Vuonna 2016 tapahtui paljon pieniä askeleita pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti ja osin myös siitä riippumatta. Maastossa tämä tulee näkymään tulevina vuosina, jahka rakentaminen on saatu valmiiksi. Kymmenen mielestäni isointa asiaa. En keksinyt mikä näistä on lopulta vaikuttavin pitkällä aikavälillä, mitä mieltä olet?

1) Espoo on matkalla kohti reunakivistä luopumista

Tämä vuosi jää historiaan siitä että Espoo liikahti vihdoin ja viimein kokeilemaan reunakivettömiä pyörätieratkaisuja, jollaiset ovat olleet käytössä jo muutaman vuoden Helsingissä ja vuoden verran Vantaalla. Kokeilukohteet ovat Helsingin reunakivetön malli Tapiolassa Pohjantiellä sekä Koivu-Mankkaantiellä ja upotetun reunakiven ratkaisut, Turuntiellä Jorvin kiertoliittymässä ja Olarissa Olarissa Kuunkadun ja Friisinkalliontien liittymässä.

Nyt kaupunkitekniikan keskus kerää palautetta kokeiluista, minkä perusteella tehdään päätökset tämän vuoden aikana. Katso testikohteet Espoon sivuilta ja anna palautetta, koska sitä oli tullut vielä ”valitettavan vähän”.  Päätös tästä tehtiin jo 2013 ja tarinan käänteet ansaitsevat oman bloginsa, joten tästä lisää myöhemmin.

2) Kaupunkipyörät tulevat Matinkylään ja Olariin

Saara Hyrkön valtuustoaloitteen johdosta ensi kesäksi on tulossa 100 pyörän ja 10 aseman kokeilu Matinkylä-Olarin alueelle. Kaupunkipyöräjärjestelmä sopii parhaiten alueille, jossa on sekä asumista, työpaikkoja että liikenteen solmukohtia. Espoosta ei sellaista oikein tahtonut löytyä ja esimerkiksi Otaniemen – Keilaniemen alue ei siksi tullut valituksi. Jännityksellä odotamme ja toivomme kokeilun onnistumista tai ainakin sitä, että siitä saadaan tietoa miten järjestelmä voidaan saada toimimaan.

3) Otaniemen läpi pyöräilyn laatureitti

Otaniemeen on tulossa paljon uutta eroteltua laatureittiä metron ja pikaratikan myötä. 2016 hyväksytyissä katusuunnitelmissa laatureitin leveys vaihtelee 2 – 4 metrin välillä, mikä on iso vaihtelu laatureitille linjaosuudella.

Korkeakoulunaukion ja Ainonaukion kohdalla oli pitkään suunnitelmissa, että pikaratikka, pyöräily ja kävely olisivat samassa tasossa. Erottelu olisi tapahtunut pinnoitteella, mutta pyörätietä kun ei Espoossa voida erotella punaisella asfaltilla, niin lopputulos olisi saattanut olla varsin sekava.

Olin tästä useasti yhteydessä suunnittelijoihin. Onneksi pikaratikka saatiin alemmalle tasolle, jolloin ajatuksissaan oleva kävelijä huomaa varmemmin astuvansa kiskoille. Laatureitin asfaltti erottuu nyt selvemmin aukiosta, jonka kävelytiet ovat sorapintaisia ja muu alue nurmea.

4) Länsiväyläbaanan alkusuunnittelu

Tähän saakka Espoossa on tehty laatureittejä jokunen sata metriä kerrallaan samalla metroasemia katuja on rakennettu. Tänä vuonna kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmassa on Länsiväylän baanan eli laatureitin suunnittelun aloitus. Saisimme siis vihdoin kokonaisen yhteysvälin suunnittelun käyntiin.

Tähän asti rakentamista on hidastanut, että ei ole ollut suunniteltuja reittejä, joille olisi voinut neuvotella rahaa. Nyt kohteet voidaan ohjelmoida investointiohjelmaan ja lisätä budjettiin, jotta päästään rakentamaan. Espoossa on käytetty vuodessa 4-6 miljoonaa euroa vanhojen pientaloalueiden teiden päällystämiseen ja nämä kohteet on pisteytetty rakentamisen kiireellisyyden mukaan. Kriteereinä on mm asukasmäärä, joukkoliikennereitit, hulevesiongelmat ja HSY:n alueelle osuvat viemäröintityöt. Näistä lasketaan pisteet ja suunnilleen sen mukaan katuja rakennetaan vuosittain. Tämä kotikadut kuntoon -ohjelma on poliittisesti sovittu vuosia sitten ja siitä on myös virkamiehet halunneet pitää vahvasti kiinni. Kun se on kerran tehty, se etenee välillä hitaammin, välillä nopeammin. Pyöräilyn edistämiseen tarvitaan samanlainen ohjelma, jotta rakentamiseen saadaan järjestelmällisyyttä. Länsiväylän baanan suunnittelun aloitus on reipas askel oikeaan suuntaan.

5) Raide-Jokerin hyväksyminen tuo laatureittejä

Tämän myötä tulee kehä I:n varteen hyvä laatureittiyhteys Leppävaarasta Otaniemeen. Siinähän kulkee jo nyt ihan toimiva suora linjaus ja jatkossa siihen saadaan erottelu. Helsingin polkupyöräilijöiden aktiivit tekivät ison työn raide-Jokerin suunnitelmien kommentoinnissa. Alustava suunnitelma Espoon puolella oli pelkkää harmaata viivaa ja iso osa yksityiskohtaisesta kommentoinnista päätyi lopulliseen suunnitelmaan.

6) Korotetut pyörätienjatkeet

Korotettu pyörätienjatke tekee risteyksistä tutkitusti turvallisempia. Laatureiteillä sivutien risteyksissä se viestii autoilijalle väistämisvelvollisuudesta ja sujuvoittaa pyöräilyä. Nämä olivat järjestelmällisesti unohtuneet suunnitelmista, kunnes tänä vuonna nostin asian esille ja johtavat viranhaltijat pistivät suunnittelijoiden ohjeistuksen kuntoon. Sen jälkeen korotukset on muistettu Tapiolassa Etelätuulentien ja Espoonlahden keskuksen ohittavan laatureitillä. Katusuunnitelmien laatutaso parani, kun palaset ovat valmiiksi kohdallaan. Kirjoitin aiheesta Hesariin ja Etelätuulentien katusuunnitelmaan ystävälliset viranhaltijat lopulta korjasivat puutteen palautteeni johdosta.

7) Koulureittien turvallisuuden parantamiseen 50 000 euroa

Inka Hopsun aloite lisämäärärahasta koulureittien turvallisuuden parantamiseksi hyväksyttiin, joten pieniin korjauksiin on nyt korvamerkitty 50 000 euroa. Tulossa on karttakysely vaaranpaikoista vanhemmille ja vanhempainyhdistyksille. Tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla.

8) Päätös esteettömyyden erikoistason ratkaisusta

Pyörätuolinkäyttäjille, rollaattoreilla ja laatenvaunuille saadaan tulevaisuudessa esteettömpiä reittejä luiskaamalla kävelytien puolelta osa reunakivestä kauppakeskusten, metroasemien ja aluekeskusten ympäristöissä. Näin vältetään myös pyörätuolien ja pyörien konfliktitilanteet. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotukseni 21.9.2016 (§4) yksimielisesti. Tämä on tarkoitus tehdä heti kun nyt työn suunnittelussa oleva pyöräteiden luiskaus on saatu päätökseen. Taustaksi voi lukea Otso Kivekkään blogin aiheesta. Pieni iso asia esteettömämmän liikkumisen puolesta.

9) Kevyen liikenteen investointeihin + 27 %

Talousarvioneuvottelut käytiin kuten Espoossa on tapana leikkauslistojen äärellä. Silti pelkästään kevyen liikenteen väyliin käytettävä rahasumma nousi puolesta miljoonasta 700 000:en, siis  +27 %. Hyvä suunta tässä kehyksessä. Tosin iso osa tästä menee Kaskenkaatajan ja Tontunmaan laatureitteihin, jotka eivät suunnittelijoiden mukaan tule täyttämään laatureitin vaatimuksia. Siinä sananmukaisesti rakennetaan kevyen liikenteen ulkoilureittiä, ei pyöräilyn laatureittiä. Budjettimomentin nimi onkin AD kevyen liikenteen väylät . Tästä lisää myöhemmin, koska tällä on vaikutuksia koko suunniteltuun laatuverkkoon.

10) Pyöräilytapahtumat ja näkyvyys lisääntynyt

Mennyt vuosi oli täynnä pyöräilytapahtumia. Ehkä enemmän kuin koskaan ennen? Pyöräilykevään aloitti toukokuussa Velokeila -pyöräilytapahtuma Microsoftin pihalla Keilaniemessä. Seuraava oli toinen tapahtuma Suurpellossa. Keväällä oli myös Sellossa työpaja alikulkukäytävän parannuksista. Sen tuloksena muun muassa alikulun vaarallinen, heikon näkyvyyden mutka, parannetaan turvallisemmaksi. Pohjoispään ongelmallisimpaan kohtaan ei tullut muuta parannusta kuin hidasteraitoja pyöräilijöille.

Kaupunginjohtajat kisailivat nopeimmasta reitistä elokuussa reitillä Kauniaisista Tapiolaan. Liikkujan viikolla 20.9. jaettiin aamupalaa pyöräilijöille Leppävaarassa.

Joulukuussa etsittiin pyöräilijöitä kuvaamaan katunäkymiä kaupunkitekniikan keskukselle ylläpitoa helpottamaan. Marraskuussa jaettiin Pyöräliiton tempauksessa valoja valottomille pyöräilijöille.

Kaupunkitekniikan keskus rekrytoi loppusyksystä vuorotteluvapaan sijaiseksi pyöräilysuunnittelun painotuksella. Kipeästi tarvitsisimme Espooseen täysipäiväisen pyöräilykoordinaattorin, kun Helsingissä rekrytoidaan jo kolmatta henkilöä. Tämä vuorotteluvapaan sijaisuus oli pieni iloinen askel siihen suuntaan kaupungissa, jossa kaupunginjohtajan ja säästöohjelmien rekrytointikielto on ollut päällä vuosia. Suurpelto-projektin johtaja pyysi parannusehdotuksia koulun pyöräily-ympäristön kehittämiseen. Talvikunnossapidon parantamisesta pyydettiin pyöräilijöiltä palautetta.

Espoon laatureiteille piti löytää tunnistettavat nimet, joten ne nimettiin baanoiksi. Länsiväylän jutussa Kaupunkitekniikan keskuksen johtaja Harri Tanska harmittelee, ettei Espoolla ole käytössä samoja resursseja kuin Helsingissä. No, hänen johtamansa kaupunkitekniikan keskus hallinnoi noin 100 miljoonan euron investointibudjettia ja voisi periaatteessa itsekin nostaa pyöräilybudjettia.

Lisätään vielä, että Espoon 2016 hyväksymässä ilmasto-ohjelmassa pyöräily on toiseksi tehokkain keino vähentää päästöjä. Tämä kaikki kertoo, että kiinnostus pyöräilyä kohtaan on lisääntynyt, mikä on edellytys paremmille panostuksille.

Tästä eteenpäin

Pyöräilyasioihin vaikuttamisen arki on parhaiden käytäntöjen opiskelua, yhteydenpitoa viranhaltijoihin, osallistumista työpajoihin ja kokouksiin, muutosesitysten kirjoittamista yhdessä aktiivien kanssa, niistä viestimistä, blogien kirjoittamista ja jatkuvaa keskustelua muiden päättäjien kanssa seuraavista askelista.

Teknisen lautakunnan varajäsenenä olen päässyt aitiopaikalle ja viranhaltijat vastaavat puheluihini, jos nyt sähköpostit välillä viipyvätkin. Vaikka olen ollut useissa lautakunnan kokouksissa mukana, niin melkeinpä parhaiten valmistelemani päätösesitykset ovat menneet läpi kun en ole itse ollut paikalla. Joka kokousta ennen keskustelemmekin varsinaisten jäsenten kanssa muutosehdotuksista. Ennen kokousta viranhaltijoiden ajattelua voi vaivata sähköisessä kokousjärjestelmässä. Lisäksi olen kirjoittanut taustoja valtuustoaloitteille sekä budjettineuvotteluihin. HSL:n laatureittiohjeista, niiden toteutuksesta katusuunnitelmissa, talvikunnossapidosta ja reunakivistä on tullut keskusteltua useiden eri viranhaltijoiden kanssa.

Tämä kaikki on onnistunut Hepon ja Pyöräilyä Espoossa Fb-ryhmän aktiivien tuella, tiedoilla, katusuunnitelmien muistutuksilla ja hyvällä yhteistyöllä viranhaltijoiden ja viimeistä vuotta toimivien pääkaupunkiseudun pyöräilykoordinaattoreiden kanssa.

Halusin  tähän avata mitä työ käytännössä pitää sisällään, jotta mahdollisimman moni pyöräilijä olisi omalla tavallaan mukana parantamassa pyöräilyolosuhteita. Ota yhteyttä luottamushenkilöösi, kerro havaintoja, lähetä palautetta kaupungille, tule mukaan kirjoittamaan parannusehdotuksia tai lähde kevään kunnallisvaaleissa oman puolueesi listoille mukaan. Jos Helsingissä ymmärrys pyöräilyn merkityksestä on ylittänyt jo puoluerajat, niin Espoossa siihen on vielä matkaa.