Tukholma vs. Tukholma, osa 13 - uusi aika

Ensimmäisen Helsinki vs. Tukholma -vertailusarjan kuvia kuvailin lähes päivälleen seitsemän vuotta sitten. Tämän seitsemän vuoden aikana olen käynyt Tukholmassa reilut kuusisataa kertaa ja uusia kuvia olen tänä aikana ottanut varmaankin 20 000 – 25 000 kappaletta. Pelkästään tällä hetkellä kännykässäni on 9 509 kuvaa. Alkuun kiinnostus oli pelkästään kantakaupungissa ja vain pyöräinfraa sisältävissä kaduissa. Myöhemmin mukaan on tullut myös sekaliikenteen tutkiminen sekä lähiöt. Pyörällä kuljeskelu on edelleen luonnollinen osa Tukholmassa vietettyä aikaani.

Pienten yksityiskohtien sijaan olen oppinut katsomaan isompia ja isompia kokonaisuuksia. Pyöräilyn edistäminen ei ole vain pyöräilyn suunnittelua, vaan useimmissa tapauksissa se on autoilun suunnittelua. Pitää siis muistaa, että vain pääväylillä kulkee erillisiä pyöräilyjärjestelyitä, mutta n. 80 % kaupungin kaduista on sekaliikennettä. Tämän 80 % suunnittelussa Helsinki on vielä alkutekijöissä. Liikennettä rauhoittavia keinoja ei juurikaan tunneta ja vuorovaikutusraporteissa liikennevaloristeyksen korvaamista kiertoliittymällä perustellaan jopa yhtenä liikenteen rauhoittamiskeinona.

Ennen ympyröitä tehtailtiin liikenteen sujuvuuden parantajaksi, nyt niillä vähennetään reitin houkuttelevuutta läpiajoon. Näin helppoa on tehdä strategioiden mukaista kaupunkia – keinoja muuttamatta. Kukaan ei kyseenalaista ja lautakunnat hyväksyvät ehdotukset yksimielisesti. Seuraavaksi kiertoliittymät varmaankin lisäävät pyöräilyn suosiota, joten niitä voidaan taas rakentaa pyöräilyn edistämisen nimissä 700 000 euron hintalapulla.

Autoliikenteen sujuvuutta parannetaan huomaamatta. Autoliikenteen suunnittelijoiden erikoistaito on ratkaista ruuhkautumisesta tulevia ongelmia. Nyt näiden autoliikenteen suunnittelijoiden pitäisi oppia ratkomaan autoilusta tulevia ongelmia. Auton omistusmuutokset (yhteyskäyttö, pooli ym.) tai käyttövoima (sähkö, LNG ym.) eivät ole ratkaisu, vaan miten rauhoitetaan ja vähennetään tietyn alueen esim. kaupunginosan läpiajavaa liikennettä.

Kerrataan vielä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on autoilun houkuttelevuuden vähentämiseksi ottanut keinovalikoimaansa uutuutena kiertoliittymät.

Näin eri tavoin kiertoliittymän rakentamista voidaan perustella. Vuosaaressa aikaisempi risteys oli valo-ohjaamaton, Pohjois-Haagassa vielä tällä hetkellä valo-ohjattu (mutta tästäkin huolimatta vuorovaikutukseen vastanneet näkevät kiertoliittymän hillitsevän enemmän ajonopeuksia kuin liikennevalot). Lisäksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus perustuu pitkälti heidän itsesuojeluvaistoon. Kukaan ei auton alle huvikseen kävele tai pyöräile. Myös Roihuvuoressa vielä rakentamatonta kiertoliittymää perustellaan vähentävän läpiajoa.

Tämän osan kuvissa vertailen poikkeuksellisesti Tukholmaa Tukholmaan. 1990-luvun lopussa valmistuneet pyöräväylät edustivat samaa ajattelua tämän hetken Helsingin kanssa. Pyöräilyä halutaan strategioissa ja prioriteeteissä suosia, mutta tilaa katuverkossa suosimiselle on kovin vähän.
Jos aikoinaan helpot ratkaisut Helsingissä olivat jalankululta tilan varastaminen puolitusviivalla ja kapeammissa paikoissa pyöräilyn pakottaminen jalankulkijoiden sekaan, niin nyt helppojen ratkaisujen jälkeen pyöräilyn suosiminen on muuttunut haastavammaksi. Kalliota räjäytellään, raitiovaunujen omien kaistojen päälle sallitaan yksityisautoilu, puita kaadetaan, parkkiruutuja poistellaan ja jalkakäytäviä kavennellaan. Näillä keinoilla liikennesuunnitelmiin on onnistuttu mahduttamaan puuttuvat pyörätiet. Tällä kertaa onneksi yksisuuntaiset. Yhteistä tälle ja aikaisemmalle tekemiselle on se, että vieläkään ajokaistojen määrään – yksityisautoliikenteeseen – ei haluta puuttua.

Tilanne muistuttaa täydellisesti 90-luvun lopun Tukholmaa. Seuraavaksi tähän saagaan kuuluu tuskailu pyöräväylien ahtaudesta, puolisalainen ihmettely pyöräilyn kulkutapaosuuden alhaisuudesta sekä tekosyiden esittäminen joukkoliikenteen hitauteen suhteessa yksityisautoiluun. Myös kaupunki-ilma ja -melu puhuttavat satojen tuhansien eurojen muutostöistä huolimatta. Ennen mahtui terassi, mutta oli turvatonta pyöräillä, ja melu ja saasteet; nyt terassin paikan on vienyt kapea pyörätie, muutama puukin katosi, mutta edelleen jäi melu ja saasteet.

Kantakaupunkia koskevassa päätöksenteossa piti näinä päivinä tapahtua ihmeitä, mutta muutamien ajokaistojen poisto meni eilisessä KSLK:n kokouksessa uudelleen valmisteluun. Äänestykseen päättyneessä ratkaisussa odotetaan ensin valtuustokausittain ilmestyvää Helsingin strategiaa ja sen uusia linjauksia. Mutta ”Lautakunta katsoo, että asian palauttamisesta huolimatta nykyisten kävelyalueiden olosuhteiden parantaminen voidaan kuitenkin suunnitella ja aloittaa toteuttaminen nopeastikin.”, päätösasiakirjassa mainitaan. Uudessa strategiassa voisi kuvitella kävelyn ja pyöräilyn vahvistuvan entisestään, joten pieni odottelu ei liene mikään paha asia. Lehmänkauppoja tämä kaikki voi synnyttää, mutta tiukka katse kohti menestyvämpiä kaupunkeja osoittaa, että ajan pelaaminen on puhdas voitto kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Yksityisautoilun suvaitseminen vähenee vuosi vuodelta, kuukausi kuukaudelta. Myös HS teki eilisestä lautakuntakäsittelystä uutisen, ”Ajankohta on hiukan väärä”, toteaa Jape Lovén HS:n artikkelissa. Totta, jo vuoden päästä ollaan valmiita haluamaan vieläkin parempaa.

Samoin itse toivoisin pientä aikalisää nyt piirretyille kaduille. Uudet keinot voivat olla Helsingissäkin arkea jo ennen kuin nämä nyt suunnitellut ovat edes valmistuneet. Turha tehdä kalliita kompromissejä ja reunakivilinjauksia, jos kaistan poistolla saadaan helpoin, edullisin ja pitkäikäisin ratkaisu.

Viime päivinä on uutisoitu myös Tukholman seuraavista teoista ja visioista. Strömbrolla ja Stallgatanilla ajokaista muutetaan pyöräilylle; Huddingessa, Täbyssä ja Tukholmassa levennetään ja rakennetaan uusia pyöräväyliä, ja uudessa Visiossa 2030 keskustan kahdelta kadulta ja yhdeltä torilta häädetään autot kokonaan sekä 70-luvulla valmistuneen Klaratunnelin peruskorjaus vältetään tunnelin sulkemisella. Mutta jo tätä ennen kaupungissa on tapahtunut merkittäviä tekoja, eli nyt niihin kuvapareihin…