Tuomiokirkonkadun suunnitelmat menivät toukokuussa uudelleen valmisteltavaksi TAPOn painostuksen myötä. Heinäkuussa ne tulivat nähtäville uudestaan: ainut muutos oli kadun itäreunan kevyen liikenteen väylän muuttaminen jalkakäytäväksi. Pyöräilyolosuhteita ei uusissa suunnitelmissa parannettu mitenkään.
Tuomikirkonkadun ja Kyttälänkadun uusilla järjestelyillä estetään tehokkaasti pyöräily Stockmannille. Erityisesti lännestä päin saapuminen tavaratalolle on tehty erittäin hankalaksi. Pyöräilijä joutuu kiertämään suhteellisen vilkkaalle Rautatienkadulle päästäkseen Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuudelle, sillä Hämeenkadullahan voi pyöräillä vain kesäisin. Tämä ei todellakaan tee pyörästä houkuttelevaa kulkumuotoa.
Rongankadun ja Kyttälänkadun välillä katutila on pääsääntöisesti 12 metriä leveä. Ajorata haukkaa 4 metriä, mutta lopusta 8 metristä (palvelutalon luiskan kohdalla 6 metriä) ei tamperelainen liikennesuunnittelija kykene luomaan 1,5 metrin yksisuuntaista pyöräkaistaa etelän suuntaan. Tämä osoittaa joko a) täydellistä ammattitaidottomuutta tai b) halua tehdä kiusaa pyöräilylle. Toki lopullinen vastuu on yhdyskuntalautakunnalla.
Tapon muistukseen siitä, ettei suunnitelma tue kaupungin strategisia tavoitteita pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta, liikenneinsinööri vastasi: ”Tampereen kaupungin keskustan liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti pyöräily tapahtuu Kyttälän alueella pääsääntöisesti ajoradalla, kuten Tuomiokirkonkadun katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty.”
On erikoista, että saman liikenneinsinöörin ensimmäisessä katusuunnitelmaversiossa pyöräily tapahtui yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä. Nyt pyöräily tulee käytännössä tapahtumaan jalkakäytävällä, halusi liikenneinsinööri sitä tai ei. Tämä on myös erittäin vaarallista, sillä näkemät risteyksissä ovat huonot.
Yhdyskuntalautakunnan viimeaikaiset päätökset koskien Tuomiokirkonkatua ja Kyttälänkatua osoittavat, ettei lautakunnalla ole kiinnostusta saavuttaa Pormestariohjelman tavoitteita: ”Tavoitteeksi otetaan joukko- ja kevyen liikenteen kulkutapaosuuden nostaminen viidellä prosenttiyksiköllä. Otetaan käyttöön vähäpäästöisempää ajokalustoa. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Pyöräilyn liityntäpysäköintiä joukkoliikennereittien varrella parannetaan ja pyöräpysäköintipaikkoja lisätään. Toteutetaan pyöräilyn seudulliset laatukäytävät.”
Ei ihme jos keskustan elinvoiman väitetään kuihtuvan, jos liikennejärjestelyitä suunnitellaan edelleen autoilu ehdoilla. Stockmannilla käy varmasti paljon enemmän kävellen, joukkoliikenteellä ja pyörillä saapuvia asiakkaita kuin autolla liikkuvia. On pöyristyttävää, että liikennejärjestelyillä estetään käytännössä täysin pyörällä saapuminen yhteen kaupungin kaupallisista keskittymistä.
Matti Koistinen
Käviköhän tässä niin, että kun aikaisempaa suunnitelmaa arvosteltiin (aiheesta) voimakkaasti, niin kaupungilla palaute tulkittiin: ”No hyvä, ei tehdä sitten pyöräilijöille mitään!”.
Jossain vaiheessa voisi kyllä mielestäni yrittää lähestyä kaupunkia ja tiedustella voisiko sen kielletyn ajosuunnan vaihtaa liikennemerkkiin Moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Ei tarvita välttämättä edes maalattua pyöräkaistaa, vaikkei siitäkään haittaa olisi. Saataisiin pilotti tuosta muihin vastaaviin paikkoihin kuten Puuvillatehtaankadulle Hämeenpuistosta Finlaysonille. Sielläkin ajosuuntakielto estää pyöräilyn vaikka pyörällä mahtuisi hyvin. Liikennemerkki toiseksi – ja ongelma ratkaistu.
Sehän tässä ainoa toivo on, että tieliikennelakia muutetaan niin, että pyöräily sallitaan vastakarvaan.
Kävin pyörällä keskustassa ja Rautatieaseman kohdalta oli tarkoitus jatkaa Härmälään kohti kotia. Siinä pää pyöri kuin pöllön pojalla kun etsin pyöräreittiä Härmälään päin. Kun en muuta keksinyt, ajoin ajoradalla Rautatienkatua parin korttelin verran ja jotain pikkukatua pitkin Hatanpään valtatielle. Noinko se oikeasti menee? Olisiko jossain ollut pyörätie tai kelvi? Entä Hämeenkatu, eikö sitä saa ajaa pyörällä, onko nyt se ’talvi’?