Yksi Länsimetron kiinnostavimmista liityntäpyöräparkeista sijaitsee Niittykummussa. Vaikka parkki onkin rakennettu kuusikaistaisen pääkadun alle umpinaiseen betonitunneliin, voisi tunneliparkkia kuvailla jopa viihtyisäksi, kiitos seinämaalausten. Tunneliin johtaa pohjoisesta suora ramppi ja etelästä kierreramppi, jollainen on suunnitteilla myös Helsingin ratapihan alittavaan baanatunneliin.

Kaupunkifillari vieraili Niittykummussa 21.11.2017, pari päivää Länsimetron avajaisten jälkeen.

Kiitämme:

Laadukkaita pyörätelineitä.  Kaarimalliset telineet mahdollistavat runkolukituksen lähes kaikilla lukoilla. Vain pienimmille mini-U-lukoille telineen mitoitus on liian järeä: vaakasuuntaisten palkkien korkeus on 7 cm ja pienimpien U-lukkojen sisämitta luokkaa 6,7-7 cm. Telineiden mitoitus voisi olla siis hieman sirompi.

Telineitä on yhteensä 86 kpl, siis 172 pyöräpaikkaa. Telineiden riittävyyttä on vielä liian aikaista arvioida, mutta selvää on, että pyöräparkin laajentaminen umpinaiseen tunneliin on myöhemmin käytännössä mahdotonta muutoin kuin kaksikerroksisilla telineillä.

Kierrerampin ja portaiden karheaa pinnoitusta. Hiekkapaperimainen Bridgemaster-pinnoite pitää hyvin ja estää liukastumista/sutimista. Vain kierreramppi on pinnoitettu, pohjoiseen johtava suora ramppi on kivetty. Tässä vaiheessa talvea on vielä epäselvää, onko rampeilla lämmitys, vai jäätyvätkö ne pakkasilla liukumäiksi, jolloin karheudestakaan ei välttämättä ole hyötyä.

Pumppuasemaa.  Pyöräparkin varustukseen kuuluu kiinteä jalkapumppu. Pumppu sopii erilaisiin venttiileihin, mutta painemittaria siinä ei ole. Ilkivallan vuoksi tällaiset laitteet on suunniteltava atomipommin kestäviksi, mikä voi heikentää niiden käytettävyyttä. Esimerkiksi tämän pumpun letku on niin jäykkä, että sen kääntäminen oikeaan asentoon on vaikeaa. Pumpattaessa  jalkapumpun poljin pitää voimakasta meteliä, joka täyttää koko tunnelin.

Taiteellista vaikutelmaa ja valoisuutta.  On helppo kuvitella, miten ankea tällainen alikulkutunneli olisi betoninharmaine seinineen ilman kunnollista valaistusta. Pyöräparkin viihtyisyyteen on selvästi panostettu.

Jäämme kaipaamaan:

Sekä kaltevuudeltaan että kaarresäteeltään loivempaa kierreramppia.  Ramppi kiertää vajaan kierroksen, ehkä noin 300 astetta, ja korkeuseroa on tavanomaisen alikulkutunnelin verran. Lyhyellä matkalla tämä tarkoittaa melko jyrkkää nousua. Ylös noustaan ulkokaarteessa ja alas laskeudutaan sisäkaarteessa. Sisäkaarteen kaarresäde on 4 metriä ja rampin ajettavan osan leveys 4 metriä. Rampin molemmin puolin on 0,8 metrin levyiset korokkeet, joten ajettavan osan sisäkaarteen kaarresäde on 4,8 metriä ja ulkokaarteen 8,8 metriä. Käytännössä sisäkaarteessa ajavan pyöräilijän ajolinjan kaarresäde on kuuden metrin luokkaa. Jyrkässä alamäessä tämä on liian vähän, varsinkin kun kaarre jatkuu lähes täyden ympyrän verran.

Rampin vaihtoehtona ovat portaat, joten sitä tulevat käyttämään lastenrattaiden työntäjät, potkulautailijat ja muut pyörien päällä kulkevat jalankulkijat. Kulkusuuntia ei ole merkitty, joten ylöspäin puuskuttavan pyöräilijän vauhti saattaa tyssätä väärällä puolella vastaan tulevaan jalankulkijaan. Luultavasti kaikki muutkin käyttävät molempiin suuntiin kulkiessaan ulkokaarretta sen loivemman kaarresäteen vuoksi.

Lisäksi näkyvyys on jyrkkyyden vuoksi todella huono, etenkin sisäkaarteessa, joten konflikteja on odotettavissa. Tilannetta voisi yrittää parantaa peileillä, ja vähintäänkin kulkusuunnat tulisi merkitä selkeästi maalauksin ja liikennemerkein.

Jyrkän nousun aiheuttamaa haittaa lieventää se, että pyöräparkista liikkeelle lähtiessä pyörän voi taluttaa ylös ilman että taluttaminen aiheuttaa ylimääräisen pysähdyksen. Sen sijaan läpikulkuliikenteen kannalta taluttaminen aiheuttaisi turhan pysähdyksen pyörän päältä noustessa ja uudelleen liikkeelle lähtiessä. Pyöräparkki ei ole varsinaisesti millään pääreitillä, joten läpikulkuliikenteen määrää on vaikea arvioida. Toisaalta kun vaihtoehtona on ylittää kuusikaistainen katu liikennevalojen kautta, moni valitsee alikulun.

Erottelua pohjoisrampille.  Toisin kuin etelänpuoleinen kierreramppi, pohjoiseen johtava ramppi on leveä, suora ja loiva. Aluetta hallitsevien autokauppojen ja huoltoaseman tilalle on tulossa asuntoja, joten jalankulku metroasemalle tulee lisääntymään. Metroasemalle kuljetaan pyöräparkkiin johtavaa ramppia pitkin, joten erottelutarve on ilmeinen.

Parempaa kuivatusta.  Molemmat rampit ja portaikot on katettu visuaalisesti näyttävillä rakenteilla, jotka varmaankin pitäisivät erinomaisesti sadeveden poissa tunnelista, elleivät katteena käytetyt metallilevyt olisi täynnä reikiä. Varsinainen pyöräparkki pysyy kyllä kuivana, mutta rampit eivät. Kierrerampin alapäässä ei ole viemäröintiä, vaan vesi valuu pyöräparkin läpi kaivoon, joka on suoraan pumppuaseman edessä. Portaiden kuivatus ei toimi lainkaan, vaan askelmilla on vesilätäköitä. Jäämme odottamaan pakkasia.

Kameravalvontaa.  Pyöräparkissa ei ole havaittavissa valvontakameroita, joten joko ne on piilotettu poikkeuksellisen hyvin tai sitten niitä ei ole. Jälkimmäisessä tapauksessa vorot saavat työskennellä kaikessa rauhassa suojassa katseilta.

Yhteenveto

Niittykummun metroaseman liityntäpyöräparkki tuo piristävän lisän paikallisen pyöräilijän arkeen. Telineet ovat suhteellisen laadukkaita, renkaisiin saa ilmaa ja viihtyisyyteen on panostettu. Kokonaisuuden ainoa isompi ongelma on liian jyrkkä kierreramppi, jonka välttämiseksi olisi suonut tehtävän enemmän suunnittelutyötä etenkin kun olemassa olevat rakennukset eivät rajoittaneet tilankäyttöä mitenkään. Muita puutteita voi paikkailla jälkikäteenkin, kuten merkitä kulkusuunnat kierrerampille ja lisätä erottelu suoralle pohjoisrampille.

Lisää aiheesta

Niittykummun metroaseman uusi alikulkukäytävä on taide-elämys (uutinen Espoon kaupungin sivuilla 15.11.2017)

Okapi asutti Merituulentien alikulun (taiteilija kertoo teoksestaan blogissa 31.7.2017)

—
Edit 3.12.2017: Lisätty pyörätelineiden mitoitusta koskevia tarkennuksia.