Kulosaaren puistotiellä alkoi tämän viikon maanantaina katutyömaa, jossa katu on tarkoitus muuttaa Helsingin ensimmäiseksi pyöräkaduksi. Katuosuus on pala tulevaa itäbaanaa, joka siis voi olla muutakin kuin kaksisuuntainen hyvin eroteltu ja leveä pyörätie. Nyt pyöräkatu tulee vastaamaan ”huokuttelevasta, mukavasta ja nopeasta” yhteydestä esikaupungin ja kantakaupungin välillä. Valmista pitäisi olla maaliskuussa 2021. Hämeentien työmaan tavoin myös tälle työmaalle on perustettu omat fb-sivut sekä ei-niin-vuorovaikutteiset verkkosivut.
Työmaa käynnistyi täälläkin poikkeusreittien teolla, joista vastuussa täällä on VM Suomalainen Oy. Alku ei lähtenyt kovin lupaavasti liikkeelle, sillä maanantain ensimmäinen versio liikennemerkeistä esti itään ajamisen myös pyöriltä, sekä kadulle oli jostain syystä viljelty myös pyörätiestä kertovia liikennemerkkejä, vaikka juuri pyörätie oli samaan aikaan poistettu. Myös muut maanantaina tuodut liikennemerkit katuosuudella olivat pahasti pielessä. Yleisövihjeiden perusteella VM Suomalainen muuttikin merkkejään pitkin päivää, sekä samalla tiedotti, että aikaisintaan keskiviikkona itäänpäin merkitään kapea pyöräkaista. Kovin klassiselta kuulostava tilanne nähtiin täälläkin, kun kaupungin tilaama infrarakentaja – ”laadukkaat infrapalvelut vuodesta 1980” – ei osannut ratkoa edes yksinkertaisia ongelmia oikein. Jälleen olisi kiva tietää, miltä näyttää hyväksytty tilapäinen liikennesuunnitelma, jonka on laatinut ilmeisesti VM Suomalainen.
Poikkeusreitti valmiiksi ennen sen käyttöä
Myös täällä nähtiin perinteinen ongelma oikeasta järjestyksestä. Vaikka liikennemerkit olikin mitä sattuu ja pyöräkaistan merkitsemistä vasta suunnitellaan, niin alkuperäisen pyörätien käyttö oli jo estetty. Pyöräily haluttiin siirtää täynnä puutteita ja virheitä olevalle reitille, vaikka vanhaa väylää olisi voinut pitää käytössä siihen saakka, kuin viimeinenkin routavaurio ja tiemerkintä olisi poikkeusreitillä varmasti kunnossa. Sama ”oikea järjestys” koskee myös työmaa-aikaisia muutoksia sekä työn valmistumista. Jokainen vaihe – kun siirretään pyöräilyä eri reiteille – pitää tapahtua niin, että korvaava väylä on pinnaltaan, merkinnöiltään ja esteettömyydeltään täysin valmis ennen siirtoa. Tämän jälkeen vain yksi aita käännetään eri suuntaan, jolloin uusi väylä korvaa vanhan. Myös keväällä 2021 uutta pyöräkatua ei kannata ottaa kokonaisuutena käyttöön, jos puoli katua on täynnä puutteita. Ensin valmiiksi, käyttöönottotarkastus, virheiden korjaus, ja vasta tämän jälkeen varsinaiseen käyttöön.
Muoviset Lego-aidat kuuluvat legoihin, ei kadulle
Kulosaaren puistotien työmaajärjestelyissä VM Suomalainen on valinnut aidoiksi jälleen muoviaidat. Myös Maailman toimivimmaksi kaupungiksi haluava Helsinki on suostunut samoihin aitoihin, vaikka niiden heikot puolet pitäisi olla hiljattain perustetulla katutöiden kehittämisprojektin jäsenillä hyvinkin tiedossa. Muoviaitojen siirtely ja nostelu ovat arkea, vaikka työmaajärjestelyiden muuttaminen vaatii aina uuden hyväksytyn liikennesuunnitelman. Täälläkin tullaan jatkossa näkemään jatkuvia aukkoja, työmiesten omia ”oviaukkoja” sekä lisätilan tekeminen työmaalle aitaa työntämällä. Myös tuuli tai ilkivalta siirtelevät/kaatavat aitoja.
Kulosaaren puistotien rakentajalla oli myös hyvin tiedossa käytössä olevan tilan vähyys, mutta silti arvokasta tilaa halutaan hukata aitojen jalkoihin. Samat jalat tulevat aiheuttamaan vaaratilanteita pyöräilylle. Muoviaidat eivät kuulu kaduille, ne kuuluvat legoihin.
”Pyöräily on työmaan ajan yksisuuntaisella kadulla sallittua ajoradalla molempiin suuntiin”
Kapea pyöräkaista odottaa merkitsemistä, vaikka kaupungin tiedotteessa pyöräkaistasta ei puhuta sanallakaan. Uuden tieliikennelain myötä kaduille on mahdollista rakentaa yksisuuntaisen autoilun rinnalle kaksisuuntainen pyöräily. Vastasuuntaista pyöräilyä ei tarvitse rakenteellisesti erottaa muusta liikenteestä. Nyt tätä ei haluta hyödyntää, vaan paikalle on tulossa Kulosaaren puistotie fb-sivujen ja esiviivojen mukaan alle 50 cm kapea pyöräkaista. Puolestaan pyöräkaistan merkitseminen tarkoittaa sen ”käyttöpakkoa”, vaikka vastasuuntaista autoliikennettä ei sillä hetkellä olisi. Onko pyöräkaistan merkitsemisessä mitään järkeä? Luoko se turvaa vai vaaraa pyöräilijälle?
Ajorata, ajorata+pyöräkaista, pihakatu vai pyöräkatu?
Jos kadun lopputulos on Helsingin ensimmäinen pyöräkatu, niin myös työmaa-aikaisissa liikennejärjestelyissä tätä samaa innovointia olisi syytä suorittaa. Mikään ei estä merkitsemästä nyt jäljelle jäävää ajorataa pihakaduksi tai pyöräkaduksi, joka ennen tätä liikennemerkkiä on muutettu moottoriajoneuvoille yksisuuntaiseksi katuosuudeksi. Näin merkitsemällä ajonopeus, kadun luonne ja liikenteelliset ratkaisut olisivat yhdellä liikennemerkillä hoidettu. Katu ei työmaan jälkeen tule enää olemaan normaali ajorata, niin miksi sen pitää olla sitä vielä työmaa-aikana?
**
Helsingin kaupungin tulisi ottaa suurempi rooli työmaiden suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Enää ei pidä nähdä vain yhtä tyyliä ja konseptia, vaan työmaa-aikana ratkaisujen kirjo pitää vastata kadulle asetettuja tavoitteita. Nyt kaikki edellinen on ulkoistettu näitä tekeville firmoille, jotka ovat puolestaan ulkoistaneet virheiden korjauksen ja ideoinnin maallikoille. Tällä tavalla Helsingistä ei milloinkaan tule Maailman toimivinta kaupunkia.
**
Kaupunkifillari tutustui eilen Kulosaaren puistotiehen, kuvat ovat eiliseltä. Ja koska tämäkin työmaa voi onnistua tai epäonnistua, niin täällä tulemme käymään usein. Sen jo tiedämme, että valmistuessaan katu ei ole pyöräilyn ehdoilla tehty. Töyssyt eivät kuulu pyöräkadulle!
Lisätty 31.7.2020 klo 12:53 kuvatekstiin aitajalan tarkastusmittaustulos, eli aitajalka ei ole puoli metriä leveä, vaan huomattavasti leveämpi eli 68 senttiä, sekä linkki kuvaan yhdestä esimerkistä laadukkaita kapeita betoniaitoja.
Erinomaisia huomioita pyöräkadun työmaasta. Valmiina se tulee parantamaan Puistotien käyttöä ja oma pyörällä liikkuminen sen myötä helpottuu. Tässä tien varrella asuvana huomaa ettei työmaan keskellä ole aivan helppoa liikkua. Kaikenlaiset liikkujat tulkitsevat hyvin vapaasti ohjeistuksia.
Viimeisestä kappaleesta olen kirjoittajan kanssa eri mieltä. Tälle pyöräkadulle töyssyt nimenomaisesti kuuluvat. Perustelen sen sillä ettei parempaakaan tapaa hidastaa ajoneuvojen tilannenopeutta suojatien läheisyydessä ole. Lasten kanssa päivittäin tietä ylittävänä läheltäpiti-tilanteita on ollut lukuisia. Viime viikolla neljä. Syy on aina sama. Pyöräilijä ajaa vauhtia hidastamatta kohti suojatietä ja ohittaa äkkiliikkeellä joko edestä tai takaa suojatietä ylittävät.
Ymmärrän ideaalisen periaatteen, mutta käytäntö on valitettavasti se, etteivät ajoneuvojen kuljettajat hallitse perusliikennessääntöjä. Jos suojatiellä kävellään tai sille ollaan aikeissa astua, silloin väistetään tai pysähdytään. Liian suuri osa Kulosaaren puistotietä tällä hetkellä pyöräilevistä ei tätä ole sisäistänyt.
Mikäli on olemassa töyssyjä tehokkaampi keino saada kuljettajat hidastamaan ennen suojatietä, kannatan sitä välittömästi.