Itä-Pasila, 21.6.2016 klo 15:55
Joukko pyöräaktiiveja on ryhmittynyt odottamaan työmaan eteläpäähän kello 16 alkavaa mielenosoitusta. Poliisille ilmoitus mielenosoituksesta on jätetty viime perjantaina (17.6) ja eilen paikalle oli lisäksi pyydetty myös turvattomien poikkeusreittien vastuullista tahoa, Kaupunkisuunnitteluviraston projektitoimistoa.
Projektitoimiston väkeä ei vielä näy, kun aikaa alkuun on viisi minuuttia. Joku tiesi kertoa, etteivät he tule lainkaan. Syyksi tämä kertoja mainitsee liian lyhyen varoitusajan sekä heidän mielestään paikka on liian poikkeava, suorastaan epätavallinen, kokoustamispaikaksi. Jonkinnäköistä workshoppia oli ilmeisesti tarkoitus pitää. Lisäksi Ratapihantietä ja sen erilaisia poikkeusjärjestelyitä ei ole nähty tarpeelliseksi simuloida Helsingin kaupungin puolelta lainkaan. Mutta nyt kun olisi yksi variaatio mahdollista nähdä oikealla kokeilulla, heitä ei näy.
Juuri kohta käynnistyvä mielenosoitus tuo kävelijöille ja pyöräilijöille ilmeisesti ensimmäistä kertaa Suomessa pop-up -tilapäisväylän kahdeksi tunniksi. Tämän lisäksi kadulla on tarkoitus keskustella pyöräilystä ja sen vallitsevasta politiikasta sekä luokattoman huonoista ja vaarallisista poikkeusjärjestelyistä.
Kello 16:00 poliisi sulkee pohjoispäästä etelään johtavat ajokaistat ja mielenosoitus voi alkaa.
Mielenosoitus ei ole pelkkää kadunvaltausta, vaan jopa pienimuotoinen tapahtuma: ajoradalle piirretään katuliiduilla välittömästi uudet kävelyn ja pyöräilyn poikkeusjärjestelyt. Neljissä valoissa seisominen ja kahdenkymmenen (20) reunakiven ylittäminen on vaihtunut yksiin liikennevaloihin ja kahteen reunakiveen. Ajallisesti tämä tarkoittaa kolmen neljän minuutin etua. Tämä nyt avattu väylä on avoinna vain tänään ja vain kaksi tuntia. Tämän jälkeen pyöräilyn on siirryttävä takaisin ränniin, näin kuulen sanottavan.
Ohiajavat pyöräilijät ovat hämmentyneen iloisia. Muutamat ovat tulleet paikalle vain tämän takia. Työmatkapyöräilijöiden määrälle ei näy loppua. Jokainen valokerta tuo niitä lisää ja lisää. Tämä asia koskettaa oikeasti kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Poliisi ohjaa pohjoisesta tulevaa moottoriajoneuvoliikennettä Rautatieläisenkadulle. Liikennevaloja ei ole sammutettu. Pientä jonoutumista on havaittavissa. Vasemmalle kääntyvien autojen valosykli on selvästi lyhyt, sillä suoraan ajavia on selvästi täällä priorisoitu. Poliisi ei halua siirtyä käsiohjaukseen, vaan antaa liikennevalojen hoitaa ohjauksen.
Helsingin polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Marjut Ollitervo pitää puheen. Kansa hurraa ja pyörien kellot soivat. Samaan aikaan uutta pyöräilyn poikkeusreittiä viilettää kymmeniä ja kymmeniä pyöräilijöitä, lapsia ja aikuisia. Paikalla on mitattu lähes 7000 vuorokausimääriä, joten kahden tunnin aikana yli tuhat pyöräilijää on vain normaalia.
Mutta tavoite ei ole määrässä, vaan turvallisessa, helpossa ja sujuvassa poikkeusjärjestelyssä. Sellaisessa, mitä lapsikin voi turvallisesti ajaa. Nykyinen kadun toisella puolella oleva poikkeusreitti ei ole sellainen.
Myös raitiovaunulle menevät kävelijät ovat tyytyväisiä. Kahden tunnin aikana pakollista ”korttelin kiertoa” ei tarvitse tehdä. Jopa Triplan oma liikenteenohjaaja neuvoo ihmisiä käyttämään ajorataa. Toinen kaista on kävelijöiden ja keskustelijoiden, toinen kaksisuuntaisen pyöräilyn. Kääntyvien kaistalle on järjestetty pyöräparkki.
Pohjoisen suuntaan ei ole ruuhkaa, vaikka ruuhkan suunta pitäisi olla juuri sinne. Ratapihantiellä Rautatieläisenkadun valoista jokainen auto pääsee kerralla läpi. Seuraaviin valoihin saapuu yhdeksän autoa. Tällä kertaa ihmisiä on myös yhdeksän. Yksi per auto.
Etelään pyrkiviä näyttäisi olevan enemmän. Poliisi ja hallintokunnat eivät selvästikään tee yhteistyötä, sillä edellisellä viikolla tehty mielenosoitusilmoitus olisi voinut parhaimmillaan poikia kaksisuuntaisen järjestelyn itäreunan ajoradalle. Aikaa muutoksen suunnittelulle oli annettu useampi päivä. Jos Putin-vierailu, Pride-kulkue, tai vaikka maratoni, muuttaa tarvittaessa yksisuuntaisista kaduista kaksisuuntaisia, niin samaa olisi kannattanut kokeilla myös tässä mielenosoituksessa.
Vuorokausi oli annettu aikaa myös Ksv:n projektitoimistolle. Myöskään hallintokunnat eivät tee yhteistyötä poliisin kanssa. Vuorokaudessa on mahdollisuus käydä monta hyvää keskustelua erilaisista ratkaisuista. Metropolimme on vielä hieman kehittymätön.
Kello 17:10 poliisi saapuu neuvottelemaan toisen ajokaistan antamisesta autoilijoille. Poliisilla on halu siirtää mielenosoitusta, jotta autoilijat voisivat ajaa kiertämättä korttelia.
15 minuuttia myöhemmin kello 17:25 mielenosoitus on siirretty yhdelle kaistalle ja yksityisautoille on annettu poliisin määräyksestä yksi ajokaista.
Julkinen mielenilmaus on perustuslaillinen oikeus, jota ei voida rajoittaa. Siirtäminen, mitä poliisi nyt teki, se voidaan toteuttaa vain kokoontumislaissa olevan pykälän täytyttyä: ”Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.” (Kokoontumislaki 10 §, 2 mom.)
”Häiritsee kohtuuttomasti liikennettä”. Mutta mikä on lain tulkinta kohtuuttomuudesta?
Pientä jonoutumista pohjoisen suunnasta havaittavissa, mutta siitäkään huolimatta poliisi ei ole nähnyt käsiohjausta tarpeelliseksi. Etelästä autoja tulee entistä vähemmän.
Muutama pyöräaktiivi siirtyi keskisuojatielle jalankulkijaksi ylittäen sitä uudelleen ja uudelleen. Autoilijat antoivat tilaa poliisin ollessa vieressä. Poliisi katsoi hetken ja esti sitten tämän. Autojen – vai pitäisikö sanoa autoilijoiden – paaponta oli suurta. Onneksi Pasilassa on muitakin jalankulkijoita. Kun autoilijoille oli käytännössä pakko luovuttaa poliisin määräyksellä jalankulkijoiden tilapäinen mielenilmaus-poikkeusreitti, niin tämän jälkeen heille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi projektitoimiston hyväksymä pakkokiertoreitti.
Junan ja ratikan väliä matkaavia riittää. Keskisuojatielle tuli hetkessä kymmenittäin uusia kävelijöitä. Kävelijöiden 80 metrin matka vaihtui takaisin 260 metriin. Kävelymatkan pituus yli kolminkertaistui. Myös pyöräilyn pop-up -pyörätie muuttui käyttökelvottomaksi, sillä alhaalla mielenosoitusta rajannut poliisipartio oli noussut jo puolirinteeseen. Nyt tilanne oli muuttunut iloisista ohikulkevista pyöräilijöistä kadunvaltaukseksi. Kadulla ei voinut tehdä enää muuta kuin istua ja keskustella. Hyvä, helppo ja turvallinen tilapäisreitti on vaihtunut takaisin ahtaisiin odotustiloihin, liikennevaloissa seisoskeluun, reunakiviin, vaaralliseen ja kapeaan ränniin sekä hissistä eteen astuviin ja luvattomasti pyörätiellä käveleviin ihmisiin.
Niin… – se kohtuuttomuus?
Poliisi omilla toimillaan turvasi liikenteen sujuvuuden. Sujuvuus tarkoitti kuitenkin vain autoliikennettä, sillä hyvin sujunutta jalankulku ja pyöräliikennettä he eivät edes huomanneet. Odotusalueiden sekasotku oli hetken aikaa poissa. Suomenkielinen lehdistö mietti asioita hyvin samoin kuin poliisi. Artikkeleissa palstatilaa saivat vain autoruuhkilla voivottelu. Mielenosoituksen monimuotoisuus jäi suurimmalta osalta toimittajista huomaamatta. ”Mielenosoitus häiritsee liikennettä Pasilassa – alue todella ruuhkainen”, julistaa mtv.fi. Onneksi HS haastatteli Helsingin polkupyöräilijöiden järjestökoordinaatoria Martti Tulenheimoa, joka kertoi varsinaisen poikkeusreitin ongelmista. Ilman omakohtaista pyöräilyä nämä ongelmat jäävät helposti vain pelkiksi sanoiksi, joita ei-pyöräilevä maallikko voi mitenkään ymmärtää.
Mielestäni mielenosoitus ei missään vaiheessa häirinnyt liikennettä, vaan sujuvoitti sitä. Kävely- ja pyöräliikenne toimi erinomaisesti.
Kello 18 mielenosoitus on virallisesti ohi. Ensimmäinen pop-up -poikkeusreitti on historiaa. Banderolli taiteltiin tavarapyörään odottamaan seuraavaa tarvetta. Case Ratapihantie on saatu päätökseen. Poliisin toiminta oli vähintäänkin ihmeellistä.
***
Kotimatkalla mietin edelleen poliisin ja hallintokuntien olematonta yhteistyötä, ksv:n projetkitoimiston haluttomuutta sekä poliisin tekemän mielenosoituksen siirtoperusteita: täyttyikö laissa mainittu kohta ”häiritsee kohtuuttomasti liikennettä”? Voiko jonon purku olla tärkeämpää kuin mielenosoitus. Vaikka autojonon pituus olisi ollut 300 metriä, eli kahdella kaistalla yhteensä 600 metriä – mitä se ei ollut – niin siinäkin jonossa ihmisiä olisi ollut noin sata. Jotakuinkin sama määrä kuin osallistujia oli perustuslaillisen oikeuden mukaan järjestetyllä mielenosoituksella. Osallistujien lisäksi kävely- ja pyöräilyväylää käyttivät myös sadat ohikulkijat.
Mielenosoituksen siirto on todella radikaali teko, jota on totuttu käyttämään lähinnä ihmisten turvallisuuteen vedoten. Mielenosoituksissa siirto on usein viimeinen vaihtoehto. Sitä ennen on yksittäisiä kiinniottoja. Oliko Ratapihantien nykyisten poikkeusjärjestelyiden vastustaminen rinnastettavissa Smash ASEMiin, tai lukuisiin Rajat kiinni -mielenosoituksiin ja niistä poikineisiin vastamielenosoituksiin?
Ilmeisesti.
Miksi poliisi ei käsiohjannut Rautatieläisenkadun risteystä?
Ja miksi poliisi ei suunnitellut liikenteenohjausta lainkaan?
Ja milloin tämä järjestetään uudelleen?
Ja Itä-Pasila on siinäkin mielessä hauska paikka, sillä sekä Onnettomuustutkintakeskus, Liikennevirasto ja Vuoden 2016 surkein pyöräilyn poikkeusjärjestely on siellä.
Turvallisuus pitää olla aina ennen sujuvuutta.
___________________________________
Lisätty linkki Marjut Ollitervon puheeseen 29.6 kello 12:09
Median raportteja samasta aiheesta, pisteet HBL:n journalismille:
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/06/21/narmare-hundra-personer-deltog-i-gatuockupationen-i-bole
https://www.hbl.fi/artikel/gatudemonstration-mot-farlig-cykelvag/
http://www.hs.fi/kaupunki/a1466478911027?jako=409cd258cc48b6721468663d3886407f
http://www.hs.fi/kaupunki/a1466396147475?jako=1029bc66dba2d324435eecd6d0bab002&ref=tw-share
http://www.metro.fi/uutiset/a1387818284868
Sekä video: https://www.youtube.com/watch?v=S6e1Kk7PDUU
Ja puhe:
Harmillisesti missasin tämän. Ensi kerran joku aikainenkin perjantai-iltapäivä, niin lupaan olla paikalla:)
Nykyinen poikkeusjärjestelyn sujuvuus paranisi jo pelkästään liikennevalojen ajoitusta muuttamalla merkittävästi pyöräily-ystävällisemmäksi, sillä liikennevaloista ei pääse ainakaan pohjoisen suuntaan edes peräkkäisillä valoilla, vaan tämän yhden valoristeyksen ylittäminen vie vähintään yli minuutin, todennäköisesti muutamia minuutteja. Jos pelkästään liikennevaloja mietitään, niin pyöräilyn sujuvuutta voisi merkittävästi parantaa laittamalla kaksi jalankulkijan valoa samaan aikaan vihreäksi, ja tällä ei olisi sen enempää vaikutusta autoiluun kuin mitä pohjoisempana oleva suojatien ylitys helposti aiheuttaa.
Turvallisuusongelmaa toki valojen rytmitys ei korjaa, vaan juurikin toimet mitä mielenosoituksellakin yritetään saada aikaan on niitä turvallisuutta korjaavia asioita.
Joko teit hallintokantelun?