Reitti keskustasta Kilpisenkadun, Satamakadun ja Siltakadun kautta Kuokkalaan on yksi Jyväskylän tärkeimmistä kävely- ja pyöräreiteistä. Reitti on merkitty pääväyläksi sekä Jyväskylän yleiskaavaan että paraikaa hyväksyttävänä olevaan erinomaiseen Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmaan. Keskustan ja muiden kaupunginosien välisistä kävely- ja pyöräreiteistä Kuokkalan suunta on ilmeisesti vilkkain. Reitillä on kuitenkin samalla Jyväskylän pyöräväylien kenties pahin yksittäinen pullonkaula. Osuus Kirkkopuiston kulman sekä rautatien ja Rantaväylän ylittävän kävely- ja pyöräilysillan eli Kilpisen sillan välillä on epäselvä, hidas ja vaarallinen. Ongelmat olisi kuitenkin melko yksinkertaista ratkaista. Merkittävä osa niistä poistuisi, kun nykyistä kävely- ja pyöräilysiltaa jatkettaisiin Hannikaisenkadun yli Kilpisenkadulle. Sillan jatkamista esitetään myös pyöräilynedistämisohjelmassa.

Sillan jatkaminen helpottaisi ja nopeuttaisi kävelyä ja pyöräilyä sekä tekisi niistä aiempaa turvallisempia. Tämä taas lisäisi kävelyä ja pyöräilyä. Sillan jatkaminen olisi todennäköisesti merkittävin yksittäinen pyöräilyä Jyväskylässä edistävä tekijä. Hannikaisenkadun ylittävä kävely- ja pyöräilysilta kertoisi kestävien liikennemuotojen asemasta Jyväskylässä. Taloudellisesti kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen tuottaisi vuosittain arviolta vähintään 200 000 euroa aikasäästöinä ja vähentyneinä terveysmenoina. Kunnianhimoisesti toteutettuna ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin sovitettuna silta olisi uusi vetovoimatekijä ja parantaisi myös näin kaupungin imagoa.

Esitämme tässä artikkelissa ehdotuksen Kilpisenkadun sillan jatkamisesta ja siihen liittyvistä parannuksista Kilpisenkadulle. Suunnitelma on laadittu JYPS ry:n liikenneryhmän vapaaehtoisvoimin ja omalla rahoituksella. Havainnekuvat on piirtänyt teollinen muotoilija Sanni Salo Muodolta.

Nykytilanteen ongelmia

Olemme jo vuonna 2011 käsitelleet alueen ongelmia Kaupunkifillarin jutussa.

Pyöräreitti Kirkkopuiston kulmauksen ja Kilpisen sillan välillä on siis epäselvä, hidas ja vaarallinen. Ongelmia on myös ylempänä Kilpisenkadulla, mutta keskitymme tässä pääasiassa Vapaudenkadun ja rautatien väliseen osuuteen.

Reitti on ensinnäkin mutkitteleva eli pyöräilijöiden on vaikea tietää missä pitäisi ajaa ja miten pitäisi vaihtaa väylätyypiltä toiselle. Yliopistonkadulta Kilpisenkatua pyöräillessä alle 500 metrin matkalla on 2-suuntaista pyörätietä, pihakatua, ajorataa sekä yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. 2-suuntaiset pyörätiet sekä yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet vielä soveltuvat tunnetun huonosti yhteen muiden väylätyyppien kanssa. Lisäksi teatterirakennuksen kohdalla yhdistetty jalkakäytävä ja “pyörätie” on kapea ja noppakivinen, siinä on usein pakko ajaa viereisellä ajoradalla.

Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteys on varsinkin pyöräilyn kannalta moniongelmainen. Ajolinjojen epäselvyyden ja mutkittelevuuden lisäksi risteyksessä on reunakiveyksiä ja painonappiliikennevalot. Hannikaisenkadun yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet ovat liian ahtaita. Jyväskylän Nuorisoasuntojen rakennuksen kulmalla on puolestaan vaarallisia näkemäongelmia.

Ehkäpä vielä edellisiäkin pahempi ongelma on spiraaliramppi Hannikaisenkadun risteyksestä Kilpisen sillalle. Nousu on raskas ja usein liukas lumen, jään tai hiekoitussepelin vuoksi. Laskeutuminen Hannikaisenkadun tasoon aiheuttaa myös lähes 10 metrin tarpeettoman montun Kuokkalan ja keskustan suuntien välillä liikuttaessa.

Pelkästään Hannikaisenkadun liittymä aiheuttaa JYPS:in ja Trafixin Liikennevirastolle laatiman selvityksen (Liikennevirasto julkistaa raportin myöhemmin) mukaan kävelijöille ja pyöräilijöille keskimäärin noin puolen minuutin viivästyksen. Liittymä, Kilpisen sillan spiraalikierre sekä muut Hannikaisenkadun ja Kilpisenkadun risteysalueen ongelmat aiheuttavat kävelijöille ja pyöräilijöille keskimäärin noin minuutin viivästyksen. Minuutin viive on mainittu myös Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa. Näin ollen vaikkapa 10 minuutin työpyöräilymatkalla Kuokkalan ja keskustan välillä peräti 10 % ajasta menee Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteyksen ongelmiin. Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun risteys aiheuttaa vielä hieman lisää viivettä.

Kilpisen sillan jatkaminen Hannikaisenkadun ylitse

Suuri osa edellä kuvatuista ongelmista voitaisiin ratkaista jatkamalla Kilpisen kävely- ja pyöräilysiltaa Hannikaisenkadun yli Kilpisenkadulle. Silta selkeyttäisi, helpottaisi ja nopeuttaisi pyöräilyä ja kävelyä sekä tekisi niistä nykyistä turvallisempia. Silta poistaisi keskustan ja Kuokkalan väliseltä reitiltä tarpeetonta mäkeä, portaita ja reunakiviä, vähentäisi näkemäongelmia ja odottelua painonappiliikennevaloissa sekä suoristaisi nykyisiä kiemurtelevia kävely- ja pyöräilylinjoja. Silta yhdistäisi myös keskustan ja sataman alueen aiempaa paremmin toisiinsa.

Jatkossa Kuokkalan ja keskustan suuntien välillä kannattaisi liikkua uutta siltaa pitkin. Hankala Hannikaisenkadun ylitys ongelmineen jäisi kokonaan pois reitiltä. Hannikaisenkadun ja Kuokkalan suunnan välillä voitaisiin entiseen tapaan liikkua korkkiruuvikierteen ja Hannikaisenkadun pyöräteiden kautta. Tämänkin reitin ongelmat kuitenkin vähenisivät, koska suurin osa liikenteestä mitä todennäköisimmin siirtyisi uudelle linjaukselle.

Sillan jatkamista esitetään myös paraikaa hyväksyttävänä olevassa Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa.

Sillan tekninen toteutus

Kilpisen sillan jatkaminen on toteutettavissa hyvin todennäköisesti ilman kalliisti ratkaistavia teknisiä ongelmia.

Nykyisen Rantaväylän ja rautatien ylittävän sillan vapaa korkeus Hannikaisenkadun puoleisessa päässä on noin 4,9 metriä. Uusi silta voisi noudattaa Hannikaisenkadun ylityksessä samaa korkeutta. Näin kuorma-autot ja bussit mahtuisivat sillan ali. Suurin sallittu ajoneuvon korkeus tieliikenteessä Suomessa on 4,4 metriä. Silta olisi Hannikaisenkadun ylityksessä pituusprofiililtaan tasainen.

Hannikaisenkadun ylityksen jälkeen sillalle on tehtävä pituuskaltevuutta. Kilpisenkadun nousu kohti Harjua pienentää kaltevuuden tarvetta muttei sitä kokonaan poista. Kaltevuuden optimointi on kompromissi helpon kuljettavuuden ja mahdollisimman lyhyen kokonaispituuden välillä. Jos pituuskaltevuus olisi 5 %, niin Google Mapsista mitaten siltaan tulisi Hannikaisenkadun risteyksestä pituutta noin 60 metriä. Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräväylien suunnittelu -ohjeen mukaan pyöräväylien pituuskaltevuuden tulee olla enintään 6 %, alle 3 prosentin kaltevuus on tavoiteltavaa. Esimerkiksi 5 % lienee siten tässä hyvä kompromissi.

Sillan väylätyypin valinta aiheuttaa hieman päänvaivaa. Nykyisin Kilpisen sillalla on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Muun muassa Jyväskylän yleiskaavan ja pyöräilynedistämisohjelman sekä Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräväylien suunnittelu -ohjeen mukaan kävely ja pyöräily pitäisi tällä reitillä sekä näillä liikennemäärillä erotella toisistaan. Pyöräilynedistämisohjelmassa esitetäänkin Siltakadulle ja Satamakadulle 1-suuntaisia pyöräteitä sekä Kilpisenkadulle piha- tai pyöräkatua. Lutakonaukiolla toimii todennäköisesti parhaiten jalkakäytävä ja 2-suuntainen pyörätie -ratkaisu. Jatkuvuuden ja loogisuuden vuoksi Kilpisen sillalla ja uudella siltaosuudella kannattaa käyttää samaa väyläratkaisua kuin Lutakonaukiolla – Suomessa pyöräväylätyypit vaihtuvat aivan liian usein, jolloin ihmiset eivät osaa niitä käyttää. Nykyinen 4 metriä leveä Kilpisen silta ei kuitenkaan tue kävelyn ja pyöräilyn kunnollista erottelua, sillä silta on noin metrin liian kapea. Sillan leventäminen ei liene sen tukirakenteiden muodon vuoksi edullisesti mahdollista. Näin ollen vanhan sillan osuudella erottelu olisi toteutettava aivan minimileveyksillä (esim. 2-suuntainen pyörätie 2,5 metriä, jalkakäytävä 1,5 metriä). Uusi siltaosuus voidaan toteuttaa hieman leveämpänä. Tästä saadaan samalla uuden sillan sisäleveydeksi reilut 5 metriä.

Sillan talvikunnossapito kannattaa todennäköisesti hoitaa ensisijaisesti sulanapitoputkilla. Kautta vuoden sula silta olisi miellyttävä ja turvallinen kulkea. Sulatusenergia voisi parhaimmillaan tulla vaihtelevasti joko kaukolämmön paluuvedestä tai lämpöpumpulla, energiaverkkojen kulloisenkin tilanteen mukaan. Näin voitaisiin aina käyttää sitä energiaa, joka on edullisinta ja ympäristöystävällisintä. Kalliin sähkön tunteina lämpö voisi tulla yhteistuotannosta Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitoksista, halvan sähkön tunteina käytettäisiin lämpöpumppua.

Sillan rakenteet ovat toteutettavissa niin, että se kestää esimerkiksi asuinrakennusten mitoituskuormatilanteen eli 150 kg/m2. Piirroksissamme kaaren kohdalla olevan osan paino lepää kaaren korkeimman kohdan alla pilarilla. Lutakon puoleinen pää voisi tukeutua nivelellisesti nykyiseen betonisiltaan, jotta siltaa kannattavalle pilarille ei tulisi taivutus- tai kiertomomenttia. Piirrokset ovat sinällään kaaren osalta viitteellisiä, esimerkiksi vinot vaijerit vetokuormia välittämässä saattaisivat olla tarpeellisia. Kilpisenkadulla silta voisi tukeutua sillan alla pilareiden avulla maahan, näin varsinainen kantava jänne ei olisi ko. osuudella tarpeellinen. Luonnollisesti kantavat rakenteet voisi toteuttaa monilla muillakin tavoilla kuin piirroksissa esitetyllä.

Aalto-silta ja Kehä Vihreä

Hannikaisenkadun ja Kilpisenkadun kulmauksessa sijaitseva Tietotalo on Alvar Aallon suunnittelema suojelukohde. Nähdäksemme uusi silta ei vähentäisi Tietotalon arvoa, päinvastoin. Näyttävä silta toisi myös Tietotaloa aiempaa paremmin esille. Uusi silta houkuttelisi turisteja ja sillalta voisi vaikkapa kuvata Tietotaloa uudesta kulmasta. Silta kannattaisi myös nimetä Aalto-sillaksi ja toteuttaa Aallon hengessä.

Aallon ajattelutapaan sopivasti ehdotamme uuden sillan rakentamista pääasiassa puusta, sillä monissa Aallon kohteissa on käytetty paljon puuta. Sillan kantavat rakenteet voisivat olla puupalkkeja ja alapinta puurimoitettua. Näin silta sopisi oivallisesti viereisten Aallon rakennusten sekä Asemapäällikön talon ja muiden Hannikaisenkadun radanpuoleisten puurakennusten tyyliin.  Ylipäätään piirrosten muotokielessä olemme koettaneet tavoittaa ihmisläheistä “Aalto-henkeä”. Piirrosten ratkaisuissa on myös viittauksia Aallon töihin.

Sillan kaiteet voitaisiin toteuttaa ilmaa puhdistavina, tyylikkäinä ja melua vähentävinä viherseininä. Melunvaimennusrakenteen voisi toteuttaa myös pohjan puurimoituksen ja sillan kaiteiden sisäpuolille, jolloin silta kokonaisuudessaan vaimentaisi melua tehden paikallisen äänimaiseman miellyttävämmäksi. Viherseinäinen näyttävä silta voisi toimia osana viereistä Kehä Vihreää.

Uuden sillan alle Kilpisenkadulle jäisi katettua tilaa yli 100 neliömetriä. Matalimman, yleisen käyttöarvon kannalta vähäisimmän osan alle voisi toteuttaa esimerkiksi laadukkaan pyöräparkin. Kyseisessä käytössä mataluus ei mainittavasti haittaa. Matalaan päähän voisi sijoittaa myös pyöränhuoltopisteen. Korkeamman osan käytöstä voisi järjestää esimerkiksi kaikille avoimen ideakilpailun. Mahdollisesti sillan alla voisi toimia vaikkapa kahvila tai pieni kauppa.

Kilpisenkadulle tarvittavat muutokset

Uuden sillan rakentaminen ei onnistu ilman Kilpisenkadulle tehtäviä muutoksia. Vapaudenkadun ja Hannikaisenkadun välillä ajoratajärjestelyjä on muutettava, samoin Kilpisenkadun yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä on luovuttava. Paras ratkaisu olisi muuttaa koko Kilpisenkatu piha- tai pyöräkaduksi Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa ehdotetun mukaisesti. JYPS on myös esittänyt tällaista muutosta jo vuosia sitten.

Kävelyjärjestelyjen kannalta pihakatu olisi selkein ratkaisu, näin sekä kävellen että pyörällä voisi liikkua suoraan Kilpisenkadun ja uuden sillan välillä. Samalla Kauppakadun ja Kilpisenkadun yläosan pihakatualue jatkuisi loogisesti Kilpisenkatua alas. Jos Kilpisenkatu olisi pyöräkatu, niin kävelijöille pitäisi toteuttaa omat kulkulinjat uudelle sillalle. Esimerkiksi Hollannin Houtenissa lähes koko katuverkko on toteutettu pyöräkatuina. Piha- tai pyöräkatuna Kilpisenkadun nopeusrajoituksena olisi maltillinen ja turvallinen 20 km/h. Sekä piha- että pyöräkatuna käveleminen ja varsinkin pyöräileminen Kilpisenkadulla olisi kauttaaltaan nykyistä sujuvampaa, selkeämpää ja turvallisempaa.

Autoliikenne Kilpisenkadulla muuttuisi siten, että nopeudet olisivat nykyistä alhaisempia ja autoilijoiden pitäisi ottaa kävelijät ja pyöräilijät aiempaa paremmin huomioon. Kaupunkiliikenteessä eniten aikaa kuluu odottamiseen liikennevaloissa yms., joten pieni nopeuden pudotus Kilpisenkadulla ei juuri vaikuta todellisiin matka-aikoihin autolla. Tutkimusten mukaan pienemmän nopeusrajoituksen onnettomuuksia vähentävä vaikutus on merkittävä mutta matka-aikoja lisäävä vaikutus varsin pieni. Nopeuden laskun myötä myös sekä melu että ilman epäpuhtaudet Kilpisenkadulla vähenisivät. Tämä olisi miellyttävää erityisesti kadunvarren asukkaille.

Hannikaisenkadulta kääntyvät autoilijat (ja pyöräilijät) ajaisivat Kilpisenkadun Asemakadun puoleista reunaa nykyiseen tapaan. Pyöräliikenne olisi nykyistä selkeämpää, koska pyöräilijöiden tarpeettomat siirtymiset ajoradan ylitse ja Kilpisenkadun jalkakäytävällä pyöräileminen vähenisivät. Kilpisenkadulta Hannikaisenkadulle ajettaisiin autolla ja pyörällä todennäköisesti uuden sillan ja Tietotalon välistä. Toinen kääntymiskaista Hannikaisenkadulle todennäköisesti pitäisi poistaa tai ainakin sitä pitäisi lyhentää. Sille ei liene todellista tarvettakaan, risteyksen jokapäiväisen havainnoinnin perusteella.

Kilpisenkadun remontoimista suunnitellaan parhaillaan, joten uuden sillan rakentaminen sekä piha- tai pyöräkaduksi muuttaminen olisi helpointa ja edullisinta toteuttaa samassa yhteydessä.

Sillan kustannukset ja taloudellinen hyöty

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa sillan jatkamisen kustannuksiksi on arvioitu noin miljoona euroa. Tarkkaa laskelmaa arvion taustalla ei ole. Emme myöskään ole laskeneet oman siltaehdotuksemme kustannuksia. Kilpisenkatu ollaan uudistamassa lähivuosina joka tapauksessa.

Uusi siltaosuus nopeuttaisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden matkaa keskustan ja Kuokkalan suunnan välillä noin minuutilla. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on sillan satamanpuoleisen pään mittauspisteessä ollut 1,2 miljoonaa vuodessa. Nykyisillä käyttäjämäärillä uusi silta säästäisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden aikaa vuosittain siis 1,2 miljoonaa minuuttia eli 20 000 tuntia. Jos kävelijöiden ja pyöräilijöiden ajan arvona käytetään Liikenneviraston laskentaohjeen mukaisesti 8,3 euroa / tunti, niin sillan tuottaman aikasäästön arvo olisi 170 000 euroa vuodessa.

Koska silta nopeuttaa jalankulkua ja pyöräilyä, se lisää näiden kulkumuotojen houkuttelevuutta ja käyttöä. Jos keskimääräisen pyörämatkan pituus on 3 km ja kävelymatkan 1 km, ja kumpaankin kuluu 10 min, niin silta vähentäisi matka-aikoja 10 %.

Kysyntäjoustona matka-ajan suhteen osuuksia laskettaessa voidaan käyttää rautatieliikenteestä soveltaen arvoa 0,4, siis esimerkiksi 10 % matka-ajan vähennys lisää matkustusta 4 %. Jos matkoja on nykyisin vuosittain 1,2 miljoonaa, niin kävely- ja pyörämatkoja tehtäisiin sillan ansiosta 50 000 enemmän eli edellä mainituilla oletuksilla yhteensä noin 100 000 kilometrin verran. Jos kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötynä käytetään maltillista arvoa 0,2 €/km, sillan terveyshyöty olisi suuruusluokkaa 20 000 euroa vuodessa. Jos silta aktivoisi aiemmin liikunnallisesti passiivisia, esimerkiksi vain autolla kulkevia, ihmisiä pyöräilemään, niin WHO:n mukaan terveyshyödyt ovat tällöin peräti 0,7 €/km.

Sillan jatkaminen voi myös vähentää onnettomuuksia nykyisellä korkkiruuvirampilla sekä Hannikaisenkadun risteyksessä. Yksikin ehkäisty vakava onnettomuus vähentää yhteiskunnan kustannuksia helposti kymmenillä tuhansilla euroilla.

Sillan jatkamisen tuottamat aikasäästöt ja terveyshyödyt olisivat siis yhteensä ainakin luokkaa 200 000 euroa vuodessa. Terveyshyödyt voivat kasvattaa summaa suuremmaksikin. Imago-, uusien tuotteiden kehitys- ym. välilliset hyödyt tulevat vielä tämän päälle.

Autoliikenne Hannikaisenkadulla voisi sujuvoitua sillan myötä, koska Hannikaisenkadun ylittäviä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä olisi vähemmän. Autoilun mahdollisen hidastumisen vaikutukset Kilpisenkadulla olisivat varsin pienet. Vapauden- ja Hannikaisenkadun välisen osuuden pituus on 150 metriä. Jos nopeus siinä alenee nopeudesta 30 km/h nopeuteen 20 km/h, ajanmenekin lisäys on 9 sekuntia eli varsin vähän verrattuna jalankulkijan tai pyöräilijän säästämään lähes minuuttiin.

Jatkossa olisi laskettava siltahankkeen toteuttamiskustannuksen lisäksi tarkat vaikutukset eri liikennemuotojen matka-aikoihin, sujuvuuteen, turvallisuuteen ja kulkutapajakaumiin. Tällaisia laskelmia ei tähän mennessä ole Suomessa juuri laadittu. Varsinkaan liikenneratkaisujen vaikutuksia eri kulkumuotojen käyttämiseen ei ole yleensä selvitetty. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn osalta laskelmat ovat monesti jääneet tekemättä. Ehdotammekin, että kaikkien näiden laskelmien tekemistä pilotoitaisiin projektissa. Liikenneviraston edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella tämä kiinnostaisi heitäkin.

Jos sillan jatkaminen toteutettaisiin riittävän kunnianhimoisesti ja vähintään osin uudenlaisilla ratkaisuilla, niin sen rakentamiseen voisi mahdollisesti saada rahaa myös esimerkiksi Tekesiltä.

Sillan jatkamisen ja Kilpisenkadun uudistamisen muita vaikutuksia

Kaiken kaikkiaan sillan jatkaminen ja Kilpisenkadun uudistaminen ehdottamallamme tavalla lisäisi kävelyä ja pyöräilyä sekä parantaisi näiden liikennemuotojen asemaa ja imagoa Jyväskylässä.

Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen ohella uudet ratkaisut toimisivat myös yhtenä Jyväskylän maamerkkinä. Monille autolla ja bussilla Jyväskylään saapuville näyttävä vihersilta kertoisi heti kestävien liikennemuotojen ja ihmisläheisten arkkitehtuurillisten ratkaisujen arvostamisesta sekä myös liikunnan asemasta Jyväskylässä.

Vertailun vuoksi Kööpenhamina tunnetaan pyöräilijöille tarkoitetusta Käärmesillastaan ja Eindhoven Hovenringistään.

Uudistuksen toteuttaminen

Paraikaa hyväksyttävänä olevassa Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa esitetään kaupunkiin kattavaa pääpyöräbaanojen verkkoa. Poikittaisbaanaa Kuokkala–keskusta–Nisula juuri Kilpisenkadun kautta esitetään toteutettavaksi baanoista ensimmäisenä, keskustan osalta jo vuosina 2016–2017. Kilpisen sillan jatkaminen on mukana edistämisohjelman ehdotuksissa.

Kilpisen sillan jatkaminen ja Kilpisenkadun uudistaminen voisivat olla ensimmäinen vaihe Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelman toteuttamisessa. Ohjelmassa esitetty kunnianhimoinen tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamisesta Jyväskylässä vuoteen 2025 mennessä ei toteudu ilman konkreettisia ja merkittäviä toimenpiteitä.

Tiedotustilaisuus siltaehdotuksesta

Järjestämme siltaehdotuksesta kaikille avoimen tiedotustilaisuuden maanantaina 7.3. Tilaisuus alkaa klo 14–15 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa, jossa esittelemme havainnekuvia mahdollisesta sillasta sekä ehdotuksemme perusteluita, hyötyjä ja vaikutuksia. Luento-osuuden jälkeen siirrymme Kilpisenkadulle, jossa tutkimme paikan päällä olosuhteita ja mahdollisen sillan linjausta.

Teemu Tenhunen
Samuli Rinne

Artikkelia kommentoivat ennen sen julkaisua Esa Rantakangas, Kaisa Peltonen, Timo Pelkonen, Miika Hämynen ja Annimaria Valli.