Väärää tietoa mediassa

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan kesäkuussa 2020. Hesari julkaisi jutun uuden tieliikennelain erinäisistä säännöistä 23.11.2019. Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen antoi jutussa väärää tietoa väistämissäännöistä.

Uuden tieliikennelain viestintä meni pieleen heti alkuunsa. Jutussa Valtonen väittää seuraavasti:

”Uudistuksen jälkeen pyöräilijän ei enää tarvitse arpoa risteyksessä, onko hän väistämisvelvollinen autoihin nähden vai ei. Nykyisin pyöräilijä joutuu kuikuilemaan ja tulkitsemaan risteyksessä autoille merkittyjä kolmioita. Tulevaisuudessa pyöräilijä näkee heti pyörätien jatkeen merkintätavasta, onko hän väistämisvelvollinen vai ei. Jos ylityskohdassa on pelkkä suojatie eikä pyörätien jatketta, silloin pyöräilijä tietää, että hän on väistämisvelvollinen.”

Valtosen mukaan tietä ylittävä pyöräilijä voisi ylityskohdan pyörätien jatkeen tai suojatien merkinnästä päätellä, onko hän väistämisvelvollinen autoilijaan nähden. Tämä ei pidä paikkaansa. Väistämisjärjestys määrittyy muiden liikennesääntöjen perusteella, esimerkiksi kääntymisen tai liikennemerkkien perusteella.

Jatkossa pyörätien jatkeen saa merkitä vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä, tai ylitys on valo-ohjattu. Tämä ei tarkoita, että pyörätien jatkeen maalaus määrittäisi väistämisvelvollisuuden. Liikennevalot voivat olla pois käytöstä. Pyörätien jatkeen maalauksia voi jäädä paikkoihin, joissa ajoradalla ei ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä.

---

Lisäys 5.12.2019: LVM on tänään julkaissut lausuntopyynnön tieliikennelain korjauspaketista, jossa esitetään, että pyörätien jatketta ei merkittäisi valo-ohjattuun risteykseen, ellei ajoradalla ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että pyörätien jatke itsessään ei määritä väistämisvelvollisuuksia, eikä jatkeen maalauksesta voi varmuudella päätellä, onko pyöräilijä etuajo-oikeutettu ajorataa kulkevaan nähden. Todennäköisesti maalauksia tulee jäämään ns. vääriin paikkoihin siirtymäajan jälkeenkin.

---

Myöskään suojatietä pitkin pyöräileminen ei tarkoita, että pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen autoilijaan nähden. Autoilija voi olla väistämisvelvollinen kääntymisen tai muiden liikennesääntöjen perusteella.

Pyörätien jatke tai suojatie eivät vaikuta autoilijan ja pyöräilijän keskinäiseen väistämisjärjestykseen mitenkään. Eivät nyt, eivätkä jatkossakaan.

Median ja Liikenneturvan vastuu

Valtosen sitaattia seuraava kappale, jossa Hesarin toimittaja osittain korjaa Valtosen lausuntoa, on lisätty vasta sen jälkeen, kun Hesarille on tehty oikaisupyyntö jutun vääristä väittämistä. Väärä lausunto on kuitenkin jätetty juttuun ja myös ollut siellä ilman mitään oikaisua viiden päivän ajan. Vahinko oli jo tapahtunut. Itse lähetin heti jutun julkaisupäivänä Hesariin mielipidekirjoituksen, jossa oikaisin Valtosen vääriä väittämiä. Kirjoitustani ei tietääkseni julkaistu.

Väärien tietojen levittäminen väistämissäännöistä on todella vaarallista, varsinkin kun se tehdään Liikenneturvan kaltaisesta auktoriteettiasemasta käsin ja valtakunnan suurimmassa päivälehdessä. 

Lukemattomat kerrat väistämisvelvollinen autoilija on vaarantanut henkeni väärien luulojensa perusteella. Usein tahallisesti, opetustarkoituksessa. Jos olen tavoittanut minua kohti tahallaan kiihdyttäneen autoilijan, selitys on ollut “Sun pitää taluttaa”, “Pyöräilijä väistää” tai muu paikkansa pitämätön legenda.

Viimeksi tasa-arvoisessa risteyksessä ajoradalla ajaessani nuori miesautoilija ajoi itsepintaisesti ja vaarallisesti minua kohti, vaikka tuli vasemmalta, ja vieläpä osittain vastaantulijoiden kaistalla. Kun kerroin hänelle, että oikealta tulevaa väistetään, hän vastasi: “Mutku sä oot pyörällä.”

Äskettäin liikenneympyrästä poistuva vanhempi miesautoilija kiihdytti autonsa minua päin sellaisella vauhdilla, että osuma oli todella lähellä. Olin jo pyörätien jatkeella kun autoilija oli vielä metrien päässä. Yliajoyritys oli selvästi tahallinen. Jos olisin ollut vähemmän ketterä, voisin olla nyt pysyvästi vammautunut tai ruumishuoneella.

Tämä on pyöräilijän arkipäivää. Vastaavia kokemuksia kuulen ympäriltäni jatkuvasti.

Erityisesti harhakuvitelma siitä, että pyöräilijän pitäisi taluttaa tietä ylittäessään, on laajalle levinnyt eikä perustu lakiin. Urbaani legenda taluttamisesta on niin syvään juurtunut, että virkahenkilöt näkivät parhaaksi erikseen kirjata uuteen tieliikennelakiin suojatiellä ajamisesta. Tämä kirjaus tehtiin nimenomaan vallitsevan väärinkäsityksen vuoksi, ei sen vuoksi, etteikö suojatiellä saisi nytkin ajaa. Tiedän tämän, koska olen sidosryhmän edustajana ollut mukana lainvalmistelun prosessissa.

Väärinkäsityksistä saamme kiittää mediaa ja Liikenneturvaa. On aivan käsittämätöntä, että asiantuntijaorganisaationa esiintyvä, seitsemän miljoonan euron valtionavustusta nauttiva Liikenneturva tiedottaa liikennesäännöistä väärin. Ja on myös käsittämätöntä, miten löperösti liikennesääntöjen tiedottamiseen suhtaudutaan mediassa. Ikään kuin kyse olisi ruokavinkkien jakelusta.

Kyse on ihmishengistä.

Kun autoilija ohjaa tuhansien kilojen painoisen ajoneuvonsa päin ihmistä, koska hänellä on väärä luulo liikennesäännöistä, uhri hyvin todennäköisesti vammautuu vakavasti tai kuolee.

Tämä vaaratilanne ei ole mikään teoreettinen skenaario, vaan sitä tapahtuu jatkuvasti. Useimmiten kolari vältetään, koska pyöräilijä tietysti tekee kaikkensa välttääkseen törmäämästä tuhansiin kiloihin peltiä. 

Aina ei kuitenkaan kolaria vältetä.

Liikenneturvalla ja medialla on kädet veressä, kun he levittävät väärää ja harhaanjohtavaa tietoa väistämissäännöistä tai suojatiellä ajamisesta.

Liikenneturvan edustajat eivät selvästikään ole perillä liikennesäännöistä, joten suosittelen toimittajia jatkossa pyytämään asiantuntijalausunnot liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Mitä laki sanoo

Kertauksena vielä.

• Suojatiellä saa ajaa. Nyt ja jatkossa.
• Pyörätien jatke tai suojatie eivät vaikuta autoilijan ja pyöräilijän keskinäiseen väistämisjärjestykseen mitenkään. Eivät nyt, eivätkä jatkossakaan.

Uudessa tieliikennelaissa pyöräilijän ja autoilijan väistämissäännöt ovat oleellisilta osin samat kuin nykyisessäkin. Kolmion tai muun väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin suunnasta tuleva väistää, myös pyöräilijää, kääntyvä tai liikenneympyrästä poistuva väistää tietä ylittävää pyöräilijää, ja parkkipaikalta, pihasta tms tai pihakadulta tms tuleva väistää muita, myös pyöräilijää. Jos autoilija ei ole väistämisvelvollinen näiden (tai muiden 2 ja 3 momentin kohtien perusteella), pyörätieltä ajoradalle tuleva väistää muuta liikennettä. 

Siis esimerkiksi kolmion takaa tulevan tai kääntyvän autoilijan väistämisvelvollisuus on ensisijainen pääsääntö, ja pyörätieltä ajoradalle tulevan väistämisvelvollisuus vasta toissijainen näihin verrattuna.

Ajoradalla tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa väistetään. Ajaako tienkäyttäjä autolla vai polkupyörällä, ei tähän vaikuta.

Yllä on vain osa väistämissäännöistä. Väistämissääntöjä ei ole mahdollista tiivistää ilman, että informaatiota hukkuu, joten tässä kokonaisuudessaan uuden tieliikennelain väistämissäännöt sekä säädösliite.