Pyöräilyolosuhteet Pasilassa ovat tällä hetkellä yhtä poikkeusta. ”HS testasi torstaiaamuna, miten työmaat vaikuttavat pääkaupunkiseudun työmatkojen kestoon. Eniten hidastui pyöräilijöiden matka Pasilassa.”, kirjoitti Helsingin Sanomat viime perjantaina 19.8. Artikkelissä käsiteltiin yleisesti pääkaupunkiseudun työmaita riippumatta siitä liikkuiko autolla vai pyörällä, huonoin eli voittaja oli pyörällä kuljettu matka Pasilan läpi. Minuutteina pyörämatka Veräjämäestä Sanomatalolla kestää normaalisti 25 minuuttia, mutta nyt työmaita kierrellessä 13 minuuttia kauemmin.
Toinen liikenteellisesti haastava paikka on ollut kauppakeskus Triplan työmaa Pasilassa. Liikennejärjestelyistä alueella on Alaojan mukaan esitetty useita suunnitelmia.
”Nykyistä parempaa ratkaisua emme ole keksineet.” – Reijo Alaoja (HS 19.8.)
Pasila on tällä hetkellä todellinen pyöräilijän painajainen
Teollisuuskatua Pasilaan saapuva fillaristi työnnetään Jämsänkatua pitkin Itä-Pasilan pikkukaduille, mutta yksityisautoille yhteys on edelleen suora ja kaistamäärältään sama 1+1.
Helsingistä radanvartta pyöräilevä saa maistaa ensin tiukat mutkat sekä kapeat täynnä ihmisiä olevat yhdistetyt väylät, tämän jälkeen neljät liikennevalot ja kaksikymmentä reunakiveä. Pelkästään valoissa odottelu lisää pyörämatkaa kolmesta viiteen minuuttiin. Lisäksi poikkeusreitti on laadullisesti kaukana pyörille tarkoitetusta väylästä, joten sitä ei pysty ajamaan kävelyvauhtia kovempaa. Yksityisautoille Itä-Pasilan ohitus tapahtuu alkuperäisiä kaistoja pitkin kaistamäärän sekä nopeusrajoituksen ollessa ennallaan.
Rantaradan tai pääradan suunnasta saapuva pyöräilijä joutuu tälle samaiselle edellä mainitulle kiertoreitille, minne myös HS:n toimittaja joutui.
Etelä-Haagasta tai Kivihaasta Hakamäentietä Länsi-Pasilaan haluava törmää myös työmaahan, jonka kiertämisessä tarvitaan suurta osaamista tai luovuutta. Ilman kokemusta en lähtisi edes yrittämään. Opastusta yritetään hoitaa kartoilla, joista ei selviä oikeastaan mitään (ks. kuva). Ammattilaiset kertovat, että paras ja nopein tapa on laskeutua Ilmalan asemalaiturille, kävellä se Helsingin päähän, ja nousta portaita pitkin takaisin mutta tällä kertaa eri pyörätielle. Todella näppärää esimerkiksi vanhuksille, lapsille tai lapsikärryn kanssa kulkevalle. Ensikertalainen lopettaa pyöräilyn tähän kokemukseen. Autoilla sillan korjaus ohitetaan laadukkaita poikkeusjärjestelyitä pitkin kaistamäärällä 2+2.
Länsi-Pasilassa Pasilankadusta tehtiin todellinen ”moottoritie” Veturitien poiston myötä. Veturitien kaksi ajokaistaa siirrettiin lyhentämättömänä Pasilankadulle pitämään yksityisautojen kapasiteetti ja kaistamäärä samana. Taloja ei siirretty, vaan entinen eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä muutettiin yhdistetyksi ja kavennettiin kolmasosaan. Myös katupuut lähtivät autoilun tieltä kaikki. Lisäksi Pasilankadulla pyöräilijöitä haittaa yksi julkisivutyömaa, jonka kohdalla pyöräilijät jälleen ohjataan Länsi-Pasilan pikkukaduille, tai tarkemmin sanoen näiden pikkukatujen jalkakäytävälle.
Pasilankadun hiljattain valmistunut kapea yhdisteväylä on itsessään todella hupaisa. Väylän valmistumisen jälkeen myös vastuulliset ovat huomanneet sen soveltuvan erittäin huonosti itse tarkoitukseen: kaksisuuntaiseen kävelyyn ja pyöräilyyn. Väylällä ei mahdu edes kohtaamaan. Tätä ongelmaa on laastaroitu tuomalla sinne keltamustia suositusluontoisia pyöräilyn ja kävelyn kiertotiemerkkejä. Näillä merkinlaittaja haluaa kierrättää pyöräilyä yhä uudelleen, eli käytännössä julkisivutyömaata kiertänyt ja Pasilankadulle palannut pyöräilijä halutaan saada uudelle kierrokselle vain talo ennen Pasilansiltaa. Yksityisautoille annettu kolmen kaistan ryhmitysalue on vienyt kaiken käytössä olevan tilan.
Pasilansillalla pyöräily hoituu vanhaan tapaan yhtä puolta (tosin puoli on vaihtunut), mutta Itä-Pasilan päässä ollaan jälleen onnistuttu sössimään pyöräväylä täysin: pyörätie loppuu hetkeä ennen risteystä ja pyöräilijät ohjataan toiselle puolelle katua. Vallilan suuntaan haluavat pakotetaan näin kahteen peräkkäiseen ylitykseen, joista ensimmäisessä pyöräilijä on itse väistämisvelvollinen ja toisessa liikennevalot. Syynä täälläkin on vain se, että autoilijoille ollaan haluttu rakentaan risteys entiseen tapaan kolmella ryhmityskaistalla. Itse sillalla yksityisautoille kaistamäärä on samainen 1+1. Autoilijoille ei näy arkiliikkumisessa lainkaan Triplan rakennustyömaa, sillä kolme ryhmityskaistaa takaa maksimikapasiteetin.
Ainoastaan Asemapäällikönkatua Pasilaan saapuva pyöräilijä voi ajaa kadun päähän normaalisti, tämän jälkeen mikään ei ole enää sujuvaa.
Tripla priorisoi joukkoliikennettä
”Ratapihantien ja Pasilansillan risteyksen ohittaa 12 bussilinjaa, lähes 1 100 bussivuoroa, eli jopa 30 000 ihmistä arkivuorokaudessa. Pasilan pysäkeiltä nousee linja-autoihin keskimäärin noin 8 000 matkustajaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 16 000 joukkoliikennevälineistä jalkautuvaa matkustajaa jalkakäytävillä päivittäin. Tämän lisäksi tulevat junista alueelle jäävät matkustajat ja muut kävelijät.
Raitiovaunulinjoja alueella on kolme, ja yhteensä noin 300 raitiovaunua kulkee vuorokauden aikana aseman edustalta. Pasilan aseman raitiovaunupysäkkejä käyttää noin 6 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Heistä 60 prosenttia on junaan vaihtavia matkustajia ja 30 prosenttia jatkaa matkaansa kävellen tai on tullut pysäkille kävellen. Busseihin vaihtajia on noin 5 prosenttia.
Pasilan aseman ohittaa keskimäärin noin 4 000 pyöräilijää kesäisen arkivuorokauden aikana, talvella määrä on noin kymmenesosa tästä.
Henkilöautoliikenteen määrä Ratapihantiellä on kohdasta riippuen jopa 25 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa, Pasilansillalla noin 16 000 ajoneuvoa arkivuorokautena ja Asemapäällikönkadulla noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa, että noin 40 000 ihmistä ohittaa alueen henkilöautossa päivittäin.” (Lähde)
Suurin luku näyttäisi olevan Triplalle kuningas. Ja kyllä on harvinaisen kauniisti kirjoitettu: ”40 000 ihmistä ohittaa alueen henkilöautossa päivittäin”. Söpöä. Kiva verrata kaikkea ympärillä olevaa yksityisautoliikennettä yhden kadun alakanttiin ilmoitettuun pyöräilymäärään, jonka kerrottaan laskevan talvella kymmenesosaan. Helsingin kaupungin viralliset kulkumuotojen prioriteetit sekä sitoutuminen pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen eivät ole voimassa Triplan kuningaskunnassa. Kun kaupunki määrätietoisesti haluaa lisätä infrastruktuurin keinoin kävelyä ja pyöräilyä, niin Tripla toimii kaikessa päinvastoin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut Ratapihantien molempien ajosuuntien yhteenlasketuksi liikennemääräksi välille Rautatieläisenkatu ja Asemapäällikönkatu 13 800 moottoriajoneuvoa/vuorokausi.
Tällä hetkellä yksityisautoilu on helpoin tapa liikkua Triplan ympärillä, vaikka kaupunki on määritellyt jalankulun tärkeimmäksi kulkumuodoksi. Miten on mahdollista että kaupunki hyväksyy Triplan teettämiä tilapäisten liikennejärjestelyiden suunnitelmia, missä kulkumuotojen tärkeintä prioriteettiä: jalankulkijaa, on kiusattu eniten?
Ja Tripla jatkaa..:
”Käyttäjämääriin ja vaikuttavuuteen perustuen liikennejärjestelyissä on priorisoitu joukkoliikenne.
Pasilan kautta kulkee yli 900 lähi- ja kaukoliikenteen junaa vuorokaudessa. Aseman junaliikenteen mahdolliset häiriöt laajenevat helposti valtakunnallisiksi ja vaikuttavat suureen määrään joukkoliikenteen käyttäjiä, siksi Pasilan aseman ympäristöä rakennetaan junaliikenteen asettamissa reunaehdoissa.
Seuraavana priorisoinnissa on otettu huomioon muun joukkoliikenteen katujärjestelyt ja joukkoliikennevälineistä jalkautuvat matkustajat. Ratapihantiellä ja sen liittymissä ei ole vain henkilöautoliikennettä, vaan alueen ohittaa myös merkittävä määrä joukkoliikennettä, joka käyttää samoja kaistoja muun autoliikenteen kanssa. Ajokaistan muuttaminen pyöräilyväyläksi vaikuttaisi henkilöautoliikenteen sujuvuuden lisäksi myös suureen määrään joukkoliikenteen matkustajia. Pasilan autoliikennettä on jo rajoittanut Veturitien poistuminen käytöstä työmaan vuoksi Pasilankadun ja Radiokadun väliltä. Myös Teollisuuskadun muutostyöt ruuhkauttavat Pasilan autoliikennettä.
Ratapihantien reunoissa kulkee raitiotieliikenne. Raitiovaunuliikenne on päätetty pitää nykyisellä paikallaan, koska kiskojen siirto on kallista ja kiskojen sijoitukseen vaikuttavat paitsi liikennesuunnitelma, ratageometria ja tarvittava tila pysäkkipituuksille ja vaihteille, myös Ratapihantien alle sijoittuvat kunnallistekniikan putket ja kaapelit kuten kaukolämpöputki, joiden päälle kiskoja ei voi sijoittaa.
Tila aseman kohdalla on ahdas ja sen käyttäjiä on paljon. Jatkosuunnittelun aikana on selvinnyt aseman perustusten ennakoitua suurempi vahvistamistarve, minkä vuoksi Ratapihantiellä on alkuperäistä suurempi syvä kaivantotyömaa. Tämän vuoksi joukkoliikenteen käyttäjiä joudutaan turvallisuussyistä kierrättämään kadun toiselle puolelle. Alueen toteutuksesta käydyn kilpailun jälkeisessä jatkosuunnittelussa aseman rakentamisaikaa ja siitä aiheutuvaa haittaa on kuitenkin myös onnistuttu lyhentämään usealla vuodella.” (Lähde)
Triplalle puheet joukkoliikenteen priorisoinnista näyttäisi olevan tärkeää. Jopa niin tärkeää, että juuri joukkoliikenteen vuoksi Ratapihantieltä ei voida ottaa yhtä ajokaistaa (tai kahta eli läntistä puolta) kävelylle ja pyöräilylle, sillä tämä hidastaisi Triplan mielestä liikaa joukkoliikennettä. Mutta jos katsoo Ratapihantietä, Asemapäällikönkatua, Pasilansiltaa, Teollisuuskatua ja Pasilankatua, niin missä näkyy joukkoliikenteen priorisointi? Missä ovat joukkoliikennekaistat? – edes lyhyet taktiset ennen risteystä olevat sellaiset?
Joukkoliikenne seisoo tällä hetkellä aivan samoissa jonoissa yksityisautojen kanssa, ja tätä Tripla kutsuu joukkoliikenteen priorisoinniksi.
Ja koska nämä täysin hallitsemattomat ja vailla minkäännäköistä liikenteenohjausta olevat jonot määrittelevät myös joukkoliikenteen nopeuden, Triplalle jokainen kaista autoille on tärkeä. Vain suuri kaistamäärä voi hyvällä tuurilla nopeuttaa bussimatkustajien kulkua. Priorisointi perustuu kaikkeen muuhun kuin taitoon. Ainoa oikeasti priorisoitu joukkoliikenne on Pasilansillalla kulkeva raitiovaunu, ja sekin on vain toiseen suuntaan, mutta samaan suuntaan liikkuvia HSL:n busseja ei kiskojen päälle ole silti osattu nostaa. Bussit kulkevat edelleen yksityisautojen ehdolla.
Priorisointi tarkoittaa kulkumuotojen asettamista tärkeysjärjestykseen, ei samoissa jonoissa seisomiseen.
Lisäraiteen rakennustyöt tuovat jälleen uuden kierron kävelijöille ja pyöräilijöille
Kaikkien nykyisten kiertojen lisäksi tässä kuussa viikolla 37 eli 12.9 alkaa myös lisäraiteen rakennustyöt ja siihen liittyvän sillan rakennus. Rantaradan ja Pasilan välissä liikkuville kävelijöille ja pyöräilijöille ollaan suunniteltu jälleen mahtavia lisälenkkejä. Suurin ongelma tässä uudessa suunnitelmassa on se, että kun sitä on suunniteltu, ollaan nähty ja ajateltu vain osuutta Pasilan aseman pohjoisen alikulun ja sillan jälkeisen nykyisen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän välillä eli uuden työkohteen alueella. Näiden kahden pisteen välille ollaan julkisia väyliä ja vanhaa ratapohjaa pitkin suunniteltu S-kirjainta muistuttava reitti.
Pyöräilijöille pitäisi olla myös vaihtoehtoja: reittejä pitäisi olla siis kaksi
Meneekö pyöräilijä Pasilan asemalle jatkaakseen junalla vai aseman ohi rantaradan pyörätielle? Nämä kaksi tapausta olisi syytä erottaa toisistaan. Nyt rakennettava poikkeusreitti on hyvä pohjoisesta rantaradan suunnasta junaan haluavalle tai päinvastoin. Tämän reitin puuttuminen tarkoittaisi suurta kiertoa esim. Pasilansillan kautta, mutta aseman ohiajamiselle pitäisi olla järkevämpikin vaihtoehto. Ongelma on siinä, että tässäkin työmaassa ollaan katsottu vain yhtä kohtaa.
Mutta jos yhden kohdan sijaan oltaisiin katsottu suuria kokonaisuuksia, eli suorinta ja laadukkainta reittiä ohi Pasilan aseman rantaradan pyörätielle, niin luonnollisin poikkeusreitti olisi kulkenut ajoratoja pitkin Pasilansillan ja Pasilankadun kautta Televisiokadulle (sielläkin ajoradalla, ei pyörätiellä), ja sieltä kulku rantaradan pyörätielle. Tämä reitti on korkeusvaihtelultaan jopa oikeaa alkuperäistä parempi ja vain 200 metriä pidempi. Reitin tekeminen edellyttaisi ainoastaan ajokaistojen kavennuksia ja uuteen tilaan tilapäisiä pyöräkaistoja. Tämän muutoksen jälkeen loppuisi suurin osa kaikesta läpiajavasta pyöräliikenteestä Pasilan aseman pohjoisen alikulun kautta. Myös Pasilansillan ja Pasilankadun laaduttomat (toistuvia ylityksiä ja kiertoja) tiläpäiset pyöräväylät korvaantuisivat laadukkailla. Pasilankadun jalankulkijoille tämä tarkoittaisi omaa turvallista tilaa.
Tämä järjestely ei olisi Helsingin mittapuulla lainkaan ennennäkemätön, sillä Hietalahdenrannan pyörätien puuttuminen katutöiden aikana korvattiin jo vuonna 2011 ajokaistojen kavennuksilla ja kadulle tehdyillä tilapäisillä pyöräkaistoilla.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei vaarallista ja vastoin kaupungin määrittelemiä kulkumuotojen prioriteettejä tehtyä Ratapihantien pyörätietä pitäisi muuttaa, sillä pääradan suuntainen pyöräilijöiden baana kulkee edelleen Ratapihantien kautta.
Triplan aiheuttamat pyöräilyn poikkeusjärjestelyt sekä näissä olevat jatkuvat ajoradan ylitykset aihauttavat jokaisella lähikadulla lukuisia vaaratilanteita, väärin pyöräilyä sekä konkreettista matka-ajan pidentymistä. Järkevällä ja osaavalla suunnittelulla kaikki edellinen saataisiin minimoitua. Työmailla katutilan kaventuessa hyvillä pyöräilyn poikkeusjärjestelyillä saavutetaan pyöräilyn suosion kasvua, joka on kaupungin yksi suurista kestävän liikkumisen tavoitteista. Itse työmaa ei aiheuta ongelmia, vaan huonot ja väärin priorisoidut poikkeusjärjestelyt. Ja koska hyvän tekeminen ei ole mahdotonta, niin juuri tästä syystä pyöräilyn täman hetken suurinta ongelmaa – pyöräväylien poikkeusjärjestelyitä – pitäisi suunnitella vain parhaat ja priorisoinnista perillä olevat liikennesuunnittelijat. Autoilu edellä ajattelevat konsulttitoimistot suunnittelevat vastoin Helsingin tavoitteita. Helsingin ei pidä hyväksyä vastoin tavoitteita tehtyjä suunnitelmia.
Lisää Långholmsgatanin työmaasta, pyörien ja ajoneuvojen määristä ym. tästä linkistä.
Pasila
Myös googlessa on ikuistettuna yksi hyvä esimerkki Tukholmasta. Tämä työmaa ei jää vain yhteen kuvaan, vaan sitä voi luonnollisesti liikutella ja zoomailla. Itsekin ajoin aikoinaan tuon kohdan useasti. Olivathan ne aika kapeita, mutta silti toimivia.
Autottomana päivänä 22.9.2016 Ratapihantien kävelyn ja pyöräilyn poikkeusjärjestelyt palaavat kahdeksi tunniksi ajoradalle. Jälleen on mahdollisuus kokea, miltä laadukas ja kaupungin prioriteettejä kunnioittava järjestely käytännössä toimii. Tällä kertaa toivottavasti poliisi saa tehtäväksi muuttaa itäisen puolen kaksisuuntaiseksi sekä molemmin puolin olevien kaksikaistaisesta yksikaistaiseksi järjestää siten, että toinen ajokaistoista olisi joukkoliikennekaista. Tällöin myös joukkoliikenteen priorisointi olisi oikea teko eikä vain pelkkää puhetta. Kaupunkifillarin toimituksen väki toivoo myös Rautatieläisenkadun risteyksen liikennevalo-ohjauksen sammuttamista siirtymällä käsiohjaukseen.
https://www.facebook.com/events/269237903459822/
Aikaisemmat jaksot:
– Hermannin rantatie
– Ratapihantie
– Metsäläntien silta ja Mannerheimintie Tilkassa
– Lauttasaarentie
– Kalasatama