Vuoden pyöräilykaupunki (2013) Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, ja kaupunki kasvaa vauhdilla. Kasvun myötä Tampereen keskusta-alue on täynnä erilaisia rakennustyömaita, ja hyvä niin. Rakennustyömaat aiheuttavat kuitenkin muutoksia liikennejärjestelyissä, ja silloin jalankulku ja pyöräliikenne jäävät helposti työmaan jalkoihin.

Tampereen keskustan pyöräliikenneverkko on ainakin kartalta katsottuna kattava. Niilläkin kaduilla, joilla erillistä pyörätietä ei ole, pääsee kulkemaan pyörällä muun liikenteen seassa. Työmaat kuitenkin katkaisevat jalkakäytäviä ja pyöräteitä kriittisistä paikoista.

Työmaat painottuvat keskustan itäosaan, rautatieaseman lähiympäristöön, joka on muutenkin muodostumassa Tampereen downtowniksi. Ratapiha muodostaa itsessään melkoisen estevaikutuksen, jota on sinänsä kiitettävästi lievennetty rakentamalla useita vaihtoehtoisia reittejä Itsenäisyydenkadun asematunnelille. Viinikanojan alikulkusilta, Sorin silta, Rongan alikulku, Erkkilän silta ja Kastinsilta ovat helpottamassa pääsyä radan toiselle puolelle. Usean työmaan seurauksena näistä ainoastaan kolme ensiksi mainittua ovat käytössä, eikä Rongan alikululle ole luontevaa ajoyhteyttä pyörällä etelästä saavuttaessa. Viime talvena ja syksynä oli katkaistuna kaukokylmätyömaan lisäksi liuta muita väyliä, ja esimerkiksi yliopistolle ei käytännössä päässyt pyörällä muualta kuin Viinikan liittymän suunnasta ja Pinninkadun alikulun kautta.

Nyt näiden lisäksi ollaan katkaisemassa Itsenäisyydenkadun pohjoisreunan jalkakäytävä ja pyörätie Rastin talon tilalle tulevan 21-kerroksisen tornitalon työmaan takia. Työmaan arvioitu kesto on kolme vuotta, ja kadun eteläreunassa alkavat näillä näkymin raitiotien rakennustyöt ennen tornitalotyömaan valmistumista. Jalankulku ja pyöräliikenne ohjataan jo muutenkin ahtaalle eteläreunan yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle, jossa onneksi on jalankulkua varten erillinen liiketunneli.

Tälle väylälle tai Rongan alikulkuun ei kuitenkaan pääse etelästä tullessa sujuvasti. Käytännössä sujuvin reitti kulkee yliopistokampuksen läpi, Pinninkadun ajorataa ja Tullikamarin aukion kautta. Vaihtoehtoinen reitti on ajaa Sorin sillan yli ja Rautatienkadun itäreunan yhdistettyä jalkakäytävä ja pyörätietä, joka päättyy Asema-aukion liikennevaloihin (suojatien kohdalla pitäisi siirtyä jotenkin ajoradalle, mutta kukaan ei käytännössä tiedä, miten – vielä vaikeampaa on toki siirtymä päinvastaiseen suuntaan kuljettaessa ajoradalta yhdistetylle väylälle).

Myös ajoyhteys pyörällä Itsenäisyydenkadun kautta Rautatienkatua pohjoiseen on tehty hankalaksi. Itsenäisyydenkadun pohjoisreunasta ei ainoastaan suljeta jalkakäytävää ja pyörätietä, vaan lisäksi kielletään pyöräily (ja mopoilu) kokonaan työmaa-aitaan kiinnitettävillä kieltomerkeillä. Eli edes ajorataa ei saa käyttää, vaikka se olisi rohkeammille pyöräilijöille alamäkeen täysin luontevaa. Eteläreunan JKPP-väylältä ei pääse kääntymään Rautatienkadulle pohjoiseen, ellei taluta rautatieaseman risteyksessä pyörää Rautatienkadun ajoradalle. Käytännössä luontevimmaksi reitiksi jää Rongan alikulku, vaikka se esimerkiksi Kyttälänkadulle ajettaessa muodostuukin kiertoreitiksi.

Tampereen kaupunki edellyttää katuluvan hakijoilta tilapäistä liikennejärjestelysuunnitelmaa. Erilaatuisia työmaita varten on erilaisia periaatekuvia, mutta jostain syystä Tampereelle tyypillisen kadun periaatekuvaa, jossa ajorataa reunustaa yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ei ole. Lähimmäksi päässee allaoleva periaatekuva, jossa jalankululle otetaan tilaa ajoradasta.

Tämä järjestely olisi helposti muokattavissa yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden  käyttöön lisäämällä jalankulku-symbolin alle pyöräsymboli ja tekemällä yhteydestä niin loiva, että sitä pitkin pystyy ajamaan. Jostain syystä tällaista järjestelyä näkee aniharvoin, ja yleensä jalankulkijat ja pyöräilijät ihan vain ohjataan ”johonkin muualle”. Sen sijaan Alankomaissa koko väylän sulkeminen on poikkeuksellinen ratkaisu, jota käytetään vain pakon edessä, ja muuten tehdään erilaisia poikkeusjärjestelyjä ottamalla tilaa ajoradasta.

Itsenäisyydenkatu on nelikaistainen katu, joten ei olisi mitään estettä ottaa työmaan kohdalla toinen länteen johtavista ajokaistoista jalankulun ja pyöräliikenteen käyttöön. Liikennejärjestelysuunnitelman mukaan ajorata on kapenemassa 3+3 metriin. Jos toinen ajokaista otettaisiin jalankululle ja pyöräliikenteelle, jäljellejäävä ajokaista voitaisiin jättää 3,5 metriä leveäksi. Tällöin jalankululle ja pyöräliikenteelle jäisi 2,5 metriä, mikä on toki hyvin vähän, mutta mahdollistaisi edes jonkinlaisen kulun työmaan ohi. Toinen vaihtoehto olisi osoittaa tila vain jalankululle, mutta poistaa kadulta pyöräilyn kieltomerkit, jolloin pyöräilijät voisivat käyttää ajorataa asematunnelin suuntaan lasketellessaan.

Se, että pyöräily ja jalankulku on kielletty kokonaan, mutta moottoriliikenteelle ei aiheudu työmaasta juuri mitään haittaa on arvovalinta. Arvovalinnat tulisi tehdä demokraattisen päätöksenteon kautta, mutta nyt arvovalinnan on päässyt tekemään katutilavalvonnan viranhaltija kuulematta pyöräliikenteen edunvalvojana toimivaa Tampereen polkupyöräilijät ry:tä. Erityisen piinallista on, että työmaajärjestelyt otetaan käyttöön nyt alkavalla Pyöräilyviikolla, jossa kaupunki on itsekin mukana.