Jyväskylän Kuokkalan kehäväylän uusi osuus eli Tikanväylä avattiin liikenteelle noin vuosi sitten. Hankkeessa rakennettiin Keljosta Tikan itälaidalle noin 2,7 km autoväylää ja ajoradan ympärille noin 3,5 km yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Noin 10 miljoonaa maksaneen väylän toteuttivat valtio eli Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki.
Fillaripiireissä väylän pyöräilyratkaisuita on – monien muiden uusien väylien tavoin – harmiteltu ja väylän julkinen arviointi pyöräilyn kannalta onkin ollut aikeissa jo vuoden verran. Nyt löysin tähän tehtävään lopulta aikaa.
Artikkeli perustuu useisiin käynteihin Tikanväylällä. Olen liikkunut väylällä sekä fillarilla että autolla.
Katsotaanpa ensin Tikanväylän sijaintia ja merkitystä Jyväskylän liikenteen kannalta.
Tikanväylän sijainti ja liikenteellinen merkitys
Tikanväylä johtaa Keljon jättimarkettien luota Kuokkalan suuralueen keskiosiin. Massiivinen Tikanväylä helpottaa autoilua mm. Tikan eteläosista, Nenäinniemestä ja Ristikivestä länteen Rantaväylälle, 9-tielle ja Keuruuntielle. Tikanväylällä myös viimeisteltiin Kuokkalan kehäväylä Keljosta Kuokkalan kautta Rauhalahteen ja Vaajakosken moottoritielle. Pyöräilyn kannalta uusi väylä vaikuttaa eniten poikittaisliikenteeseen ja siirtymiseen Keljon alueelle. Rakennettu noin 2,7 km pitkä väylä on merkitty sinisellä. Karttapohja kartta.jkl.fi.Tikanväylä ulottuu Keljonrannantien luota Pohjanlahden koilliskärjen tienoille. Uusi väylä on merkitty sinisellä sekä alueen yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet punaisella. Tikanväylän yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sijoittuu koko matkaltaan autoväylän eteläpuolelle. Uuden autoväylän yli menee yksi silta sekä ali 6 alikulkua. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin kävelylle, pyöräilylle ja ”ulkoilulle” 9 ali- tai ylikulkusiltaa. Karttakaappauksen alueella on nyt peräti 17 alikulkua. Karttapohja Jyväskylän kevyen liikenteen reittiopas.
Väylän yksityiskohtainen arviointi
Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedotteessa kehutaan Tikanväylää kävelyn ja pyöräilyn kannalta näin:
”Väylän lähialueen kevyen liikenteen kulkuyhteydet paranevat olennaisesti. Kehäväylän rinnalle sekä väylän poikki valmistui useita uusia kevytväyliä, jotka täydentävät olemassa olevaa väylästöä. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteäminen tapahtuu turvallisesti eri tasossa, väylän ylittävän tai alittavien siltojen kautta.”
Tiedotteen kieliasu ei ainakaan lupaa hyvää pyöräilyn kannalta – yleensä aina ”kevyestä liikenteestä” puhuttaessa ei ole lainkaan ymmärretty kävely- ja pyöräliikenteen erilaisia vaatimuksia eikä varsinkaan pyöräilyn kannalta toimivia ratkaisuita. Toisekseen ELY-keskuksellekin tiedoksi: pyöräily on ajoneuvoliikennettä. Kuten vaikkapa Parhaat eurooppalaiset ratkaisut pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä -kirjassa on todettu, niin pyöräilyä vakavasti edistettäessä pyöräily on aina ajoneuvoliikennettä. Myös vaikkapa Liikenneviraston uudessa valtakunnallisessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa sekä suomalaisessa tieliikennelainsäädännössä pyörä on ajoneuvo.
Tarkastellaanpa kuvakokoelman avulla, miltä väylän pyöräilyjärjestelyt näyttävät. Aloitamme Keljon suunnasta.
Tikanväylä alkaa Keljosta suurin piirtein näiltä tienoilta. Yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä Keljonkankaan suunnasta saavuttaessa Tikanväylän varteen pyöräillään vasemmalle ja Tikanväylän alitukseen tai Sippulanniemen suuntaan oikealle.Tikanväylän ensimmäinen kiertoliittymä näkyy suoraan edessä. Autolla ajettaessa Jyväskylän keskustan suunta on vasemmalla ja Sippulanniemi oikealla. Oikeassa alakulmassa erottuu Tikanväylän alikulkuun ja edelleen Ristonmaalle johtava yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Ristonmaalle pyöräileminen on raskasta Tikanväylän alikulkumontun ja heti seuraavan Salontaipaleentien alikulkunotkelman vuoksi.Näkymä Tikanväylältä länteen Keuruuntien ja Keljon markettien suuntaan. Tähän olennaiseen suuntaan ei kulje Tikanväylän kärjestä pyörätietä. Kuten pientareen pyöräilyjäljistä näkyy, niin yllättävän moni pyöräilee ajorataa pitkin. Vasemmalla näkyvä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie vie Keljonkankaan suuntaan tai kuvassa erottuvan sinisen opastetaulun kohdalta alikulkua pitkin Jyväskylän keskustan suuntaan. Reitit näkyvät myös karttakaappauksessa alla.Karttakaappauksesta nähdään, että Tikanväylältä ei johda pyörätietä länteen Keljon markettien lähettyville (kartalla vaaleanruskea alue, Keljonkeskus) – tämä on ehdoton puute. Autolla pääsee Keljon marketeille huomattavasti suoremmin ja nopeammin. Keuruuntiellä voi pyöräillä, mutta Keljon alueella se ei ole miellyttävää vilkkaan autoliikenteen vuoksi (ja Keljon marketeilta tullessa ajoradalla on pyöräilykielto-merkki). Jyväskylän keskustan suuntaan sen sijaan pääsee kohtuullisesti Ysitietä lähimpänä sijaitsevaa (mutkittelevaa ja mäkistä) yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä pitkin. Karttapohja Jyväskylän kevyen liikenteen reittiopas.Kuvassa näkyy Tikanväylän ali Ristonmaalle johtava yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kuva avaa jo Tikanväylän keskeistä ongelmaa pyöräilyn (ja kävelynkin) kannalta: yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet kiertelevät siellä täällä ja ylös alas. Ajoradat ovat paljon tasaisempia ja suorempia. Yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä ei ole myöskään minkäänlaisia opasteita, joten väylien suunnat tietää vain kokeilemalla.Tikanväylän ja Keljonrannantien kiertoliittymä vasemmalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie mutkittelee valitettavan perinteiseen suomalaiseen tapaan liittyvän kadun kohdalla. Meikäläiset kiertoliittymät ovat pyöräilyn kannalta keskimäärin surkeasti ja vaarallisesti toteutettuja. Vieressä saksalainen toteutus, jossa pyörätie on muuttunut kiertoliittymään johtavaksi pyöräkaistaksi – suomalaiseen versioon verrattuna pyöräily on selkeämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Pyöräkaista kiertoliittymässä myös alentaa autoilijoiden ajamia nopeuksia.Tikanväylän ja Keljonrannantien kiertoliittymässä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on terävät, pyöräilyä haittaavat reunakiveykset. Ajorata sen sijaan on tasainen ja esteetön. Kiveykset ovat muun lisäksi liikennesääntöjen kannalta epäloogiset, sillä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on etuajo-oikeutettu viereisiin autoteihin nähden. Pyöräily ei voi Suomessa oikeasti edistyä ennen tällaisten epäkohtien poistamista. Liikenneviraston uudessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa todetaankin: ”Pyörätien jatkeessa ei saa olla pyöräilijälle tasoeroa. Vaatimus koskee myös yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää.” Vieressä malliksi hollantilainen toteutus vastaavasta paikasta – Hollannissa pääpyöräväylillä jopa asfalttisaumojen määrä pyritään minimoimaan.Keljonrannantien reunakiveykset lähikuvassa. Eiköhän pyörien kumeja puhkea muutenkin riittävästi ilman tällaisten ylimääräisten ja tarpeettomien esteiden rakentamista!Väylää Keljonrannantien risteyksen jälkeen. Pyörätiellä on enemmän mäkeä kuin viereisellä ajoradalla. ELYn tiedotteen mukaan Tikanväylä ”on katumainen”, mutta ainakaan itse en ole väylällä havainnut mitään katumaisuutta. Väylä on massiivisen maantiemäinen – maantiemäisempi kuin vanhat Kuokkalan kehäväylän osuudet – ja vie laajoine reuna-alueineen arvokkaasta kaupunkimaasta ison siivun. Taloudellisesti olisi ollut järkevämpää toteuttaa väylä kapeampana ja rakentaa säästyneeseen tilaan vaikka kerrostaloja (esim. Helsingissä pyritään muuttamaan tällaiset väylät kaupunkibulevardeiksi, http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-4.pdf). Massiivisen maantien poikittainen estevaikutus kaupunkirakenteen keskellä on myös mittava. Jyväskylä pyrkii edistämään resurssiviisautta, mutta Tikanväylä edustaa tässä lähinnä resurssityhmyyttä.Ylikulkusillan vuoksi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kipuaa metritolkulla ajorataa korkeammalle. Jokainen kävelijä ja pyöräilijä pakotetaan käymään sillalla, vaikkei olisi sinne menossa.Ylikulkusillan luona väylällä on mäen lisäksi tarpeeton mutka. Jos pyöräily otettaisiin tällaisten kohtien suunnittelussa vakavasti, niin jatkuva pyörätie linjattaisiin suoraan ja tasaisena sillan ali vihreän nuolen mukaisesti – ja vain sillalle menevä liikenne ohjattaisiin mäen päälle. Ratkaisu on esillä myös uudessa Jalankulku- ja pyöräväylien suunnittelu -ohjeessa. Esimerkiksi tässä toimivaan linjaukseen olisi ollut tilaakin.Panoraama ylikulkusillan luota. Mitään opasteita ei ole, joten ilman hyvää karttaa tai kokeilemista ei tiedä, mihin väylät vievät. (Siltaa pitkin pääsee Ristonmaalle.) Ylimääräiset mutka ja mäki yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä erottuvat kuvassa selvästi.Kuten tästäkin kuvasta nähdään, niin Tikanväylä vie arvokkaasta kaupunkitilasta melkoisen siivun. Väylällä on vähintään kymmenien metrien reuna-alueet. Voimajohtokaan ei kokonaan selitä näin leveitä suoja-alueita. Estevaikutus on myös merkittävä – 2,7-kilometrisen väylän yli tai ali pääsee ainoastaan viidessä kohdassa. Nykyaikaisilla kaupunkisuunnittelukriteereillä tällaista väylää ei varmasti toteutettaisi kaupunkirakenteen keskelle. Kuvassa on harvinaisesti pyöräilijä – väylällä ei juuri ole fillaristeja näkynyt.Väylää Ristonmaan ja Ristikiven välisellä alueella. Nopeusrajoitus on 60 km/h (ajoradalla sekä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on sama rajoitus), mutta ajoradalla moni vaikuttaa ajavan lähinnä 80 km/h suoran ja tasaisen väylän johdosta.Ristonmaan suuntaan johtavan alikulun luona yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on tarpeeton mutka. Ajorata vieressä on lähes koko matkan aivan viivasuora, pyörätiellä ei ole päästy lähellekään samaa. Tässäkin oikaisuun olisi ollut tilaa. Vieressä malliksi hollantilaista pyörätietä. Myös hollantilaisista kaistamaalauksista voitaisiin Suomessa ottaa oppia.Liittymä Ristikiven suuntaan ja Ristonmaalle vievälle alikululle. Kuva on otettu länteen eli Keljoon päin.Näkymä Ristikiven suunnasta Tikanväylälle. Vasemmalla näkyy Ristonmaan suuntaan vievä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie alikulkuineen. Tikanväylällä ja sen ympäristössä on niin paljon siltamäkiä ja alikulkunotkelmia, että pyöräily alueella on raskasta ja vaikeaa. Paremmalla suunnittelulla korkeuseroja olisi voitu vähentää merkittävästi. Itse olisin jättänyt ainakin lähes kaikki Tikanväylän alikulut rakentamatta. Kuten Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa todetaan: ”Pyöräilyreiteillä pyritään tasoratkaisuihin aina kun se on mahdollista.” Jos pyörätiet olisivat samassa tasossa autoväylän kanssa, niin pyöräily alueella olisi huomattavasti kevyempää ja helpompaa. Esimerkiksi tässä kohdin pyöräväylä olisi voinut mainiosti ylittää ajoradan samassa tasossa – samalla kaikki nämä kouherot olisivat jääneet pois. Alikulkujen vähentäminen olisi myös säästänyt rahaa – yksi alikulku maksaa luokkaa 200-300 000 euroa.Näkymä Tikanväylältä Ristonmaan alikulun päältä. Korkeuseroja on melkoisesti, eikä väylillä osaa liikkua ilman hyvää karttaa tai ennakkotuntemusta.Ristikiven suuntaan Hanhikki-kadulle vievä liittymä. Keljon suunnasta tultaessa lasketaan alamäkeen risteyksen luokse ja noustaan takaisin ylämäkeen Hanhikki-kadun kärkeen. Tällaiset mutkat alamäissä ovat kaikkein hankalimpia talviaikaan, kun väylillä on lunta ja jäätä tai irtosepeliä.Hanhikki-kadun luota alamäkeä on edelleen melkoisesti Tikan suuntaan. Seuraavan, kaiteista tunnistettavan alikulun luona pyöräväylällä on mutkaa. Tikanväylä päättyy suurin piirtein kuvassa näkyvän savupiipun luokse.Lilja-kadun ja Toritien välinen alikulku on jälleen sarjaa ”lisää mäkeä kävelijöille ja pyöräilijöille, meni sitten mihin suuntaan tahansa”. Tässäkin Tikanväylän ylitys samassa tasossa pyörätienjatkeen kautta olisi vähentänyt jalankulku- ja pyöräväyliltä mäkeä ja mutkia. Kaide ei oikeasti ole poikki, panoraamatoiminto ei yhdistänyt kuvia täydellisesti.Liittymä Lilja-kadun ja Toritien väliselle alikululle on kohtuullinen. Toki mutkat voisivat olla loivemmat.Näkymä Tikanväylän ja Sippulantien risteysalueelle. Jalkakäytävien ja pyöräteiden osalta risteysalue on jälleen notkelman pohjalla, kaikista suunnista saavutaan alamäkeen.Tikanväylän yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie tulee oikealta ja menee vasemmalle alikulkutunneliin. Takana Tikan alue ja edessä Ristikivi. Kaikkiin suuntiin on ylämäkeä. Tässä autoväylien ylitys samassa tasossa olisi ollut kaikkein eniten tarpeen, tällöin mihin tahansa mennessä ylämäkeä olisi ollut useita metrejä vähemmän.Näkymää Tikanväylän toiselta eli pohjoispuolelta Tikan suuntaan vievän alikulun luota. Väylällä on ylämäkeä sekä Pohjantien että Tikan koulun suuntiin. Onneksi risteys ei ole aivan alikulun edustalla, joten järjestelyt ovat turvallisemmat kuin vaikka Palokanorrella tai Laukaantiellä.Tikan suuntaan vievä alikulku on suorassa linjassa väylän kanssa, joten näkemät ovat melko hyvät ja turvalliset. Kaistamaalaukset olisivat hyvä lisä tähän ja kaikkiin muihinkin alikulkuihin.Sippulantien ali vievä tunneli on sen sijaan vinossa, mikä aiheuttaa vaarallisen ajolinjan ja näkemäongelman – katso kuvia yllä ja erityisesti alla.Keljon suuntaan tarkasteltuna Sippulantien alikulun vaarallisuus on ilmeistä. Pyöräilijät saapuvat alikulkuun molemmista suunnista kovalla vauhdilla. Alikulku olisi pitänyt sijoittaa Tikanväylän jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti vihreällä merkityn linjan mukaisesti. Mallia olisi muutenkin voitu ottaa vaikkapa viereisestä, huikean paljon paremmasta slovenialaisesta alikulusta. Kannattaa myös jälleen huomata, että Tikanväylän ajoradat ovat huomattavasti pyöräteitä suorempia ja tasaisempia – paras vaihtoehto olisikin ollut toteuttaa jalankulku- ja pyöräväylät samassa tasossa autoväylien kanssa eli ilman kalliita alikulkuratkaisuita.Vanhaa jalkakäytävää ja pyörätietä Pohjanlahdentien varressa. Pensaat ovat vallanneet osan väylästä.Vanhaa jalkakäytävää ja pyörätietä Pohjanlahdentien varressa. Naattiantie oikealla. Tikanväylän ajorata liittyy Pohjanlahdentiehen suoraan edessä – tässä Google Street View’n pari vuotta vanhassa näkymässä kiertoliittymää ei vielä ole. Naattiantie ja Tikanväylän jatke eli Hämeenpohjantie menevät oudosti vähän matkaa aivan rinnakkain.Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymä. Vasemmalla Keljon ja oikealla Hämeenpohjan suunta. Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on jälleen melko jyrkät mutkat kiertoliittymän molemmin puolin.Tikanväylän ajoradan ylityksessä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on reunakiveykset molemmin puolin. Kiertoliittymän jälkeinen mutka näkyy edessä. Autot tulevat kiertoliittymään oikealta Hämeenpohjantien alamäkeä varsin vauhdikkaasti, usein ylinopeutta.Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymästä on tehty muutama sata metriä uutta väylää Hämeenlahden suuntaan. Ajorata on tässäkin hyvin tasainen, yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on alikulkumonttu sekä sen jälkeen ajorataa selvästi jyrkempi ylämäki. Autot ajavat Hämeenpohjantien suoraa ja tasaista alamäkeä usein liian kovalla vauhdilla edellä mainittuun Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymään.Tikanväylän alittava alikulku lähikuvassa.Näkymä Tikanväylän alikulusta Naattian suuntaan. Kuten nähdään, niin alikulusta on jyrkähkö ylämäki molempiin suuntiin. Kauempana erottuu Naattiantien alikulku.Tikanväylä päättyy kuvan vasemmassa laidassa Pohjanlahdentien ja Hämeenpohjantien kiertoliittymään. Uutta väylää tehtiin kiertoliittymästä muutama sata metriä eli sinisellä merkitysti Hämeenpohjan suuntaan. Alikulut on merkitty punaisilla ympyröillä. Oudosti Naattiantie ja Hämeenpohjantie menevät vähän matkaa aivan rinnakkain. Autolla ajettaessa Naattiantiellä on vaikea yli 90-asteinen mutka ja Naattiantieltä pitää, jos haluaa Hämeenpohjan suuntaan, kiertää Pohjanlahdentien kautta. Naattiantie olisi voitu liittää vihreällä merkityssä sijainnissa kiertoliittymällä Hämeenpohjantiehen. Tämä olisi selkeyttänyt autoliikennettä alueella ja myös laskenut autojen nopeuksia Hämeenpohjantiellä. Naattiantien kärki olisi voitu (voitaisiin edelleen) purkaa ja tilalle rakentaa resurssiviisaasti ja taloudellisesti kannattavasti vaikka kerrostaloja järvinäköalalla – Päijänteen Pohjanlahti erottuu kuvan alalaidassa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Millainen Tikanväylä kokonaisuutena pyöräilyn kannalta on? Miten ELY-keskuksen tiedotteen teksti vastaa todellisuutta?
”Väylän lähialueen kevyen liikenteen kulkuyhteydet paranevat olennaisesti. Kehäväylän rinnalle sekä väylän poikki valmistui useita uusia kevytväyliä, jotka täydentävät olemassa olevaa väylästöä. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteäminen tapahtuu turvallisesti eri tasossa, väylän ylittävän tai alittavien siltojen kautta.”
Tikanväylän ajoradan ympärille on tosiaan rakennettu yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Kyseisillä väylillä ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävää pyöräillä. Väylät ovat tarpeettoman mäkisiä ja paikoitellen mutkaisia, muutamassa risteyksessä on ikävät reunakiveykset, alikulut aiheuttavat näkemäongelmia, eikä ainuttakaan opastetta ole.
Mäkisyys on Tikanväylän pyöräväylien hankalin ja ikävin ongelma. Pyöräilyn kannalta Tikanväylä on melkoinen vuoristorata, eikä väylä suosi sujuvaa työmatka- tai muuta liikennepyöräilyä. Väylällä on mäkisyyttä sekä luonnostaan että alikulkujen ja siltojen vuoksi. Luontaisen mäkisyyden ymmärtää, mutta ali- ja ylikulkujen jyrkät ylimääräiset mäet ärsyttävät ja tekevät pyöräilystä tarpeettoman raskasta. Jos Tikanväylän pyörätietä pitkin pyöräilisi vaikkapa 300 päivänä molempiin suuntiin, niin ali- ja ylikulut aiheuttaisivat vähintään 6 kilometrin ylimääräisen nousun vuodessa. Poikittain Tikanväylän yli tai ali liikuttaessa tilanne on vielä huonompi, eikä massiivista väylää voi ylittää mistään muualta kuin ali- ja ylikulkujen kohdalta. Tikanväylän ympärillä, erityisesti Keljon puolella, on myös muita raskaita alikulkunotkelmia poikkeuksellisen paljon eli aivan liikaa. Ylimääräisten ylämäkien lisäksi alikulut aiheuttavat vaarallisia näkemäongelmaisia mutkia ja alamäkiä. Erityisesti talviaikaan näissä on todellinen kaatumisvaara. Tällaiset väylät soveltuvat lähinnä hyväkuntoisille ja rohkeille aktiiviliikkujille.
Sippulantien alikulku on ehkä väylän kaikkein vaarallisin kohta ympäröivien alamäkien antamien vauhtien ja huonosti suunnitellun, pahasti näkemäongelmaisen alikulun vuoksi.
Ylimääräisiä mutkia väylällä on jonkun verran ali- ja ylikulkujen lisäksi kiertoliittymien kohdilla. Kiertoliittymissä on pyöräteillä ikävät ja haitalliset reunakiveykset.
Alueella ei pyöräväylillä ole ainuttakaan opastetta. Vaikka voin sanoa tuntevani Jyväskylää varsin hyvin, niin useiden väylien suuntia piti selvittää sekä kartalta että käydä väyliä jonkin matkaa fillaroimassa. Keljon markettien suuntaan puolestaan kaipaisi pyörätietä, näin Tikan alueelta voisi edes periaatteessa käydä Tikanväylää pitkin pyörällä kaupassa. Pyörätien puuttuminen tuolta osuudelta on ehdoton puute.
Kaiken kaikkiaan Tikanväylän yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet kertovat valitettavasta nykytilanteesta, jossa vieläkään kävely- ja pyöräväyliä ei haluta tai osata suunnitella lainkaan samalla tavalla kuin autoväyliä. Tikanväylän ajoradat on toteutettu aivan eri laatukriteereillä kuin jalankulku- ja pyöräväylät – ajoradat ovat ympäröiviä jalkakäytäviä ja pyöräteitä tasaisempia, suorempia, lyhyempiä, esteettömämpiä, paremmin opastettuja ja näkemiltään turvallisempia. Tikanväylän pyörätiet eivät täytä hyvän pyöräväylän kriteerejä tai monessa kohdassa myöskään Liikenneviraston uuden valtakunnallisen Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeen vaateita.
On selvää, että autoväylät ovat olleet Tikanväylän suunnittelussa täysin ensisijaisia. Jalkakäytävät ja pyörätiet on toteutettu siten, että niistä olisi autoliikenteelle mahdollisimman vähän haittaa – vaikka tämä vaikeuttaisi kävelyä ja pyöräilyä. Ajoradat ovat suoria ja tasaisia, jalkakäytävät ja pyörätiet kiertelevät ja kaartelevat mutkaisesti ja mäkisesti ajoratojen yli ja ali siltojen ja alikulkujen kautta. Autoilua hiemankaan hidastavia tasoylityksiä on pyritty välttämään. Tällaisilla ratkaisuilla kävely ja pyöräily eivät valitettavasti edisty mihinkään, päinvastoin.
ELYn tiedotteen mukaan ali- ja ylikulkujen ansiosta kävelijät ja pyöräilijät eivät Tikanväylällä törmää autojen kanssa. Näin toki on – se ei kuitenkaan paljoa lämmitä, koska tällaisilla väylillä ei kovinkaan moni pyöräile. Toivottavasti jatkossa väyliä suunnitellaan pyöräilyn kannalta paremmin.
Tätä artikkelia kommentoivat ennen julkaisua JYPS ry:n jäsenet Esa Rantakangas, Samuli Rinne, Kaisa Peltonen, Heikki Helle, Markku Jaatinen, Marko Back ja Antti Korttinen. Kiitoksia kaikille!
Jaa artikkeli!
5 thoughts on “Jyväskylän Tikanväylä pyöräilyarvioinnissa”
Käytän Tikanväylän kevyenliikenteenväylää päivittäin (5pv viikossa) työmatkaani (Mustalampi -> Samulinniemi). Väylä sujuvoittaa liikkumista huomattavasti ja on lisännyt turvallisuutta paljon. Aiemmin vaarallisia risteyksiä oli useita kun pyörätie kulki Pohjantien laidassa. Kaikki väylän loivapiirteiset kaarteet tekevät työmatkapyöräilystä vaikeissakin olosuhteissa turvallista.
Väylässä on mielestäni yksi ratkaiseva ongelma. Pääsy väylälle Keuruuntien suunnasta on todella hankala. Nykyinen reitti kiertelee Keljon koulun jälkeisen kevyenliikenteen sillan kautta paloaseman sivuitse, ja sisältää yhden todella huonolla näkyvyydellä olevan alikulkutunnelin, jossa on nokkakolarivaara. Lisäksi kolme ”ysikymppistä” risteystä, jotka syyssateilla, talven lumilla/jäillä ja kevään hiekoitushiekoilla ovat vaarallisen liukkaita, oli alla sittten nastarenkaat tai ei. Tuo reitti kiertää myös sen verran paljon, että houkutus ajaa Keuruuntien laitaa pitkin väylän alkuun saakka on suuri. Etenkin ruuhka-aikana, sateella ja pimeällä markettien liittymien sivuitse tien laitaa pitkin ajaminen on vaarallista, mutta sujuvuuden vuoksi kiertely ja mutkittelu virallista reittiä pitkin jää usein tekemättä.
Tikan väylä sujuvoittaa ja nopeuttaa huomattavasti jokapäiväistä työmatkaani polkupyörällä Mustalammen ja Samulinniemen välillä. Lisäksi väylä on loivapiirteisyytensä vuoksi turvallinen. Aiempi Pohjantien myötäinen reitti sisälsi useita vaarallisia risteyksiä.
Väylän suurin ongelma on sille pääseminen. Keuruun tien suunnasta pyöräiltäessä Keljon koulun, kevyenliikenteen sillan ja paloaseman sivuitse kulkeva reitti mutkittelee ja kiertää. Tuolla pätkällä on kolme ysikymppistä risteystä, jotka syyssateilla, lumisena/jäisenä sekä kevään hiekoitushiekoilla ovat vaarallisen liukkaita. Lisäksi reitillä on yksi alikulkutunneli, jossa mutkan vuoksi näkyvyys on todella huono ja pyöräilijöiden vauhdista johtuen nokkakolarivaara on ilmeinen. Koska tuo siirtymä Keuruuntieltä väylän alkuun on noin hankala, on pyöräilijälle suuri houkutus ajaa Keuruuntien laitaa markettien liittymien sivuitse. Pimeällä, sateella ja talvella tuo reitti pyörälläajokieltoineen on erityisen vaarallinen, mutta houkutus ajaa siitä on suuri, koska mutkitteleva virallinen reitti on niin hankala ja hidas vaihtoehto.
Olettekos muuten käyneet kokeilemassa tätä Tikanväylän kevyenliikenteenväylää pimeällä?
Autotiellä on kyllä erinomainen valaistus ja todennäköisesti ajatus on ollut, että se valaisee myös kevyenliikenteenväylänkin. Valitettavasti vaan nämä valot on suunnattu autotielle ja kevyenliikenteenväylä menee suurelta osin sen verran erillään tiestä, että varsin pimeäksi jää väylä.
Väylä ei tosiaan oikein miellytä kaikin osin, mutta voisiko tilanne olla korjattavissa.
Kävin ajamassa pimeällä, onhan se melko vaarallinen. Pyörän valo auttaa kyllä jotakin, mutta melkoinen heitin saisi olla, jotta kunnolla näkisi, varsinkin tähän aikaan kun musta asfaltti hörppää valon. Se vaarallisuus tulee osin aika mystisistä, yllättäistä kurveista. Tarkkana saa olla!
Väylä on joiltakin osin ihan kelvollinen, edellyttäen että liikennettä on hyvin vähän, yhdistetty kevari kun on. Mutta nuo liittymät olisi tosiaan voinut toteuttaa tasossa, nyt korkeuserot ovat hurjia. Samoin Keuruuntien ylitys pitäisi tietty mennä samaan syssyyn. Liekä syynä tähän puutteeseen suunnittelualueen rajaus? Olisiko korjattavissa jatkossa?
Yksi asia, jossa myös näkisi mielellään jatkossa toisenlaisia toteutuksia, on yleinen tilankäyttö. Katukuilu kevarin kiemuroineen ym. on aivan valtava. Voisiko tämäkin vielä olla korjattavissa? Täydennsrakentamista joutilaille nurmikentille? Pieniä teknisiä haasteita on, mutta sitähän varten insinöörit ovat! Jos melu epäilyttää, rakennuksista saa kyllä varsin hyvin ääntä eristäviä oikeilla rakenneratkaisuilla ja ilmanvaihtokoneen suodatin hoitaa pölyn. Kyseinen paikka on kuitenkin sinänsä hyvällä sijainnilla kaupunkirakenteessa ja maa lienee arvokasta. Arkkitehtuurikilpailua kehiin!
Ai niin, pientä vaivaa voi tulla kaavoituksesta, mutta sekin on ihmisten tekemää ja muutettavissa. Olisiko tässä ELYllekin hyvä näytön paikka siitä, miten asioita voidaan jatkuvasti kehittää paremmiksi?
Pidän yli ja alikulkuja hyvänä ajatuksena vaikka tästä syntyykin mäkiä. Silti monet alikulkutunneleista olisi voinut rakentaa huomattavasti matalampina ja monta turhaa mäkeä välttää hyvällä suunnittelulla.
Käytän Tikanväylän kevyenliikenteenväylää päivittäin (5pv viikossa) työmatkaani (Mustalampi -> Samulinniemi). Väylä sujuvoittaa liikkumista huomattavasti ja on lisännyt turvallisuutta paljon. Aiemmin vaarallisia risteyksiä oli useita kun pyörätie kulki Pohjantien laidassa. Kaikki väylän loivapiirteiset kaarteet tekevät työmatkapyöräilystä vaikeissakin olosuhteissa turvallista.
Väylässä on mielestäni yksi ratkaiseva ongelma. Pääsy väylälle Keuruuntien suunnasta on todella hankala. Nykyinen reitti kiertelee Keljon koulun jälkeisen kevyenliikenteen sillan kautta paloaseman sivuitse, ja sisältää yhden todella huonolla näkyvyydellä olevan alikulkutunnelin, jossa on nokkakolarivaara. Lisäksi kolme ”ysikymppistä” risteystä, jotka syyssateilla, talven lumilla/jäillä ja kevään hiekoitushiekoilla ovat vaarallisen liukkaita, oli alla sittten nastarenkaat tai ei. Tuo reitti kiertää myös sen verran paljon, että houkutus ajaa Keuruuntien laitaa pitkin väylän alkuun saakka on suuri. Etenkin ruuhka-aikana, sateella ja pimeällä markettien liittymien sivuitse tien laitaa pitkin ajaminen on vaarallista, mutta sujuvuuden vuoksi kiertely ja mutkittelu virallista reittiä pitkin jää usein tekemättä.
Tikan väylä sujuvoittaa ja nopeuttaa huomattavasti jokapäiväistä työmatkaani polkupyörällä Mustalammen ja Samulinniemen välillä. Lisäksi väylä on loivapiirteisyytensä vuoksi turvallinen. Aiempi Pohjantien myötäinen reitti sisälsi useita vaarallisia risteyksiä.
Väylän suurin ongelma on sille pääseminen. Keuruun tien suunnasta pyöräiltäessä Keljon koulun, kevyenliikenteen sillan ja paloaseman sivuitse kulkeva reitti mutkittelee ja kiertää. Tuolla pätkällä on kolme ysikymppistä risteystä, jotka syyssateilla, lumisena/jäisenä sekä kevään hiekoitushiekoilla ovat vaarallisen liukkaita. Lisäksi reitillä on yksi alikulkutunneli, jossa mutkan vuoksi näkyvyys on todella huono ja pyöräilijöiden vauhdista johtuen nokkakolarivaara on ilmeinen. Koska tuo siirtymä Keuruuntieltä väylän alkuun on noin hankala, on pyöräilijälle suuri houkutus ajaa Keuruuntien laitaa markettien liittymien sivuitse. Pimeällä, sateella ja talvella tuo reitti pyörälläajokieltoineen on erityisen vaarallinen, mutta houkutus ajaa siitä on suuri, koska mutkitteleva virallinen reitti on niin hankala ja hidas vaihtoehto.
Olettekos muuten käyneet kokeilemassa tätä Tikanväylän kevyenliikenteenväylää pimeällä?
Autotiellä on kyllä erinomainen valaistus ja todennäköisesti ajatus on ollut, että se valaisee myös kevyenliikenteenväylänkin. Valitettavasti vaan nämä valot on suunnattu autotielle ja kevyenliikenteenväylä menee suurelta osin sen verran erillään tiestä, että varsin pimeäksi jää väylä.
Väylä ei tosiaan oikein miellytä kaikin osin, mutta voisiko tilanne olla korjattavissa.
Kävin ajamassa pimeällä, onhan se melko vaarallinen. Pyörän valo auttaa kyllä jotakin, mutta melkoinen heitin saisi olla, jotta kunnolla näkisi, varsinkin tähän aikaan kun musta asfaltti hörppää valon. Se vaarallisuus tulee osin aika mystisistä, yllättäistä kurveista. Tarkkana saa olla!
Väylä on joiltakin osin ihan kelvollinen, edellyttäen että liikennettä on hyvin vähän, yhdistetty kevari kun on. Mutta nuo liittymät olisi tosiaan voinut toteuttaa tasossa, nyt korkeuserot ovat hurjia. Samoin Keuruuntien ylitys pitäisi tietty mennä samaan syssyyn. Liekä syynä tähän puutteeseen suunnittelualueen rajaus? Olisiko korjattavissa jatkossa?
Yksi asia, jossa myös näkisi mielellään jatkossa toisenlaisia toteutuksia, on yleinen tilankäyttö. Katukuilu kevarin kiemuroineen ym. on aivan valtava. Voisiko tämäkin vielä olla korjattavissa? Täydennsrakentamista joutilaille nurmikentille? Pieniä teknisiä haasteita on, mutta sitähän varten insinöörit ovat! Jos melu epäilyttää, rakennuksista saa kyllä varsin hyvin ääntä eristäviä oikeilla rakenneratkaisuilla ja ilmanvaihtokoneen suodatin hoitaa pölyn. Kyseinen paikka on kuitenkin sinänsä hyvällä sijainnilla kaupunkirakenteessa ja maa lienee arvokasta. Arkkitehtuurikilpailua kehiin!
Ai niin, pientä vaivaa voi tulla kaavoituksesta, mutta sekin on ihmisten tekemää ja muutettavissa. Olisiko tässä ELYllekin hyvä näytön paikka siitä, miten asioita voidaan jatkuvasti kehittää paremmiksi?
Pidän yli ja alikulkuja hyvänä ajatuksena vaikka tästä syntyykin mäkiä. Silti monet alikulkutunneleista olisi voinut rakentaa huomattavasti matalampina ja monta turhaa mäkeä välttää hyvällä suunnittelulla.