Lauttasaaren silta on tulossa remonttiin. Samalla sillan nostoläppä suljetaan pysyvästi, ja liikenneratkaisuja muutetaan vastaamaan uusia suunnitteluperiaatteita sekä kaupungin strategiaa.
Elokuussa oli esillä kaksi vaihtoehtoa sillan kaistaratkaisusta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sillalla oli 2+2 tavanomaista kapeampaa ajokaistaa, 2,5 m yksisuuntaiset pyörätiet, 2,8 m jalkakäytävät eikä lainkaan lumitilaa.
Toisessa vaihtoehdossa sillalla oli 1+1 ajokaistaa, 2,5 m yksisuuntaiset pyörätiet, reilut erotuskaistat ja lumitilat sekä 3,8 m jalkakäytävät.
Virasto suositteli 1+1 versiota:
Vaihtoehto 2 on turvallisuuden ja toimivuuden kannalta vaihtoehto 1:ä parempi ja vastaa myös kaupungin yleisiä liikennepoliittisia tavoitteita. Toimivuustarkastelun mukaan autoliikenteelle riittää 1 + 1 kaistaa ilman että liikenteen sujuvuus heikkenee.
Palautteen keräämisen jälkeen virasto päätyi kuitenkin omituiseen kompromissiin: katusuunnitelmaan, jossa on 2+1 ajokaistaa. Ilmeisesti kompromissi tehtiin suunnitelmista tulleen huutoäänestyksen perusteella, sillä mitään järjellistä perustetta 2+1 -ratkaisulle ei ole. Sen ainoa tehtävä on ideologinen: varjella autoilijaa mielipahalta, ettei hän kokisi elämäntapaansa uhatuksi.
Lauttasaaren silta pitäisi toteuttaa viraston alkuperäisen 1+1 -suunnitelman mukaan. Seuraavassa muutama perustelu.
1+1 -ratkaisu on kaupungin strategian ja ilmastotavoitteiden mukainen
Kaupungin strategian mukaan liikennettä pitäisi kehittää jalankulku ja pyöräliikenne edellä. Tämä on myös ilmastotavoitteiden mukaista. 2+1 -ratkaisu estää jossain määrin ruuhkautumista siinä tapauksessa, että autoliikenteen määrät kasvavat tietyn rajan yli. Autoliikenteen lisääminen – autoilu ei siis kasva infrasta riippumatta, vaan ainoastaan jos sen liikennesuunnittelulla annetaan kasvaa – on kuitenkin kaupungin strategian ja ilmastotavoitteiden vastaista. Kaupunki on tekemässä oman strategiansa vastaista liikenneratkaisua.
Autoliikenteen mahdollinen jonoutuminen hetkellisesti ruuhkatunnin aikana ei voi olla perustelu sille, että liikennettä suunnitellaan aina autoilun ehdoilla. Tällaisella periaatteella ei voida koskaan toteuttaa kaupungin strategian mukaista liikennesuunnittelua, koska aina jossain autoliikenne jonoutuu. Se on autoliikenteen perustavanlaatuinen ominaisuus.
Autoliikenteen määrät Lauttasaaren sillalla ovat laskussa
Autoilun määrä Lauttasaaren sillalla on laskenut 46 % vuosina 2000-2018, vaikka Lauttasaaren väkiluku on kasvanut. Tänä vuonna vuorokauden liikennemäärä on ollut noin 12 400 ajoneuvoa. Nykyiselle sekä metron myötä edelleen vähenevälle autoliikenteelle riittää 1+1 kaistaa. Lauttasaaren silta ei ole pääkatu, vaan alueellinen kokoojakatu.
Länsiväylä on tälläkin hetkellä nopein reitti autolla Lauttasaareen
Lauttasaareen pääsee autolla myös Länsiväylää. Matka autolla Ruoholahdesta Lauttasaareen on noin puolitoista minuuttia nopeampi Länsiväylän kautta kuin Lauttasaaren sillan kautta.
Lisäkaistoja kuulee usein perusteltavan hälytysajoneuvoilla. Tällä logiikalla Helsingissä kaikkien katujen pitäisi olla vähintään 2+2 kaistaa. Helsinki on nytkin täynnä katuja, joilla on 1+1 kaistaa, ja hälytysajoneuvot pääsevät kulkemaan näitäkin katuja. Lisäksi hälytysajoneuvoilla on vaihtoehtona Länsiväylä.
Lauttasaaren silta on tärkeä jalankulkureitti, ja sillalla on kalastusta
Lauttasaaren silta on ainoa yhteys pyörällä tai jalan Ruoholahdesta Lauttasaareen ja siitä eteenpäin Etelä-Espooseen, koska Länsiväylällä on pyöräily ja jalankulku kielletty. Silta toimii myös kalastuspaikkana. Olisi tärkeää tehdä sillasta viihtyisä ja riittävän leveä nimenomaan jalankululle ja oleskelulle. Jos ajorata on leveä, silta on huomattavasti ankeampi paikka kuin jos ajorata on kapea. Kapeampi ajorata parantaisi myös sillan länsipäässä olevan Mutteri-kioskin toimintaedellytyksiä.
Lauttasaaren silta on pyöräliikenteen tärkeä pääväylä
Lauttasaaren silta on Helsingin vilkkaimmin liikennöity pyöräliikenteen reitti. Pyöräilijöitä on 7300 vuorokaudessa, huippuvuorokautena 9400. Määrät ovat kasvussa.
Kaikissa versioissa pyörätiet ovat 2,5 metriä leveät. Kuitenkin erotuskaistojen ja jalkakäytävien leveys vaikuttavat myös pyöräilyn toimivuuteen ja miellyttävyyteen. Jos jalkakäytävä on ahdas, on sekä pyöräily että jalankulku turvattoman tuntuista. 2+1 -versiossa jalkakäytävän ja pyörätien väliin ei mahdu erotuskaistaa. 2+2 -versiossa erotuskaistoja ei ole lainkaan.
Kokeilu?
Jos kaupungilla on huoli autoliikenteen ruuhkautumisesta, 1+1 -ratkaisua voisi yksinkertaisesti kokeilla muutamalla betonipossulla parin viikon ajan, ennen kuin huono 2+1 -kompromissi valetaan betoniin vuosikymmeniksi eteenpäin. Remontin aikana joka tapauksessa ajokaistojen määrä tulee olemaan 1+1. Kun autoliikenne remontin aikana sopeutuu 1+1 kaistaan, on nurinkurista sen jälkeen avata lisäkaista ja ikään kuin kutsua lisää autoja sillalle, sillä perusteella että 2+1 kaistaa olisi autoliikenteelle välttämätöntä.
Muistutuksia Lauttasaaren sillan katusuunnitelmasta voi jättää 23.10. klo 15 asti.