Jätkäsaaressa on rakennettu ja rakennetaan vielä kauan. Nyt valmistuva Clarion-hotelli muistuttaa silti enemmän täydennysrakentamiskohdetta kuin uuden kaupunginosan kohoamista: Kaikki ympäröivät talot olivat valmiina ennen hotellin tyhjän tontin rakentamista. Ja juuri tämän takia kyseinen kohde on erityisen kiinnostava, sillä tulevaisuudessa Helsinkiä tullaan täydennysrakentamaan hyvinkin paljon. Näillä työmailla suureen osaan nousevat rakentamisen keinovalikoima: nosturit ja logistiikka, ohikulkeva liikenne: poikkeusjärjestelyiden pysyvyys ja laadukkuus sekä työmiesten omat autot ja niiden pysäköinnit.
Clarion-hotellilla logistiikka ansaitsee mielestäni täydet pisteet: rakennusmateriaalit ja elementit kuljettiin meriteitse proomuilla. Ymmärrettiin merellinen ympräristö toisin kuin vaikka Kalasatamassa, missä esimerkiksi maa-ainetta ja elementtejä kuljetetaan pelkästään kumipyörillä. Liikenteen poikkeusjärjestelyt Clarion-hotellilla eivät samaa loistokkuutta jatka, ne olisivat voineet olla pysyvämpiä sekä laadukkaampia, lisäksi jalankulkua ei hotellin puolella ole huomioitu lainkaan.
Hotellia rakentavat työtekijät ilmeisesti käyttävät enimmäkseen joukkoliikennettä, joka onkin luonteva vaihtoehto täydennysrakentamisessa, sillä kaikki ympärillä oleva ml. joukkoliikenne on valmiina. Ainakaan heidän autojaan ei näy siellä täällä parkissa.
Hotellin työmaa-alueen rajat ovat pysyviä, mutta laivoilta purkavan rekkaliikenteen takia pyöräilijöiden vaaratilanteet ovat silti päivittäisiä. Yksisuuntainen pyöräily oli onneksi päätetty pitää samalla puolella katua, mikä onkin yksisuuntaisen pyöräliikenteen poikkeusjärjestelyiden helppous, mutta erottelu muusta liikenteestä kevyillä sulkutolpilla ei täällä enää toimi. Raskas liikenne vaatii raskaan erottelun. Sulkutolppien heikkous on myös niiden helppo liikuttelu, joka tällä työmaalla oli päivittäistä: liian usein sulkutolpan ja työmaan välistä ei mahtunut pyöräilemään, vaikka se oli juuri tarkoitus. Samoin raskas liikenne jyräsi sulkutolppia päivittäin. Ongelmista ja vaaratilanteista huolimatta erottelutapaa ei ymmärretty vaihtaa.
Risteyksessä uusia kaivutöitä: ”Risteysalueen kaivuutyöt haittaavat liikennettä Jätkäsaaressa 20.9. alkaen”.
Reilu viikko sitten SRV Rakennus Oy aloitti uudet kaivutyöt hotellin edustalla. Tällä hetkellä kaivanto on ainoastaan Tyynenmerenkadulla keskustan suuntaan raitiovaunupysäkin läheisyydessä (niistä kolmesta kaistasta vain vasemmalle kääntyvien kaistalla), ja näin ollen tästä ei ole mitään haittaa keskustan suuntaan kulkevalle autoliikenteelle. Kaksi kaistaa vie edelleen yhtä nopeasti seuraaviin punaisiin valoihin. Pyöräily on sen sijaan haluttu siirtää kadun toiselle yhden korttelin matkalle. Siirto on suoritettu yhdellä poikittaisella muoviaidalla ja keltamustalla liikennemerkillä. Ensimmäistäkään tiemerkintää tai tästä järjestelystä autoilua varoittavaa liikennemerkkiä ei ole. Toisella puolella kärsijäksi on jälleen valittu jalankulkijat, joiden jalkakäytävä on kaventunut puoleen. Ei siis riitä ettei heillä ole rannanpuolella lainkaan jalkakäytävää, vaan nyt se ainoa, minne heidät ensin pakkosiirretään, on puolitettu.
Mitä muita vaihtoehtoja Tyynenmerenkadulla olisi voinut olla kuin pyöräilyn pakkosiirto toiselle puolelle katua? Onko autojen oma vasemmalle kääntyvien kaista välttämätön, eli voisiko kääntyvien kaista toimia samalla suoraan ajavien kaistana? Näin keskikaista olisi toinen ajokaista ja pyöräily ja kävely saaneet oman 3,25 metrin tilan jaettavaksi. Tämä järjestely olisi voinut olla alusta alkaen betoniaidoilla suojattuna. Autoilun hegemonia on estänyt liikennesuunnittelijaa ajattelemasta eri vaihtoehtoja. ”Autoilu pitää turvata.”
Joka tapauksessa tämä risteys on täysin merkityksetön kapasiteetin mittarina, oli siinä yksi tai useampi keskustaan jatkuva kaista. Oikea kapasiteetti mitataan vasta Mechelininkadun risteyksessä. Voisi kuvitella, että 190 metriä kaksikaistaista ja siitä jatkuva 30 metrin kolmekaistainen osuus on riittävä yhdelle vihreälle valokerralle.
Jätkäsaarenlaiturin pyöräilyn poikkeusreitti
Jätkäsaarenlaiturilla oleva pyöräilyn poikkeusreitti on aivan yhtä surullinen. Paikassa, missä ihmiset kävelevät rauhassa – suorastaan viipyilevät ja ihailevat maisemia, on sinne kaupungin toimesta päätetty työntää myös kaksisuuntainen pyöräily. Ja koska pyöräily on nyt muka huomioitu, ei varsinaista pyörätietä ole mikään kiire saada valmiiksi. Tiedoksi virkamiehille: viralliselta pyörätieltä puuttuu edelleen ainoastaan asfaltti, minkä jälkeen se olisi valmis. Puolen päivän työ.
Tämä kertoo jälleen kaiken asenteista.
Uusilla aidoilla uusia pakkokiertoja
Viime maanantaina Jätkäsaaren suuntaan käveleville ja pyöräileville tuli jälleen uusi lisälenkki: ”Keskustan suunnasta Länsiterminaalille kuljettaessa kiertotie kulkee Laivapojankadun ja Välimerenkadun kautta Tyynenmerenkadulle”. Tällä hetkellä siellä aidataan ilmaa, sillä työmaata ei tuolla suljetulla osuudella ole. Ohjaus suoritetaan perinteisesti kylvämällä lähikorttelit täyteen aitoja ja keltamustia kiertotiemerkkejä sekä kiinnittämällä sinne tänne ei niin kovin loogisiin paikkoihin A4-kokoisia virheellisiä karttoja. Reilun neljän viikon pakkokierto täyttää joidenkin mielestä kulkumuotojen prioriteetit, koska on aidat, merkit ja kartat. Ajoradan kaistoihin ei ole lainkaan koskettu.
Miksi jälleen näin?
Laadukkaat poikkeusjärjestelyt ovat yksinkertaisia
Työmailla katutilan kroonista puutetta pitäisi pyrkiä ensisijaisesti hoitamaan liikenteen rauhoittamisella: sopeutetaan liikenne pyöräilyyn esim. alennetuilla ajonopeuksilla. Tarvittaessa ajoradalla ja siirtymävaiheessa sinne käytetään tiemerkintöjä, tolppia ja/tai aitoja. Mikäli tila mahdollistaa pyöräkaistan, se kannattaa merkitä. Usein lisätilaa saadaan ajokaistojen kavennuksella.
Mutta aina sopeutus ei ole mahdollista, silloin pyöräilyn tila tulee ottaa poistamalla ajokaistoja ja tuomalla aitoja tai tolppia autoilun ja pyöräilyn väliin. Yksisuuntainen pyöräily – mitä on myös Jätkäsaaressa – on kaikkein helpoin siirtää poikkeusreitille. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein myös parhaita. Ainoa ongelma on tila, mutta onneksi prioriteetit määräävät tilan käyttöjärjestyksen. Kenenkään, ei edes liikenneinsinöörin, tarvitse niitä itse keksiä.
Jätkäsaaren uuden työmaan on määrä valmistua 23.10.2016. Nyt olisi vielä reilu kolme viikkoa aikaa muuttaa järjestelyitä: poistaa aidat, asfaltoida toisen puolen pyörätie ja muuttaa ajokaistoja siten, että yksisuuntainen pyöräily pysyy koko matkalla oikella puolella. Myös jalankulku on ansainnut puuttuvan osuuden kadun toisella puolella. Muutos tarvitsee ainoastaan päätöksen. Ei se tämän monimutkaisempaa ole.
Helsingin yksi vahvoista puolista on ollut byrokratian kankeus, joka estää muutokset lennossa. Siinä missä tukholmalainen kollega jalkautuu ratkaisemaan ongelman ja myös ratkaisee sen, helsinkiläinen tekee työnsä vastaamalla: ”… kaikki on rakennettu hyväksyttyjen tilapäisten liikennesuunnitelmien mukaan, joten niitä ei saa edes muuttaa”.
Milloin tämä kankeus poistuu?
-Hyvää pyöräilysyksyä!