Selvitimme syksyllä JYPS ry:n Pyöräilyviikko ja We Cycle Keski-Suomi 2015 -hankkeessa Jyväskylän keskustan kauppakeskusten asiakkaiden saapumistapoja keskustaan ja rahankäyttöä ko. keskuksissa. Ohessa selvitettiin kauppakeskusten liikkeiden arvioita asiakkaidensa kulkutavoista. Tarkoitus oli tutkia erityisesti pyöräilijöiden ja pyöräilyn merkitystä keskustan liikkeille.

Selvitys toteutettiin haastattelemalla tiettyinä aikoina kauppakeskuksista poistuneet asiakkaat ja keskusten liikkeiden edustajat. Kyselyt tehtiin torstaina 29.10. Jyväskeskuksessa, perjantaina 30.10. Forumissa, maanantaina 2.11. Mestarin Herkussa ja keskiviikkona 4.11. Tawastissa ja Torikeskuksessa. Haastattelut suoritettiin kaikissa keskuksissa samaan aikaan, klo 15–17. Suurin osa asiakkaista ja käytännössä kaikki liikkeiden edustajat suostuivat haastatteluun.

Selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 3087 kauppakeskusten asiakasta ja 111 liikkeen edustajaa tai edustajia.

Keskusten asiakkailta kysyttiin pääasiallista kulkutapaa keskustaan. Kaikkien liikennemuotojen käyttäjät ovat aina myös kävelijöitä, joten näitä siirtymiä pääasiallisen liikennemuodon ja kauppakeskuksen välillä ei laskettu mukaan selvitykseen. Jos haastateltava asui keskustassa ja saapui kauppakeskukseen kävellen, kulkutavaksi merkittiin kävely.

Rahan käyttämisen osalta asiakkailta kysyttiin tehtyjen ostosten yhteissummaa kyseisessä keskuksessa.Vaihtoehtoina olivat ”ei ostoksia” tai ostosten arvo 1–20 €, 21–40 €, 41–60 €, 61–80 €, 81–100 €, 101–200 € tai yli 200 €.

Liikkeiden edustajilta kysyttiin heidän omaa arviotaan asiakkaidensa kulkutavoista. Tarkoitus oli selvittää käsityksiä erityisesti syksyn kulkutavoista, mutta moni tuntui vastaavan yleisesti sulan maan ajan kannalta.

Loka-marraskuun taitteessa säät olivat jo varsin viileät ja osin sateiset, tämä varmasti vaikutti selvityksen tuloksiin. Erityisesti pyöräilyn määrää vähensi myös hiekoitussepelien levittäminen haastatteluiden aikaan pyöräteille – monille pyöräilykausi valitettavasti päättyy juuri hiekoitussepelien levittämiseen. Keskustan pyöräparkeissa oli viikolla 45 silmin nähden selvästi vähemmän pyöriä kuin viikolla 44.

Jos saamme hankerahaa pyöräilyn edistämiseen vuonna 2016, niin tarkoitus on toteuttaa vastaavat kulkutapa- ja rahankäyttöselvitykset myös keväällä ja kesällä. Yksi selvityskierros syksyllä toteutetussa laajuudessa kustantaa joitain tuhansia euroja.

Jos et jaksa lukea kauppakeskuskohtaisia tilastoja, niin hyppää lopun yleisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin.

JYVÄSKESKUS

Yleistä

Jyväskeskuksessa selvitystä tehtiin torstaina 29.10. klo 15–17. Haastattelijoita oli 7. Haastattelijoita oli kahdella Kauppakadun uloskäynnillä sekä Asemakadun ja parkkihallin uloskäynneillä.

Jyväskeskuksessa kyselyiden tekemistä hieman harjoiteltiin. Kulkutavan ja ostosmäärän lisäksi Jyväskeskuksessa kysyttiin asiakkaiden ikä- ja ammattiryhmiä – tämä hidasti haastatteluita ja vähensi osallistuneiden määrää. Haastateltuja asiakkaita oli keskuksista selvästi vähiten, 233. Muissa keskuksissa ikä- ja ammattiryhmiä ei enää kyselty.

Keli Jyväskeskuksen haastatteluiden aikaan oli tihkusateinen, lämpötila oli muutaman asteen verran plussalla.

Liikkeiden edustajien arviot asiakkaiden kulkutavoista

18:n Jyväskeskuksen liikkeen edustajalta tai edustajilta kyseltiin arviota asiakkaidensa kulkutavoista. Liikkeiden edustajat arvioivat kävelijöiden osuudeksi keskimäärin 24 %, pyöräilijöiden 22 %, bussilla liikkuvien 24 % ja omalla autolla liikkuvien 30 %.

Asiakkaiden kulkutavat ja ostoksiin käytetyt summat

Haastatelluista 233 asiakkaasta kävellen oli saapunut 69, pyörällä 29, bussilla 39 ja omalla autolla 94. Muutama oli saapunut muilla tavoilla. Toisin sanoen kävelyn kulkutapaosuus oli 30 %, pyöräilyn 12 %, bussin 17 % ja oman auton 40 %.

Haastatelluista kävelijöistä 49 % osti keskuksesta jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan 13 € – keskiarvossa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat siis 30 %.

Pyöräilijöistä 55 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 15 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta noin 15 %.

Bussilla liikkuneista 56 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 12 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 16 %.

Omalla autolla liikkuneista 47 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen autolla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 12 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 40 %.

Muita tuloksia ja johtopäätöksiä

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn osuus Jyväskeskuksessa haastatteluaikaan oli asiakkaista yhteensä 42 % ja liikevaihdosta 45 %.

Liikkeiden edustajat arvioivat kävelyn (arvio 24 %, todellinen 30 %) ja autoilun (30 -> 40 %) osuuden liian pieneksi sekä pyöräilijöiden (22 -> 12 %) ja bussilla liikkuvien (24 -> 17 %) osuuden liian suureksi todellisuuteen verrattuna. Pyöräilyn määrää todennäköisesti vähensi syksyinen ajankohta sekä sateinen ja kolea sää. Bussiliikenteen osuus oli vähäisempi kuin esimerkiksi Forumissa – todennäköisesti taustalla vaikuttaa suurempi etäisyys Vapaudenkadun paikallisbussiterminaaliin.

Hieman yllättävänä voi pitää sitä, että autoilijoista vain 47 % osti Jyväskeskuksesta jotain, vaikka kaikki keskustan autoparkkipaikat ovat maksullisia. Osuus on jonkin verran pienempi kuin muiden kulkumuotojen käyttäjillä. Pyöräilijöiden keskimääräinen ostossumma oli suurin.

Eri sisään- ja uloskäynneillä asiakkaiden kulkutavat erosivat jonkin verran toisistaan. Autoilijat liikkuivat eniten parkkihallin, kävelijät ja bussilla kulkevat Kauppakadun ja pyöräilijät Asemakadun kautta.

FORUM

Yleistä

Forumissa selvitystä tehtiin perjantaina 30.10. klo 15–17. Haastattelijoita oli remmissä 10. Haastattelijat sijoittuivat Kauppakadun, parkkihallin ja Vapaudenkadun uloskäynneille sekä kahdelle Asemakadun uloskäynnille.

Haastateltuja asiakkaita oli keskuksista eniten, 1147. Asiakasvirrat olivat vilkkaampia kuin muualla, Mestarin Herkkua lukuun ottamatta.

Sää haastatteluiden aikaan oli poutainen, lämpötila oli pari astetta plussalla.

Liikkeiden edustajien arviot asiakkaiden kulkutavoista

Forumissa vierailtiin 47 liikkeessä kysymässä arvioita asiakkaiden kulkutavoista. Liikkeiden edustajat arvioivat kävelijöiden osuudeksi keskimäärin 22 %, pyöräilijöiden 17 %, bussilla liikkuvien 32 % ja omalla autolla liikkuvien 29 %.

Asiakkaiden kulkutavat ja ostoksiin käytetyt summat

Haastatelluista 1147 asiakkaasta kävellen oli saapunut 290, pyörällä 128, bussilla 411 ja omalla autolla 304. Muilla tavoilla oli saapunut 14. Toisin sanoen kävelyn kulkutapaosuus oli 25 %, pyöräilyn 11 %, bussin 36 %, oman auton 27 % ja muiden tapojen 1 %.

Haastatelluista kävelijöistä 44 % osti Forumista jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan 13 € – eli tismalleen saman verran kuin Jyväskeskuksessa. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat näin 23 %.

Pyöräilijöistä 54 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan myöskin 13 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta 11 %.

Bussilla liikkuneista 47 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 13 € – saman verran kuin kävelijöillä ja pyöräilijöillä. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 33 %.

Omalla autolla liikkuneista 48 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla suurin, 17 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 33 %.

Muita tuloksia ja johtopäätöksiä

Forumissa lihasvoimaisen liikenteen osuus asiakkaista oli yhteensä 36 % ja liikevaihdosta 34 %.

Liikkeiden edustajat arvioivat Forumissa asiakkaiden kulkutavat melko hyvin kohdilleen. Autoilijoiden (arvio 29 %, todellinen 27 %) ja pyöräilijöiden (17 -> 11 %) osuus arvioitiin todellisuutta suuremmaksi, kävelijöiden (22 -> 25 %) ja bussilla liikkuvien (32 -> 36 %) pienemmäksi. Pyöräilyn osuutta todennäköisesti vähensi syksyinen ajankohta.

Myös Forumin osalta hieman yllättävänä voi pitää sitä, että yli puolet autolla keskukseen saapuneista ei ostanut mitään.

Eri sisään- ja uloskäynneillä asiakkaiden kulkutavat erosivat selvästi toisistaan. Kävelijät kulkivat eniten Kauppakadun, pyöräilijät Asemakadun, bussilla liikkuneet Vapaudenkadun ja autoilijat parkkihallin kautta.

MESTARIN HERKKU

Yleistä

Mestarin Herkussa eli Sokoksen ruokakaupassa selvitystä tehtiin maanantaina 2.11. klo 15–17. Kaikki 7 haastattelijaa sijoittuivat samalle uloskäynnille kassojen tuntumaan.

Mestarin Herkussa haastateltiin 719 asiakasta. Etukäteen mietittiin sitä, miten innokkaasti asiakkaat osallistuvat kyselyyn vilkkaan ruokakaupan edustalla, mutta suurin osa vastasi mielellään.

Sää haastatteluiden aikaan oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmin – mittarit näyttivät yli kymmentä astetta. Haastatteluiden aikaan kaikille pyöräväylille oli jo levitetty hiekoitussepeliä.

Liikkeen edustajien arviot asiakkaiden kulkutavoista

Mestarin Herkun edustajalta ei etukäteen kysytty arviota asiakkaidensa kulkutavoista. Kassahenkilötkin olivat haastatteluiden aikaan niin kiireisiä, ettei arvioita ehditty käydä kyselemässä.

Asiakkaiden kulkutavat ja ostoksiin käytetyt summat

Haastatelluista 719 asiakkaasta kävellen oli saapunut 300, pyörällä 144, bussilla 164 ja omalla autolla 103. Muilla tavoilla oli saapunut 8 asiakasta. Kävelyn kulkutapaosuus oli näin ollen 42 %, pyöräilyn 20 %, bussin 23 %, oman auton 14 % ja muiden tapojen 1 %.

Haastatelluista kävelijöistä 93 % osti kaupasta jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan 14 €. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat 40 %.

Pyöräilijöistä samoin 93 % teki ostoksia. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan myöskin 14 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 19  %.

Bussilla liikkuneista 80 % teki ostoksia. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 12 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta saman verran kuin pyöräilijät, 19 %.

Omalla autolla liikkuneista 92 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla suurin, 17 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 20 %.

Muita tuloksia ja johtopäätöksiä

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn osuus Mestarin Herkun asiakkaista oli yhteensä peräti 62 % ja liikevaihdosta 59 %. Todennäköisesti pyöräilyn osuutta vielä vähensi syksyinen kyselyajankohta. Tulosta ja kulkumuoto-osuuksien eroja muihin keskuksiin selittänee se, että Mestarin Herkun asiakkaat tulevat keskimäärin lähempää – tyypillisen suomalaisen pyöräily- ja erityisesti kävelymatkan päästä.

Ostoaktiivuus oli keskimäärin vähäisintä bussilla liikkuneiden keskuudessa – moni oli kaverinsa tai kaveriensa mukana kaupassa, vaikkei itse ostanut mitään.

Muutama asiakas moitti spontaanisti pyöräparkkien riittämätöntä määrää ja ahtautta kaupan edustalla Asemakadulla.

KAUPPAKESKUS TAWAST JA TORIKESKUS

Yleistä

Kauppakeskus Tawastissa ja Torikeskuksessa, jotka ovat samaa rakennuskokonaisuutta, selvitystä tehtiin keskiviikkona 4.11. klo 15–17. Haastattelijoita oli 13. Haastattelijat sijoittuivat Kauppakadun, Kauppalaispihan, Väinönkadun, Yliopistonkadun ja P-torin uloskäynneille.

Tawastissa ja Torikeskuksessa haastateltiin 988 asiakasta.

Haastatteluiden aikaan sää oli poutainen ja lämpötila noin 6 astetta.

Liikkeiden edustajien arviot asiakkaiden kulkutavoista

Tawastissa ja Torikeskuksessa käytiin 46 liikkeessä kysymässä arvioita asiakkaiden kulkutavoista. Liikkeiden edustajat arvioivat kävelijöiden osuudeksi keskimäärin 25 %, pyöräilijöiden 18 %, bussilla liikkuvien 36 % ja omalla autolla liikkuvien 21 %.

Asiakkaiden kulkutavat ja ostoksiin käytetyt summat

Haastatelluista 988 asiakkaasta kävellen oli saapunut 355, pyörällä 90, bussilla 128 ja omalla autolla 406. Muilla tavoilla oli saapunut 9 asiakasta. Kävelyn kulkutapaosuus oli näin ollen 36 %, pyöräilyn 9 %, bussin 13 %, oman auton 41 % ja muiden tapojen 1 %.

Haastatelluista kävelijöistä 27 % osti keskuksesta jotain. Keskimääräinen kävelijöiden ostos, myös mitään ostamattomat mukaan luettuina, oli arvoltaan 9 €. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat 19 %.

Pyöräilijöistä 50 % eli puolet teki ostoksia. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 16 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 9 %.

Bussilla liikkuneista 41 % teki ostoksia. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 11 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta saman verran kuin pyöräilijät, 9 %.

Omalla autolla liikkuneista 38 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla selvästi suurin, 25 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 63 %.

Muita tuloksia ja johtopäätöksiä

Lihasvoimaisen liikenteen osuus Tawastin ja Torikeskuksen asiakkaista oli yhteensä 45 % ja liikevaihdosta 28 %. Bussilla liikkuvien osuus arvioitiin lähes kolminkertaiseksi ja pyöräilijöiden kaksinkertaiseksi todellisuuteen verrattuna. Bussilla liikkuvien määrään vaikuttanee etäisyys Vapaudenkadun paikallisbussiterminaalista. Pyöräilyn määrää todennäköisesti vähensi syksyinen ajankohta.

Asiakaskunta vaikuttaisi ylipäätään olevan Tawastissa ja Torikeskuksessa osin erilaista kuin muissa Jyväskylän keskustan kauppakeskuksissa. Pyörällä ja bussilla saavutaan Tawastiin ja Torikeskukseen vähemmän kuin muihin keskuksiin, autolla suurin piirtein yhtä paljon kuin Jyväskeskukseen. Kävellen saavutaan enemmän kuin Jyväskeskukseen tai Forumiin, mutta toisaalta kävelijät ostavat Tawastista ja Torikeskuksesta selvästi harvemmin kuin muualla, ostoaktiivisuus oli Tawastissa ja Torikeskuksessa vain 27 %, Forumissa 44 % ja Jyväskeskuksessa 49 %.

Pyöräilijöiden suhteellinen ostoaktiivisuus oli kaikkein suurinta, 50 %. Toiseksi aktiivisimpia ostajia olivat bussilla liikkuvat, 41 % heistä osti jotain.

YLEISIÄ TULOKSIA

Tutkimuksessa haastateltiin kaiken kaikkiaan siis 3087 kauppakeskusten asiakasta ja 111 liikkeiden edustajaa.

Liikkeiden edustajat arvioivat kävelyn osuudeksi keskimäärin 24 %, pyöräilyn 19 %, bussin 26 % ja oman auton 31 %.

Todelliset kulkutapaosuudet olivat keskustan kauppakeskuksissa loka-marraskuun taitteessa kävelyn osalta 33 %, pyöräilyn 13 %, bussin 22 % ja oman auton 31 %. Liikkeiden edustajien arviot vastasivat todellisuutta autoilun osalta erinomaisesti ja bussilla liikkuvien osalta melko hyvin. Kävelyn osuus arvioitiin liian pieneksi ja pyöräilyn osuus liian suureksi.

Selvityksen tuloksia voi verrata Jyväskylän seudun liikennetutkimuksessa eli Jyselissä esitettyihin lukuihin Jyväskylän asukkaiden käyttämistä liikennemuodoista. Jyselin vuonna 2009 toteutetun tutkimuksen mukaan Jyväskylän keskustaan suuntautuvista ostosmatkoista kuljetaan kävellen 34 %, pyörällä 12 %, bussilla 10 % ja henkilöautolla 42 %. Jyselin ja selvityksemme lukemat ovat käytännössä samoja kävelyn ja pyöräilyn osalta. Selvityksessämme autoilun osuus oli Jyselin lukemia 11 %-yksikköä pienempi ja bussiliikenteen 12 %-yksikköä suurempi – erot johtuvat joko tutkimusmenetelmien eroista tai bussilla kulkemisen suosion lisääntymisestä ja autoilun suosion vähenemisestä. Mainittakoon myös, että Jyselin mukaan pyöräilyn osuus on työ-, harrastus- ja koulumatkoilla selvästi suurempi kuin ostosmatkoilla.

Kaikista kaupungin sisäisistä matkoista tehdään Jyselin mukaan kävellen 21 %, pyörällä 13 %, henkilöautolla 57 % ja bussilla 5 %. Keskustaan suuntautuvilla ostosmatkoilla kävelyn ja bussiliikenteen osuudet ovat siis sekä selvityksemme että Jyselin mukaan paljon suurempia sekä henkilöautoilun pienempi.

Kävelijöistä rahaa käytti keskustan kauppakeskuksissa keskimäärin 53 %, pyöräilijöistä 63 % ja sekä bussilla että omalla autolla liikkuneista 56 %. Pyöräilijöiden suhteellinen ostoaktiivuus oli näin ollen suurinta.

Kävelijät ja bussilla liikkuvat käyttivät keskustan ostoskeskuksissa rahaa keskimäärin 12 €, pyöräilijät 15 € ja omalla autolla liikkuneet 19 €. Näissä keskiarvoissa ovat mukana myös ne, jotka eivät rahaa käyttäneet.

Kävelijöiden osuus keskustan ostoskeskusten liikevaihdosta oli keskimäärin 28 %, pyöräilijöiden 13 %, bussilla liikkuneiden 19 %, autoilijoiden 39 % ja muilla tavoilla liikkuneiden 1 %. Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta oli 41 %.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Muut kuin omalla autolla liikkuvat toivat keskustan kauppakeskusten liikevaihdosta loka-marraskuun taitteessakin noin 60 %. Autoilun merkitys ei ole siis niin suuri kuin monet todennäköisesti arvioivat. Toisaalta monet autolla liikkuvat vieraillevat keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa, joita Jyväskylässä onkin paljon. Esimerkiksi Hollannin Groningenissa tällaisten keskustan ulkopuolisten keskusten rakentamista ei ole sallittu. Tällöin ostosliikenne suuntautuu hallitusti kaupungin keskustaan. Joka tapauksessa Jyväskylänkin keskustan liike-elämä nojaa kävelyyn, pyöräilyyn ja bussiliikenteeseen.

Kävelijöiden osuus keskustan ostoskeskusten liikevaihdosta oli loka-marraskuun taitteessa siis 28 %, pyöräilijöiden 13 %, bussilla liikkuneiden 19 % ja autoilijoiden 39 %. Lukemat eivät kuitenkaan kerro suoraan eri liikennemuotojen kaupunki- tai kansantaloudellisesta kannattavuudesta. Kun liikennemuotoja arvioidaan kokonaisuuden kannalta, pitää laskea myös kunkin liikennemuodon aiheuttamat menot. Kävely- ja pyöräilyinfran toteuttaminen, eli mm. kävely- ja pyöräteiden rakentaminen, on keskimäärin edullisinta liikkujaa kohden, joten kävely ja pyöräily ovat yhteiskunnalle kannattavimpia kulkutapoja. Luonnollisesti myös terveys-, tila-, viihtyisyys- ja ympäristövaikutusten kannalta kävely ja pyöräily ovat parhaita liikennemuotoja. Autoinfrastruktuuri taas on kalleinta massiivisine väylineen ja parkkitaloineen. Autot myös vievät eniten tilaa, jota voisi käyttää muussa tarkoituksessa vaikkapa kiinteistörakentamiseen tai puistoihin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain Portlandissa on tutkittu pyöräilyn edistämisen talousvaikutuksia. Portlandin 482 kilometrin pyöräväyläverkosto on maksanut saman verran kuin 1,6 km moottoritietä. Panostaminen pyöräilyyn puolestaan säästää tai tuottaa 584 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna siihen, että kaupungissa autoiltaisiin yhtä paljon kuin USA:ssa keskimäärin. Pyöräilevät ihmiset ovat terveempiä ja polttoaineesta säästynyttä rahaa käytetään mm. paikallisiin palveluihin.

Suomessakin tarvittaisiin tutkimusta siitä, miten eri liikennemuotojen suhteellista asemaa muuttavat liikenneratkaisut vaikuttavat kaupunkien ja alueiden talouteen. Autoteiden tai parkkipaikkojen sijasta kaupunkitila voi olla tehokkaammin ja hyödyllisemmin käytössä esimerkiksi tonttimaana. Kävely, pyöräily ja bussiliikenne säästävät tilaa verrattuna yksityisautoiluun. Myös liikennemuotojen muutosten terveysvaikutuksia kansantalouden kannalta pitäisi arvioida nykyistä säännöllisemmin esimerkiksi WHO:n HEAT-menetelmällä.

Yksi ostospyöräilyn suosioon vaikuttava seikka Jyväskylän keskustassa on varsin todennäköisesti pysäköintimahdollisuuksien riittämättömyys. Autoille on keskustan parkkihalleissa riittävästi tilaa, mutta laskentojenkin mukaan pyöräparkit ovat säännöllisesti täynnä. Keskustan parkkien täyttöaste on usein pitkästi yli 100 %. Keskustan pyöräpysäköintipaikkojen määrä pitäisi vähintään kaksinkertaistaa, mielellään kolminkertaistaa. Riittämättömän kapasiteetin lisäksi tarvittaisiin valvottua pysäköintitilaa, jotta pyörän tai sen varusteiden varastamista ei tarvitsisi pelätä. Esimerkiksi lähes kaikissa Hollannin isommissa kaupungeissa on tarjolla valvottuja pyöräparkkeja. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet tyypillisesti lisäävät liikkeiden myyntiä, vaikka autopysäköintimahdollisuudet vähenisivät.

Pysäköintimahdollisuuksien lisäksi myös keskustaan johtavia pyöräväyliä pitäisi parantaa merkittävästi. Nykyisellään monesta suunnasta on hankalaa saapua keskustaan. Väylillä on teräviä reunakiveyksiä, epäjatkuvuuskohtia, mutkittelua ja hidastamista aiheuttavia sivusiirtymiä, jatkuvasti muuttuvia väylätyyppejä, hitaita liikennevaloja, huonoa asfalttia, luonnostaan liikennesääntöjen vastaisesti ajettavia kohtia ja niin edelleen. Sujuvasti ja turvallisesti pyöräiltävät väylät helpottaisivat pyöräilyä keskustaan ja lisäisivät samalla keskustan liikkeiden myyntiä. Jos keskustaan olisi nopeampaa ja helpompaa saapua vaikkapa pyörällä kuin autolla keskustan ulkopuoliseen kauppakeskukseen, entistä useammat ihmiset tekisivät ostoksia keskustassa.

Tilankäytön, viihtyisyyden, turvallisuuden, ihmisten terveyden ja väylien kapasiteetin kannalta keskustan asiointiliikennettä ei koskaan voi hoitaa kestävästi pelkällä yksityisautoilulla. Keskustan elinvoimaisuutta voitaisiin tehokkaimmin parantaa vaikuttamalla keskustan ulkopuolisten ostoskeskusten rakentamiseen ja suosioon, sujuvoittamalla kävelyä, pyöräilyä ja bussilla kulkemista keskustaan sekä toteuttamalla keskustaan muita ihmisiä houkuttelevia ratkaisuita.

Teemu Tenhunen

Samuli Rinne

Artikkelia kommentoivat ennen sen julkaisua Esa Rantakangas ja Kaisa Peltonen.