Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä kaksi palautejärjestelmää, joihin kaupunkilaiset voivat lähettää kiitoksia, moitteita, kysymyksiä, kehitysideoita jne. Toinen näistä löytyy kaupungin verkkosivuilta, toinen puhelimella erikseen ladattavana Helsinki-mobiilisovelluksena.

Verkkosivuilla palautteen jättäjä voi itse päättää, haluaako hän asiaansa vastausta, sekä mikäli haluaa, niin lisäksi voi päättää, näkyykö kysymys ja vastaus/vastaukset kaikille vai pelkästään itselleen. Mobiilisovelluksella sekä asia ja tähän tulevat vastaukset näkyvät aina myös muille.

Verkkosivuille voi halutessaan kirjoittaa myös nimimerkillä, ja vaikka sähköpostia kysytään, niin se ei näy kuitenkaan muille. Mutta se hyöty sähköpostista on, että sinne myöhemmin tulee seurantalinkki, josta palautteen jättäjä voi seurata asiansa etenemistä. Tätä ominaisuutta ei mobiilisovelluksessa ole. Mobiilisovellus ei nimiä eikä sähköposteja kysele. Näin ollen myös oman asian vastausta pitää myös itse hakea esimerkiksi karttamerkinnän perusteella.

Mobiilisovelluksen ideana on toimia lähinnä vikailmoituskanavana, eli karttaan merkitään paikka ja selostus asiasta. Myös kuvia on mahdollisuus liittää mukaan. Kartta ja karttamerkinnät helpottavat muita näkemään saman asian, jolloin useita ilmoituksia samasta asiasta ei välttämättä tule. Ja vaikka mitään ilmoitettavaa ei olisikaan, muiden karttamerkintöjä/asioita ja näihin tulleita vastauksia on kaikilla mahdollisuus selata. Myös lähetyspäivän mukaan ”uusin ensin” -tyylisesti on mahdollisuus selata palautteita, mutta tällöin listattuna on kaikki eri osa-alueet ja asioita on todellakin laidasta laitaan. Yksinkertainen jaottelu eri toimialojen tai asialuokkien mukaan pitäisi ehdottomasti olla myös ”uusin ensin” -listauksessa mahdollista. Toistaiseksi tätä ei ole.

Ongelmaton ei mobiilisovellus kuitenkaan ole, sillä viive (moderointi?) ilmoituksen jättämisestä ilmoituksen tulemiseen voi olla useita päiviä, sekä kysymyksen ja vastauksen näkyminen kartalla voi poistua jo ennen asian varsinaista korjaamista. Samoin vastaukset ovat usein pelkkiä viestin välityksiä, joka on tylsin mahdollinen vastaus palautteen jättäjälle. Palautteen jättäjä ei voi mistään tietää, tapahtuuko asialle oikesti mitään, vai onko asia kaupungin mielestä jo hyvä. Jokin oikea vastaus ja perustelu pitäisi olla tietyissä kysymyksissä pakollinen. Myös vastaukseen vastaaminen toisi mukavaa vuoropuhelua kuntaveronmaksajan ja virkamiehen välillä. Tätäkään ei mobiilisovelluksessa ole.

Tällä hetkellä mobiilisovellusta ei voi enää ladata Apple-laitteille, mutta uutta jotain vastaavaa ratkaisua lupaillaan korvaavaksi. Android-laitteilla sovellus on vielä käytössä.

Verkkosivun kautta on mahdollista myös lukea muiden jättämiä palautteita, mikäli jättäjä on raksinut ne julkisiksi. Asioita on laidasta laitaan ja paljon, mutta käyttämällä hakusanaa voi rajata hakua helposti. Samoin selaamisessa voi rajata asioita samoilla aihepiireillä kuin näitä lähettäessä (kiitos, moite, kysymys,..), sekä viimeisena rajauksena on mahdollisuus käyttää aikaikkunaa. Hakusana ”pyöräily” löysi eilen 73 palautetta.

Samalla kun seuraa palautteita, voi seurata asian hallinnollisia kiemuroita: kuinka juttua pompotellaan toimialasta toiseen ja kuinka kauan menee ensimmäisen välivastauksen saamiseen. Välivastauksia ja vastauksia voi tulla useampikin casen ollessa auki ja näitä palautteen jättäjällä on myös mahdollisuus kommentoida. Jossain vaiheessa ”Palautteen käsittely” -kohtaan tulee teksti ”Käsitelty”, jolloin uusia vastauksia ei enää tule. Tällöin kaupunki on omasta mielestään sekä vastannut kysymykseen että hoitanut asian. Itse kohde saattaa silti näyttää samalta eli tekemättömältä vielä pitkään. Jotkut ongelmat eivät lupailuista huolimatta muutu koskaan.

Kaupunkifillari sai käyttöönsä yhden palautteen seurantalinkin, joka juttua kirjoittaessa muuttui keskeneräisestä käsitellyksi. Palautteet muuttuvat vasta käsittelyn jälkeen julkisiksi, mikäli palautteen jättäjä on näin halunnut. Tätä juttua ei vielä hakusanalla tai aikaikkunalla löytynyt, joten on mahdollista ettei tätä ole haluttu julkiseksi.

Olen saanut luvan julkistaa asian, sillä vastaukset palautteessa esitettyihin asioihin olivat pelottavan huonoja. Vertailen lopussa asiaa vielä Tukholmaan, miten heillä vastaava homma toimii jotta a) ihmiset osaavat pyöräillä paikasta toiseen eksymättä, sekä b) kenenkään ei tarvitse käyttää vapaa-aikaansa päivänselvissä asioissa Tyck till-appin näpyttelyyn.

Mitä hemmettiä Helsingin kaupunki, eikö teitä apu kiinnosta?

Kyseinen palaute on annettu elokuussa eli yli kaksi kuukautta sitten. Se on perusteltu erinomaisesti, joten kaupungilla olisi ollut täysi mahdollisuus kiittää palautteen antajaa ja toimia sen mukaan. Nyt kaupunki halusi perustella asiaa yhdellä suulla. Vaikka tämä halusikin ottaa keskusteluun muita virkamiehiä, niin niitä ei kuitenkaan tullut. Varpaille tallominen on ilmeisen kiellettyä eli mielummin ollaan hiljaa kuin tuodaan esiin joku muu näkökulma. Mikä vaan toinen vastaus olisi varmasti ollut ensimmäistä parempi.

Tässä tapauksessa suurin ongelma oli se, ettei palautteeseen vastannut virkamies ilmeisesti käynyt paikalla katsomassa, mistä palautteen antaja oli huolissaan. Kukaan muukaan ei käynyt paikalla.

Kaupunkifillarille paikalla käynti ei tuottanut mitään ongelmaa. Olen käynyt paikalla nyt jo useaan kertaan, jotta tiedän asiat sekä silloin kun vastauksia annettiin, että nyt kun asia on ”käsitelty”.

Asiat kadulla olivat jopa enemmän perseellään kuin palautteesta ensin ymmärsin. Aikani siellä pyöräiltyäni kaupungin vastaukset tuntuivat entistä epätodellisilta. Miten ihmeessä joku kaupungin palkkaa nauttiva voi vastata noin. Ja mistään huonosta virkamiehen artikuloinnista ei ollut kyse, sillä kyseinen henkilö vastasi useita kertoja saman vastauksen eri sanamuodoilla.

”Ovat vielä redin kauppakeskuksen järjestelyiden jäljiltä eli aika vanhat kyltit. Noita tilapäisiä viittoja ei voi ihan vielä poistaa koska alueella ei ole vielä pysyvää viitoitusta.” Toni Venäläinen, Kaupunkiympäristö

Avaan tätä vielä hieman. Siis tällä hetkellä Kalasataman lähikaduilla on edelleen yli kaksi vuotta vanhoja Redin rakentamisen aikaan käytettyjä keltamustia tilapäisiä kävelyn ja pyöräilyn, tai pelkän pyöräilyn tai pelkän kävelyn opasviittoja, jotka näyttävät tällä hetkellä ihan mihin sattuu. Näitä ei siis ole ilkivalta juurikaan vääntänyt näyttämään väärin, vaan ne näyttävät juuri sinne, minne kaupunkiympäristön toimialaa edeltänyt kaupunkisuunnitteluvirasto oli halunnut ne näyttävän eli puhutaan ajasta kun Itäväylän kävely- ja pyöräily-yhteys oli Redin rakennustyömaan kohdalla suljettuna. Ja kun näitä ihmeellisiä viittoja nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin kaupunkilainen virkamieheltä kysyy, niin nämä viitat eivät ole mikään ongelma palautteeseen vastanneelle virkamiehille.

Kaupunki haluaa perustella vastauksillaan, että myös väärään suuntaan näyttävät Redin rakentamisen aikana pystytetyt keltamustat opasviitat ovat edelleen niin tärkeitä, ettei niitä saa tai voi vielä poistaa. Vasta pysyvien viittojen pystytys on heille riittävän peruste 2,5 vuotta väärin näyttäneiden viittojen poistolle.

Kaksi päivää sitten perjantaina kävin viimeksi katsomassa viitat läpi ja jokainen näytti tarkalleen samaan suuntaan kuin aikaisemmalla käynnillä yli kuukausi sitten. Mikään ei ole muuttunut palautteeen aktiivisen keskustelun aikana. Ilmeisesti muut kahta tolppaa luukuunottamatta näyttivät edelleen samaan suuntaan Redin rakennustyömaan ajalta.

”Noita tilapäisiä viittoja ei voi ihan vielä poistaa koska alueella ei ole vielä pysyvää viitoitusta.”

Kaupunkifillari etsi päätöksistä dokumentin, mistä näkee pysyvien liikennemerkkien ja opasteiden sijainnit: ”Junatien (Itäväylän) ja Kalasataman keskuksen muiden lähikatujen liikenteen ohjaussuunnitelmat”. Päätöksen liitteenä olevasta kahdesta piirustuksesta huomaa välittömästi, ettei pyöräilyn ja kävelyn pysyviä opasteita ole edes piirretty. Liikenteen ohjaussuunnitelmat on hyväksytty 30.6.2017.

Vastauksen antanut ei ilmeisesti näitä piirustuksia ole löytänyt, sillä kuin paikalle juuttunut levy hän on toistanut, että vasta pysyvien opasteiden kiinnityksen jälkeen nämä tilapäiset voidaan poistaa. Pysyviä opasteita ei ole tulossa.

Sen sijaan suunnitelmissa (1 ja 2) on autoille hyvät opasteet Kalasatamasta Lahteen, Kotkaan, Itäkeskukseen ja Pasilaan, eli opasteita seuraamalla esimerkiksi Leonkadulta tai Hermannin rantatieltä voi autoilla koko matkan yli sata kilometriä Lahteen viittoja seuraten eksymättä, mutta samasta paikasta kymmenen minuutin pyörämatkan päähän, esimerkiksi Kulosaareen tai Pasilaan viittoja katsomalla tuottaa varman eksymisen. Ongelmia on kaksi: 1) pyöräilijä lähtee täysin väärään suuntaan ja 2) tämän jälkeen viitoitus loppuu. Pyöräilijä voi tämän jälkeen olla käytännössä missä vaan, paitsi ei Kulosaaressa tai Pasilassa.

”Polkupyörällä matkaavat ja jalkapatikassa olevat sen sijaan saavat jatkaa mutkitteluaan läpi työmaa-alueen ainakin ensi kevääseen saakka. Polkupyöräilyn ja jalankulun väyliin voi tulla vielä uusiakin muutoksia Kalasataman voimakkaan rakentamisen vuoksi, kerrotaan rakennuttajayhtiö SRV:stä.” Lähde: Yle 1.9.2017

Ylen artikkeli 1.9.2017 kertoo kivasti, että autoilijoiden kiertolenkit poistuivat yli 7 kuukautta ennen kävelijöiden ja pyöräilijöiden kiertolenkkien poistumista. Uutisessa on jopa karttakuva tästä. Samoin autoilijoiden tilapäiset opasteet poistuivat ja uudet pysyvät otettiin käyttöön samana yönä syyskuussa 2017. Seuraavana keväänä 2018 Ylekään ei nähnyt aiheelliseksi tehdä uutta juttua uusien karttakuvien kanssa, kun kävely ja pyöräily palasivat sakkolenkeiltä suoralle reitille. Myöskään kaupunki ei nähnyt tarpeelliseksi poistaa vanhoja viittoja ja ottaa uusia pysyviä käyttöön. Ja koska kaupunki ei tätä halunnut tehdä, niin he eivät myöskään huomanneet jo silloin, että 30.6.2017 hyväksytyssä liikenteen ohjaussuunnitelmasta puuttui pyöräilyn ja kävelyn opastus. Nyt yli kolme vuotta myöhemmin piirutuksen hyväksymisestä vasta kaupunkilaisen palaute oli paljastanut huonosti piirretyn liikenteen ohjaussuunnitelman.

”Kalasataman keskuksen eli REDIn rakennustyömaan kohdalla Helsingin Kalasatamassa suljettuna olleet polkupyöräilyn ja jalankulun väylät avataan 30.4.2018. Kulosaaren sillalta keskustaan ja Pasilaan johtavat polkupyöräilyn ja jalankulun väylät palautuvat entisille paikoilleen molemmille puolille Itäväylää, jossa ne kulkivat ennen REDIn rakennustöiden alkamista.” SRV YHTIÖT OYJ lehdistötiedote 24.4.2018 klo 10:00

Toivottavasti edes nyt joku on saanut tehtäväksi korjata kesäkuussa 2017 hyväksyttyjä suunnitelmia.

 

 

 

---

Lisäys 2.11.2020 klo 15:12: Facebookin kommenteissä mainittiin, että yllä olevassa kuvassa olleet viitat ovat ”välillä kyllä tainnut ohjata suoraan, mutta ehkä se on ollut vahinko”. Kaivoin internetistä yhden oman kuvan syyskuulta 2014, missä näitä viittoja ei ole, mutta kuvassa kaikki liikenne menee alakautta. Syynä tähän oli muistaakseni pyörätielle pysäköidyn auton palo, joka rapautti sillan betonia pyörätien ja jalkakäytävän kohdalta niin, että sitä ei enää saanut käyttää. Redin rakentamisen kiertoreitti ja itse kauppakeskuksen rakentaminen alkoi huhtikuussa 2015 ja toukokuussa mm. Itäväylän etelän puolelta suljettiin suora pyöräilyn ja kävelyn yhteys. Yle svenska kirjoitti tästä silloin artikkelin. Mutta milloin viitat tulivat yllä olevaan kuvaan? Tähän saa vastauksen myös internetistä. Elokuussa 2017 paikka näytti tältä (viitat suoraan eteenpäin ja possuja ja sulkutolppia siellä täällä) ja kuukausi myöhemmin viittoja oli vähän käännetty, jolloin ne näyttivät kohti alamäkeä. Tuohon aikaan kulku suoraan oli ainoastaan pysäkille, minne myös alhaalla olevat opasteet edelleen ohjaavat. Alas puolestaan kulki pyöräilyn ja kävelyn ainoa eteenpäin johtava reitti. Tämän lisäksi possua ja tolppaa on siirretty jossain vaiheessa reilusti syvennykseen päin, jolloin viitat viestivät entistä selvemmin reitin jatkuvan alamäkeen.

Mapillari -sivulta pystyy katsomaan näiden viittojen elämää tuulessa. Sellaista ilmansuuntaa ei varmaan ole, mihin viitat eivät olisi vuosien saatossa näyttäneet.

Eli viitat ovat näyttäneet siitä saakka väärin, kun yläpuolinen kulkuyhteys palautui kävelylle ja pyöräilylle 30.4.2018.

---

 

 

 

 

 

 

Slussen, Tukholma

Tukholmassa tämän solmun kautta kulkee vuorokaudessa kolmekymmentätuhatta (30 000) pyöräilijää. Slussenilla purkutöiden yhteydessä pyöräily- ja kävelyreitteihin tuli muutoksia kohtalaisen usein. Jotta yhden valokerran kymmenet pyöräilijät eivät sekoilisi umpikujissa saaden päälleen seuraavan valokerran pyöräilijät, Tukholman kaupunki pyrki laadukkaaseen ja paikkaansapitävään opastukseen. Samalla myös itse väyliin: väyliän pinnat, tiemerkinnät, mutkat ja ajamisen helppouteen kiinnitettiin normaalia enemmän huomiota. Huonoihin ja vaarallisiin kohtiin tehtiin parannuksia välittömästi, sillä myös kuntalaisia kuunneltiin.

Työmaalla on edelleen erillinen esittelytila (Slussenrummet), missä kysymykset, palautteet, kiitokset ja moitteet on helppo ikäihmistenkin esittää. Samalla tilassa pystyy tutustumaan pienoismalliin tulevasta sekä tutkimaan tarkemmin suunnitelmia. Lisäksi katualueilla on liikenteenohjaajia kertomassa lähinnä jalankulkijoille muuttuneista kulkureiteistä ja bussipysäkeistä. Samoin erilaisia tapahtumia Tukholman kaupunki on järjestänyt työmaalla lukuisia kertoja.

Paikallisia fillariblogeja ei sovi unohtaa, sillä niiden vaikutus pieniin parannuksiin on ainakin itselleni ollut se näkyvin vaikutuskanava. Ilman näiden pyöräilijöiden suurta ääntä ja loistavia faktaperusteita virheiden korjausta ei välttämättä olisi koskaan tapahtunut – ei ainakaan niin nopeasti. Toki virheet, mihin he puuttuivat oli todella pieniä lähinnä detaljitason korjauksia, joita välttämättä tavallinen pyöräilijä ei edes huomaa. Itselleni näistä oli suurin hyöty se, kun oikeasti näki asioita tapahtuvan korjausehdotuksien mukaisiksi jopa päivässä.

Tällä hetkellä yksi bloggari on myös suoran toiminnan mies, joka leikkaa puskia, harjaa soraa ja parantaa ontuvia opasteita. Kaikesta näistä hän kuvaa videoita, joissa hän ei sanoja säästele.

Puretulla Kolingsborgilla oli vankka suojeluväki ja myös vanhaa Slussenia jotkut pitävät edelleen ainoana ja oikeana. Historiaa haikailevat toivottavasti oppivat pitämään tulevasta ja siksi myös kaikki Tukholman kaupungin tekemä työ on muutoksen ymmärtämisessä tärkeää.

Kuvia Slussenin eri vaiheista…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26.10.2020

Suuri päivä Slussenin historiassa oli viime maanantaina, kun uusi silta, Guldbron, otettiin käyttöön. Samanaikaisesti yhdessä yössä muuttuivat käytännössä kaikki Södermalmin ja Vanhankaupungin väliset jalankulku, pyöräily, joukkoliikenteen ja autoilun reitit. Tämä muutos on suurin yli viiteen vuoteen. Tämän yhteyden myötä vanha silta ja sen viereen tehdyt tilapäissillat voidaan lopullisesti purkaa.

Vanhan reitit ja opasteet suljettiin samanaikaisesti kun uudet reitit otettiin käyttöön. Myös pysyvät opasteet sekä katuun maalatut tekstit odottivat aamun ensimmäisiä pyöräilijöitä. Uudistustyö tehtiin sillä tarkkuudella, että jo ensimmäinen ajokerta on helppo, mukava ja selkeä. Yksikään väärä opaste ei jäänyt ohjaamaan pyöräilijöitä väärin.

 

 

Tuona samana päivänä 26.10 myös Kalasataman case saatiin virkamiesten osalta päätökseen. Viitat ovat edelleen kaduilla ja näyttävät edelleen väärin. Näiden kaikkien poistoon kuluisi kaupungilta aikaa yksi tunti. Mutta nyt kyse ei ole enää viitoista, vaan yleisestä asenteesta kaikkeen: vastaillaan mitä huvittaa selvittämättä asiaa yhtään sen tarkemmin. Uudesta toimialasta lähimmälle väärälle viitalle on alle minuutin kävelymatka. Sekin on aivan liikaa. Syynä ei ole matka, vaan periaate. Vastauksien kirjoittelu on vienyt varmaankin 50-kertaisen ajan.

Kalasataman lähistöllä on myös oikein näyttäviä viittoja. Miten pyöräilijä voi erottaa oikein näyttävän viitan väärin näyttävästä?

 

 

 

 

Eikö kaupunki ymmärrä, että mikä vaan asia voi tulla julkiseksi, ja viimeistään silloin ketjuun vastauksia antaneet virkamiehet kertovat kaikille heidän ammattitaidosta sekä osaamisesta ratkaista pieniä asioita. Samalla vastauksista heijastuu asenne pyöräilyä kohtaan. Hyvin perusteltu kuntalaisen palaute ei muuttanut Kalasatamassa mitään. Mitä hemmettiä Helsingin kaupunki, eikö teitä todellakaan apu kiinnosta?

 

”Väliaikaiset opasteet on suotavaa olla vielä paikoillaan.” Toni Venäläinen, Kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki. Lähde: palautteen seurantalinkki