Vuosi 2016 on ollut Tampereen liikenteen kehittämisessä poikkeuksellisen hektinen. Vuosien kiistakapula Rantaväylän tunneli avattiin liikenteelle, yhtä pitkään vatvottu raitiotie päätettiin lopulta rakentaa ja Hämeenkatu muuttaa koko matkalta raitiotiekävelykaduksi. Vuoden viimeisessä kokouksessa yhdyskuntalautakunta päätti myös ottaa uuden nopeusrajoitusjärjestelmän käyttöön, jossa asuinalueiden nopeusrajoitukset lasketaan nykyisestä 40 km/h aluerajoituksesta 30 km/h:iin.

Myös pyöräliikenteen osalta vuosi on ollut virstanpylväs. Jalankulusta selkeästi erotettuja pyöräliikenteen pääreittejä on rakennettu Hatanpään, Sammon ja Tampereen valtateille, ja myös Pyynikin halkaiseva pääreitti on alkanut muotoutua Koulukadulle, F. E. Sillanpäänkadulle ja Pyynikintorille. Naistenlahdenkadulle ja Murtokadulle on rakenteilla jatke Ratapihankadun pyörätielle. Myös Lielahdenkadun eteläpuolista pyörätietä on jatkettu Federleynkadun risteyksestä itään, ja Teiskontien pohjoispuolen pyörätien erottelu toteutettiin viimein. Yhdyskuntalautakunta palautti Näsijären rantareitin vesitetyn suunnitelman itäosaltaan (Hiedanraitti–Uittotunneli) takaisin valmisteluun niin, että uudessa suunnitelmassa huomioidaan paremmin uusi ns. Hiedanrannan alue.

Kaksisuuntaiset, jalkakäytävästä erotetut pyörätiet, joilla on suuntanuolet ja keskiviiva vaikuttaakin olevan nyt kaupungin pääkeino, millä pyöräliikenteen infrastruktuuria kehitetään. Uusia yhdistettyjä ”jalkakäytäväpyöräteitä” ei enää suunnitella.

Näillä kaduilla noudatetaan uutta, Tampereella 2015 käyttöön otettua Liikenneviraston jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjetta: jalankulku ja pyöräliikenne on eroteltu pääväylillä koko matkalta, pyörätien puoli on riittävän leveä sujuvaan liikenteeseen ja ajosuunnat on eroteltu katkoviivoin ja suuntanuolin.

Tämä helpottaa kadun luettavuutta: tienkäyttäjän ei tarvitse erikseen etsiä liikennemerkeistä, mihin hän kuuluu: katkoviiva osoittaa selvästi, että kyseessä on eräänlainen ajorata, ja kun erillinen jalkakäytävä on olemassa, jalankulkija pysyttelee siellä. Pyöräilijälle taas on katkoviivan ja nuolten avulla selvää, että pyörätie on kaksisuuntainen, eli pitää ajaa oikealla.

Lisäksi pääreiteillä on otettu käyttöön uudet opastetaulut entisten suuntaviittojen sijaan, mikä helpottaa oikean suunnan valitsemista liikkeessä.

Kaupungin ensimmäiset pysyvät yksisuuntaiset pyörätiet valmistuivat Niemenrantaan Federleynkadulle ja seuraavat ovat tulossa ratikkatyömaan myötä Hämeenkadulle, jossa pyöräteitä on odotettu vuosikymmeniä sekä myös Hervannan pääkadulle Insinöörinkadulle. Nämä ovat tärkeä päänavaus, jotta jatkossa voidaan kaupunkiin rakentaa Helsingin tavoin yksisuuntaisia pyöräteitä ja pyöräkaistoja laajemminkin, mikä totuttaa pyöräilijät ajamaan kadun oikealla puolella ja laskee kynnystä ajaa ajoradalla siellä, missä erillistä pyöräinfraa ei ole laittoman jalkakäytäväpyöräilyn sijaan.

Muilla raitiotiekaduilla pyöräliikennettä kehitetään myös. Itsenäisyydenkadun ”jalkakäytäväpyörätiet” korvataan kadun pohjoispuolelle tulevalla kaksisuuntaisella pyörätiellä. Sammonkadulle tulee laadukkaat, kaksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmin puolin. Pohjoispuolen pyörätiestä, joka on osa seudullista pyöräliikenteen laatukäytävästä tulee 3 m leveä, eteläpuolenkin lähinnä paikallisempaa liikennettä palvelevasta pyörätiestä 2,50 m leveä. Korkinmäestä tuleva Hervannan pyörätie rakennetaan Hallilasta Hervantaan ratikan kylkeen. Oikeastaan ainoa ratikkakatu, jolla pyöräliikenteen olosuhteita ei paranneta on Pirkankatu, jolla ei jatkossakaan ole erillistä pyöräliikenteen infraa Pyynikintorin ja Hämeenpuiston välissä. Aiemmasta epäselvästä tilanteesta kuitenkin poiketen jatkossa saa ajaa Metson eteen pyöräparkkiin, kun Metson edusta merkitään jalankulun ja pyöräliikenteen väyläksi.

Talvikunnossapidon kriteereissä otettiin käyttöön uusi luokka A+, jota käytetään laatukäytävillä. Laatukäytävät siis putsataan lumesta ennen muita pyöräväyliä.

Tampereen uusi pysäköintipolitiikka hyväksyttiin kesän alussa, mikä tarkoittaa sitä, että uusissa asemakaavoissa on autopaikkanormin lisäksi myös pyöräpysäköintinormi.

Kaupunkia laajemman tason parannuksista mainittakoon maakuntakaavan ehdotus, joka sisältää velvoitteen edistää kävelyä ja pyöräilyä, valtion ilmastostrategia ja siihen liittyvä Pariisin ilmastosopimus. Tampere on myös mukana selvityksessä yhdessä Oulun, Jyväskylän ja Lahden kanssa nykyaikaisen kaupunkipyöräjärjestelmän perustamisesta näihin kaupunkeihin, jolloin pyöräliikenteestä tulee osa julkista liikennettä.

Muista parannuksista mainittakoon ainakin Suolijärven ympäri pyöräilyn salliminen, Ruskonkehän avaaminen ja Nekalantien uudentyyppiset katuvalot, joilla valaistaan sekä ajorata että pyörätie.

Myös uusista suojateiden tyyppipiirustuksista valmistui luonnos. Jatkossa pyörätien jatke toteutetaan aina suojatiestä erillisenä, eikä pyörätiellä ole pääsuunnalla reunakiveä risteyksissä. Erityisen kiitettävää on, että TAPO kutsuttiin mukaan prosessiin ilman, että meidän tarvitsi erikseen itseämme tyrkyttää. Samalla tavalla meitä kuultiin lausuntopyynnöllä raitiotiestä nopeusrajoituspolitiikasta ja Hervannan katujen suunnittelusta.

Ensi vuonna on odotettavissa, että kaupungin ensimmäinen yksisuuntainen vastavirtapyörätie toteutetaan Lähteenkadun itäpäähän ja kaupungin ensimmäisen pyöräkadun suunnittelua Lähteenkadulle jatketaan. Länsi–itä-suunnan pääreitin kehittämistä jatketaan ainakin Rongankadun osalta. Kunnallisvaalit järjestetään keväällä, joten vuodesta 2017 on tulossa pyöräliikenteen edistämisen suhteen se vuosi, jolloin ratkaistaan esim. se, toteutetaanko Baana Hervantaan lähivuosina, vai vasta hamassa tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että vuonna 2017 Tampere on hyvinkin sellainen kaupunki Suomessa, jota kelpaa esitellä ulkopaikkakuntalaisille terveellä ylpeydellä pyöräliikenteen edistämisestä.