Keski-Suomen ELY-keskus rakennutti viime vuonna Laukaantielle/Jyväskyläntielle yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien Kuormaajantien risteyksestä Vihtiäläntien risteykseen.
Uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Kuormaajantieltä Vihtiäläntielle. Väylä on merkitty sinisellä. Jyväskylän puolella väylän nimi on Laukaantie, Laukaan puolella Jyväskyläntie. Uuden väylän pituus on vajaat 3 km.
Olemme aiemmin JYPSin puolelta kritisoineet ELYn Laukaantien/Jyväskyläntien suunnitelmia pyöräilyn unohtamisesta. Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välistä suunnitelmaa kritisoimme aiemmin esimerkiksi kannanotossa, joka löytyy täältä. Sorastajantien ja Kuormaajantien välistä suunnitelmaa, jota ei vielä ole toteutettu, kritisoimme esimerkiksi laajalla kannanotolla, joka löytyy täältä. Suunnitelmista on lisäksi keskusteltu mm. useissa palavereissa.
Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on siis valmis. Tutkitaanpa millainen väylä Laukaantien/Jyväskyläntien varteen on oikein rakennettu. Väylää on tullut tarkasteltua autolla ohi ajaessa ja useilla pyörälenkeillä. Väylä on myös ollut muutaman varsinaisen kuvausreissun kohteena. Palautettakin väylästä on tullut käyttäjiltä. Nyt ehdin kirjoittaa aiheesta jutun.
Osuus Kuormaajantieltä Pieleslehtoon
Kuormaajantien ja Ankeriasjärventien risteys. Vasemmalla monille tuttu kiertoliittymä. Risteyksestä muutama sata metriä eteenpäin jalkakäytävä ja pyörätie rakennettiin pari vuotta sitten, joten kuvassa näkyvä väylä on vielä vanhaa. Ajoradan ylityksessä on ikävät reunakiveykset.Uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie alkaa tästä bussipysäkin kohdalta. Aiemmin väylä päättyi kuin seinään, mitään luiskaakaan ei ollut ajoradalle.Uutta väylää Ampumaradantien liittymän lähellä. Ampumaradantielle ei ole luiskaa tai yhteyttä.Ampumaradantielle ei ole yhteyttä, joten tielle on kymmeniä pyöräily- ja kävelyjälkiä ojan yli. Tilanne on samanlainen kuin jos ajoratojen risteyksessä olisi yhtäkkiä oja.Silta ylittää Kangaslammen ja Ampujien majan välisen maastoreitin. Väylä on linjattu sillan molemmin puolin liian jyrkästi. Väylän olisi pitänyt noudattaa suurin piirtein vihreällä merkittyä linjausta.Kuten jäljistä voidaan päätellä, niin sillan kohdalla kaikki ajavat mutkissa liikennesääntöjen vastaisesti – eli vastaantulevien kaistalla. Myöskään aura-auto ei talvella voinut täysin noudattaa väylän linjausta.Uutta väylää Ampuradantien risteyksestä jonkin matkaa eteenpäin. Tässä väylä on selkeä ja johdonmukainen. Perinteiseen tapaan valaisimet ovat vain ajoradan puolella, joten pimeällä kunnolliset ajovalot ovat pyöräilijällä tarpeen.Karhuvuoren liittymä. Väylällä on pieni tarpeeton töyssy. Liittymän olisi voinut asfaltoida metrin pidemmälle, niin pyörätielle ei tulisi soratieltä niin paljon hiekkaa.Laukaan raja lähestyy. Väylän alle on ajettu runsaasti täyttömaata.Liikennepyöräilyn kannalta Laukaantien yksi keskeinen ongelma on ollut mäkisyys. Jostain syystä Laukaan rajan lähellä, Karhuvuoren laella, pyörätien alle on kasattu tällainen määrä täyttömaata, joten väylä on tässä vähintään yhtä mäkinen kuin viereinen ajoratakin. Olisiko tässä voinut harkita pyörätielle omia valoja sekä puuistutuksia pyörätien ja ajoradan väliin? Näin pyörätiellä olisi nähnyt kunnolla pimeälläkin, eivätkä aurauslumet ajoradalta olisi lentäneet väylälle. Jalkakäytävä ja pyörätie olisi voitu tällöin toteuttaa tasaisempana.Näkymä Laukaan puolelle. Pitkä ja toiseen suuntaan raskas mäki alkoi hieman taaempaa. Oikealla rekkaterminaali. Laukaantiellä ajaa tässä aika paljon raskasta liikennettä, joten viereisellä pyörätiellä ei ole kovin miellyttävä kulkea.
Kokonaisuutena voi todeta, että Kuormaajantieltä Pieleslehdon lähelle Laukaantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on suomalaisilla väyläkriteereillä ajateltuna ”ihan ok”. Reunakiveykset pois Ankeriasjärventien risteyksestä, liittymän toteuttaminen Ampumaradantielle, valot pyörätielle ja mäkeä vähäisemmäksi, niin väylä olisi suomalaisittain jopa hyvä kyseisellä osuudella.
Pieleslehdon kohta ja yhteys Tiituspohjan suuntaan
Uuden jalkakäytävän ja pyörätien suurimmat ongelmat ovat Pieleslehdon ja Vihtiäläntien välillä. Tutkitaanpa ensiksi järjestelyjä Pieleslehdon luona ja yhteyttä Tiituspohjan suuntaan.
Pieleslehdon aluetta, Tiituspohja on jonkin matkan päässä etuvasemmalla. Tässä vauhdit pyörätiellä ovat kovat melkoisen mäen vuoksi. Alamäki vain jatkuu.Pieleslehdon kohdalla pyörätiejärjestelyt ovat suoraan sanottuna kauheat. Reitit kaikkiin suuntiin ovat melkoista vuoristorataa. Suoraan jatkuva väylä ei ole, no, kovin suora. Lyhyellä matkalla väylällä on peräti 8 enemmän tai vähemmän jyrkkää mutkaa. Tiukimmat mutkat ovat noin 90-asteisia. Reittiä Tiituspohjan suuntaankaan ei mielellään käytä. Tiituspohjan suuntaan pitäisi virallisesti mennä kuvassa näkyvän sillan alitse – ja nousta toisella puolella takaisin ylös Jyväskyläntien varteen. Mitään opasteita ei ole, joten oikeaa reittiä ei edes tiedä kuin kokeilemalla.Leppävedenkadun ylittävällä sillalla on mäenrinteellä jyrkähköt mutkat. Jäljistä hiekalla näkee, että useampi on alamäkeen ajaessaan hiponut kaidetta ulkokaarteessa.Sillan jälkeen voi valita meneekö Vihtiäläntien ja Laukaan suuntaan suoraan vai oikealle Tiituspohjaa kohti. Reitti bussipysäkille kääntyy vasemmalle. Muutamalla havaintokerralla kukaan ei pyöräillyt Tiituspohjan suuntaan virallista sinistä reittiä pitkin, vaan kaikki ajoivat vihreällä merkittyä reittiä bussipysäkin kautta ja Laukaantien ajoradan ylitse. Niin minäkin ajaisin. Pidemmällä pari videota aiheesta.Pyöräilijä ylittämässä Laukaantietä epävirallista reittiä pitkin.Käännös virallista reittiä Leppävedenkadulle ja Tiituspohjan suuntaan. Käännös on tyyliin 120-asteinen ja kallistus vielä ulkokaarteeseen päin. Erityisesti alamäkeen ajettaessa pyörä ei vain meinaa taipua tähän.Leppävedenkadun ylittävä silta ja sen jälkeinen nelihaarainen risteys nähtynä Jyväskylän suuntaan.
Videoita Pieleslehdon alueelta
Katsotaanpa alueen järjestelyjä ja erityisesti yhteyttä keskeiseen Tiituspohjan suuntaan vielä videoiden avulla.
Seuraavalla videolla on reitti Jyväskyläntien varresta Tiituspohjan suuntaan Pieleslehdontielle virallista linjausta pitkin. Väylää ei voi juuri kehua. Pitikö tämän väylän helpottaa työmatka- ja muuta liikennepyöräilyä Tiituspohjan ja Jyväskylän välillä? Pyöräilisitkö sinä säännöllisesti töihin tällaista väylää pitkin?
Poljin myös vertailevat ajot Pieleslehdontieltä Jyväskyläntien varren yhdistetylle väylälle Leppävedenkadun ylittävälle sillalle virallista ja monien käyttämää epävirallista reittiä pitkin. Kumpaa kannattaa pyöräillä?
Pieleslehdontieltä Jyväskyläntielle virallista reittiä:
Epävirallista reittiä pitkin poljettaessa säästää lähes puolet ajasta, ei tarvitse ajaa hiekalla eikä nousta jyrkkää mäkeä, joten kyseisen reitin suosiota ei tarvitse ihmetellä. Vastaavasti virallinen reitti Jyväskyläntien pyörätien ja Tiituspohjan välillä on harvinaisen epäonnistunut.
Osuus Pieleslehdosta Vihtiäläntielle
Uusi väylä ei valitettavasti parane Pieleslehdon luota Vihtiäläntien eli Laukaan suuntaan kuljettaessa. Osuudella on monia ongelmia, ja Leppävedenkadun ylitys on jopa erittäin vaarallinen.
Yhdistetty väylä Laukaan suuntaan laskeutuu Jyväskyläntien varresta Leppävedenkadun varteen. Vauhtia on alamäessä rullaamallakin paljon.Leppävedenkadun risteys on todella vaarallinen. Näkemä vasemmalta Jyväskyläntieltä vauhdikkaasti tulevien autojen ja rekkojen suuntaan on puutteellinen. Autojen ääntäkään ei kuule Jyväskyläntien melun vuoksi. Ongelma selvästi vain korostuu tulevaisuudessa, kun näkemää estävän penkan laidalle on istutettu puita. Tässä risteyksessä on jo ollut useita vaara- ja läheltä piti -tilanteita.Leppävedenkadun risteys nähtynä Jyväskylän suuntaan. Väylällä on hankalat 90 asteen mutkat risteyksen molemmin puolin – pyöräilijän huomio kiinnittyy mutkista selviytymiseen muun liikenteen tarkkailun sijasta.Vähän pidemmällä mitättömän pikkuliittymän kohdalla pyörätielle on tehty jyrkät sivusiirtymät. Tästäkin ratkaisusta näkee, ettei alueella ole lainkaan mietitty kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Ajoradat ovat olleet täysin ensisijaisia kävelyyn ja pyöräilyyn nähden. Väylä olisi pitänyt ehdottomasti linjata vihreällä merkittyä linjausta pitkin.Leppävedenkadun aluetta nähtynä Jyväskylän suuntaan. Leppävedenkadun vaarallinen ylitys on vasemmalla maavallin takana.Pieleslehdon alueen kävely- ja pyöräilyjärjestelyt sovitettuna ilmakuvaan. Tällaisilla väylillä ei voi puhua sujuvasta ja turvallisesta pyöräilystä. Autoväylät on sen sijaan pyritty toteuttamaan jouhevina. Jalkakäytävät ja pyörätiet on sijoitettu siten, että niistä olisi autoilulle mahdollisimman vähän haittaa.Jalkakäytävä ja pyörätie olisi alueella voitu toteuttaa esimerkiksi tätä vihreällä merkittyä linjausta pitkin. Luonnollisesti tämä olisi vaatinut sitä, että autoliikenteen ensisijaisuudesta olisi hieman tingitty.Leppävedenkadun mutkittelun jälkeen pyörätie palaa Jyväskyläntien varteen. Tässä väylä käy tarpeettomasti mäennyppylän päällä.Laukaantien/Jyväskylän ongelma on tosiaan ollut liikennepyöräilyn kannalta mäkisyys. Pyörätien rakentamisen yhteydessä ongelma ei korjautunut vaan paheni. Uusi väylä on vielä viereistä ajorataa mäkisempi.Jostain syystä pyörätielle on tehty jopa ylimääräinen mäki. Väylä palaa kuvan oikeassa laidassa ajoradan tasoon.Väylä päättyy Jyväskyläntien, Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteykseen. Myös tämä risteys on pyöräilyn kannalta todella huono. Ehkäpä suurin osa pyöräliikenteestä jatkaa Jyväskyläntien suuntaisesti. Väylä olisi pitänyt toteuttaa vihreällä merkittyä linjausta pitkin, nyt pyöräilijät pakotetaan kolmeen peräkkäiseen 90 asteen käännökseen ja yhteen loivempaan.Pyöräilyjälkiä yhdistetyltä väylältä Hallaperäntielle ja Vihtiäläntielle on siellä täällä ojien yli.Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteys nähtynä Jyväskyläntien varresta Jyväskylän suuntaan. Varsinkin Laukaan suunnasta tultaessa on kiusaus jatkaa pyöräilyä Jyväskyläntien ajoradan laidassa. Ajoradalla pyöräileminen on sujuvampaa, nopeampaa, kevyempää ja todennäköisesti myös turvallisempaa.Mutkitteleva reitti Jyväskyläntien, Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteyksessä ilmakuvaan sovitettuna. Jos tällaisia järjestelyjä tehtäisiin jokaiseen risteykseen, niin pyöräily loppuisi kokonaan.
Polkaistaanpa lopuksi vielä reitti Pieleslehdon luota Vihtiäläntien risteykseen videon avulla:
Yhteenvetona voi todeta, että uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kaukana parhaasta mahdollisesta. Alkuosuudeltaan väylä menettelee, mutta Pieleslehdon alueella sekä Pieleslehdon ja Vihtiäläntien välillä väylä on jopa harvinaisen huonosti toteutettu. Väylä on mutkitteleva, mäkinen ja hidastaa monessa kohdassa pyöräilyä tarpeettomasti. Aiemmin Laukaantien / Jyväskyläntien ajoradalla pyöräillessä keskeinen ongelma esimerkiksi työmatkapyöräilyn kannalta on ollut mäkisyys, uusi väylä on vielä mäkisempi ja muutenkin olennaisesti hitaammin pyöräiltävä. Erityisesti Leppävedenkadun ylityksessä väylä on selvästi vaarallinen.
Uudella väylällä oli ilmeisesti tarkoitus edistää pyöräilyä, mutta tällaisilla väylillä ei sitä kyllä tehdä. Pyöräilyn edistämisen kannalta uudella väylällä ei juuri ole merkitystä. Tekeekin mieli kysyä, heitettiinkö väylän kohdalla yhteiskunnan rahoja hukkaan? Uusi väylä maksoi hankesuunnitelman mukaan 1,36 miljoonaa euroa. Tällaisilla väylillä ei lisätä pyöräilyä, joten väylä ei edusta ainakaan yhteisten rahojen tehokasta käyttämistä. Rahalla olisi voinut edistää pyöräilyä paremminkin.
Lisää mäki- ja mutkavoimaa pyöräteille EU:lta? Yli miljoonan maksaneen väylän rahoittivat EU, ELY, Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta. Rahat olisi voinut käyttää fiksumminkin pyöräilyn edistämiseen.
Laukaantien yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sekä Jyväskylän Baana
Edelleen selvästi paras ratkaisu Jyväskylän sekä Pieleslehdon, Tiituspohjan ja Laukaan väliselle pyöräliikenteelle olisi (ollut) toteuttaa Jyväskylän Baana. Vaikkapa tähän uuteen kokonaisuutena heikkotasoiseen yhdistettyyn väylään verrattuna Baana olisi selvästi rauhallisempi, miellyttävämpi, nopeampi, tasaisempi ja turvallisempi pyöräiltävä – eli oikeasti pyöräilyä lisäävä väylä. Jos Laukaantien/Jyväskyläntien varteen olisi vielä välttämättä tarvittu erillinen pyöräväylä, niin esimerkiksi pyöräkaistat olisivat olleet kustannustehokas ja pyöräilyn kannalta toimiva ratkaisu.
Toteutettu väylä on merkitty sinisellä, mahdollinen Baanan reitti vihreällä. Baanan tärkein etu Laukaantien varren yhdistettyyn väylään verrattuna on tasaisuus – Baanareitillä ei edes huomaa Seppälänkankaan ja Tiituspohjan välistä mittavaa mäkeä. Baana olisi myös suorempi sekä ympäristöltään rauhallisempi ja miellyttävämpi.
Jaa artikkeli!
14 thoughts on “Uusi Laukaantien/Jyväskyläntien pyörätie on epäonnistunut”
Tapanani ei ole yleensä kommentoida, mutta tässä tapauksesa pakko ihmetellä päättäjien ratkaisuja – eikö kukaan oikeasti mieti asioita loppukäyttäjien näkökulmasta.
Blogissa tuodaan esiin joitakin aivan oikeita suunnitteluvirheitä kuten ne tarpeettomat pyörätien oikealle mutkittelut, mutta jos arvostellaan ratkaisuja autoilun suosimisesta, on muistettava, että väylä sijaitsee osittain maaseudulla, jossa autoilu on tuiki välttämätöntä päästäkseen mistään mihinkään, jos on vähänkin kuormaa. Hyvä, että sinne yleensä on saatu mitään pyörätietä! Lisäksi autoilukausi kestää ympäri vuoden, pyöräily vain noin puolet siitä.
Itseasiassa minun ja monen muunkin pyöräilykausi kestää ihan ympäri vuoden. Liukkaalla, sohjolla ja muuten huonolla kelikkä hyvät väylät ovat erityisen tärkeitä pyöräilyn turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta.
Mikolle tiedoksi, että ko. paikka sijaitsee sellaisen etäisyyden päässä Jyväskylän keskustasta ja Seppälän/Seppälänkankaan teollisuusalueista, että laadukasta pyöräväylää pitkin olisi kätevä polkea töihin kesät talvet. Laadukkaat pyöräväylät eivät ole autoilijoilta pois, päinvastoin nyt tuo risteyshässäkkä vain luo vaaratilanteita autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille.
..jos arvostellaan ratkaisuja autoilun suosimisesta, on muistettava, että väylä sijaitsee osittain maaseudulla, jossa autoilu on tuiki välttämätöntä päästäkseen mistään mihinkään, jos on vähänkin kuormaa.
On myös muistettava, että väylä johtaa Laukaaseen, joka on Jyväskylän seudulla huomattava kasvukeskittymä. Tämä lisää työ- ja koulumatkaliikennettä sekä vapaa-ajan liikkumista. Jos tilaisuus olisi käytetty hyvin, olisi yhä useampi saatu pyörän selkään lihasvoimilla liikkumaan. Edellämainitut ratkaisut valitettavasti vesittävät tämän.
Jo pelkästään kansanterveydelliset näkökohdat puoltavat sujuvien pyöräväylien rakentamista. Onkin hämmentävää, että taloudellisesti riutuvat ja nousevien sairaanhoitomaksujen kanssa kamppailevat kunnat vuodesta toiseen panostavat autoiluun pyöräilyn ja jalankulun kustannuksella.
Hyvä, että sinne yleensä on saatu mitään pyörätietä! Lisäksi autoilukausi kestää ympäri vuoden, pyöräily vain noin puolet siitä.
Jos kesällä tällaisella väylällä on vaarallista, talvella tilanne on huonompi. Talvipyöräilyn huono suosio johtunee osittain myös kelvottomista väylistä ja pyöräväylien onnettomasta talvikunnossapidosta. Tapana myös on aurata autotien lumet pyöräväylille.
Sinällään samaa mieltä siitä, että autoilu on usein tarpeellista ja välttämätöntä. Siitä ei olekaan kyse.
Eniten kyse on siitä, että tässä laitettiin luokkaa 1,36 miljoonaa euroa huonoon väylään, joka ei edistä pyöräilyä. Tarjolla olisi ollut paljon parempiakin ja kustannus-hyöty-suhteeltaan toista luokkaa olevia ratkaisuja. Samalla rahalla olisi voitu edistää pyöräilyä paljon tehokkaammin.
”Mikä tahansa väylä on parempi kuin ei väylää ollenkaan” -argumentti ei muutenkaan ole toimiva. Laukaantiellä/Jyväskyläntiellähän on autotie – ja lähtökohtaisesti koko katu- ja tieverkko toimii myös pyöräväylinä. Meillä Suomessa on myös jo varmaan maailman eniten kevytväyliä. Pyöräilyn kulkutapaosuudessa tämä ei kuitenkaan juuri ole näkynyt – suomalaiset väylät ovat keskimäärin heikkolaatuisia ja sitä kautta vähän käytettyjä. Meillä on ehkä jopa liikaa kevytväyliä… Laadukkaat ja hyvät väylät taas puuttuvat meiltä lähes täysin – ja juuri ne kaikkien kansainvälisten kokemusten ja tutkimusten mukaan edistävät pyöräilyä eniten.
Ilmakuvia katsoessani vasta ymmärsin kuinka pahasti väylä mutkittelee. Se tekee vielä karmeampia mutkia kuin ajaessa huomasin.
Näin jälkeenpäin ajatelen, 1,5-2 m levyiset pientareet molemmille puolille tietä olisi ollut paras ratkaisu. Kulkureitit pysyisivät suorina, väylät helposti aurattavina ja pyörä mahtuisi kulkemaan.
Nyt saatiin vain huonon suunnittelun monumentti, joka vaarantaa pyöräilijän turvallisuuden.
Aika moneen kohtaan on jäänyt tuo ”autotie”-lapsus. Parissa kohdassa käyttämääsi, tieliikennelainkin tuntemaa, ”ajorata”-termiä voi käyttää niissä kaikissa.
Ajoradalla saavat käyttää muutkin ajonevuot, kuin vain autot. 🙂
Täytyy myös sanoa, että Laukaasta päin tullessa pyörätielle pääsy ei ole helppoa eikä turvallista. Ensikertalainen ei edes voi tietää, että tien toisella puolella alkaa yhtäkkiä pyörätie (siitä ei siis ole etukäteen mitään opastetta niin kuin yleensäkään pyöräteille ei ole mitään opasteita taajama-alueiden lähistöillä). Jos tuo liittymä menee ohi, ei tuolle pyörätielle taida päästä henkeään uhmaamatta ennen Ankeriasjärven kiertoliittymää.
Noi ”syvennykset” on hyviä pyöräilijäiden ja muiden turvallisuuden vuoksi että silloin auto ei jää suoja tielle kun yrittää katsoa tuleeko autoa tieltä muutoin autoilijan pitäisi katsoa jatkuvasti tuleeko kevyen liikenteenväylällä taikka autoa molemilta suunilta jatkuvasti nyt voi siis ylittää autolla yhden eseen kerralla.. suojatiet sais kaikkialla olla viiitisen metriä pois tisteyksestä.
Ampumaradantien ja Laukaantien risteys on ollut muutaman viikon katkaistuna vaikka uusi reitti ei ole ollut valmis. Kuulemma tällä viikolla uusi tie avataan. Tulipahan yhtenä päivänä pyörittyä ihmettelemässä miten Ampumaradan suuntaan pääsee.
Jatkossa siellä on sitten luvassa älykkyystesti: kuinka Kuormaajantien liikenneympyrästä löydät Ampumaradantielle.
Hyvä artikkeli, siinä tuli esille jälleen se, ettei pyöräteillä ole riittävästi opasteita. Jyvässeudulla ajaessa pitää olla hyvä paikallistuntemus, jotta ei tulisi turhia harhailuja. Usein näkee vaarallisia ratkaisuja reittivalinnassa, kun on epäselvää mihin suuntaan pitäisi ajaa pyörällä. Selkeät opasteet pyöräteille lisäisi turvallisuutta ja toisi myös pyöräilijöitä, nyt monet jättää ajamatta, koska pyöräilyreitit niin eipämääräisiä.
Tapanani ei ole yleensä kommentoida, mutta tässä tapauksesa pakko ihmetellä päättäjien ratkaisuja – eikö kukaan oikeasti mieti asioita loppukäyttäjien näkökulmasta.
Blogissa tuodaan esiin joitakin aivan oikeita suunnitteluvirheitä kuten ne tarpeettomat pyörätien oikealle mutkittelut, mutta jos arvostellaan ratkaisuja autoilun suosimisesta, on muistettava, että väylä sijaitsee osittain maaseudulla, jossa autoilu on tuiki välttämätöntä päästäkseen mistään mihinkään, jos on vähänkin kuormaa. Hyvä, että sinne yleensä on saatu mitään pyörätietä! Lisäksi autoilukausi kestää ympäri vuoden, pyöräily vain noin puolet siitä.
Itseasiassa minun ja monen muunkin pyöräilykausi kestää ihan ympäri vuoden. Liukkaalla, sohjolla ja muuten huonolla kelikkä hyvät väylät ovat erityisen tärkeitä pyöräilyn turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta.
Mikolle tiedoksi, että ko. paikka sijaitsee sellaisen etäisyyden päässä Jyväskylän keskustasta ja Seppälän/Seppälänkankaan teollisuusalueista, että laadukasta pyöräväylää pitkin olisi kätevä polkea töihin kesät talvet. Laadukkaat pyöräväylät eivät ole autoilijoilta pois, päinvastoin nyt tuo risteyshässäkkä vain luo vaaratilanteita autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille.
..jos arvostellaan ratkaisuja autoilun suosimisesta, on muistettava, että väylä sijaitsee osittain maaseudulla, jossa autoilu on tuiki välttämätöntä päästäkseen mistään mihinkään, jos on vähänkin kuormaa.
On myös muistettava, että väylä johtaa Laukaaseen, joka on Jyväskylän seudulla huomattava kasvukeskittymä. Tämä lisää työ- ja koulumatkaliikennettä sekä vapaa-ajan liikkumista. Jos tilaisuus olisi käytetty hyvin, olisi yhä useampi saatu pyörän selkään lihasvoimilla liikkumaan. Edellämainitut ratkaisut valitettavasti vesittävät tämän.
Jo pelkästään kansanterveydelliset näkökohdat puoltavat sujuvien pyöräväylien rakentamista. Onkin hämmentävää, että taloudellisesti riutuvat ja nousevien sairaanhoitomaksujen kanssa kamppailevat kunnat vuodesta toiseen panostavat autoiluun pyöräilyn ja jalankulun kustannuksella.
Hyvä, että sinne yleensä on saatu mitään pyörätietä! Lisäksi autoilukausi kestää ympäri vuoden, pyöräily vain noin puolet siitä.
Jos kesällä tällaisella väylällä on vaarallista, talvella tilanne on huonompi. Talvipyöräilyn huono suosio johtunee osittain myös kelvottomista väylistä ja pyöräväylien onnettomasta talvikunnossapidosta. Tapana myös on aurata autotien lumet pyöräväylille.
Mikko N.:
Sinällään samaa mieltä siitä, että autoilu on usein tarpeellista ja välttämätöntä. Siitä ei olekaan kyse.
Eniten kyse on siitä, että tässä laitettiin luokkaa 1,36 miljoonaa euroa huonoon väylään, joka ei edistä pyöräilyä. Tarjolla olisi ollut paljon parempiakin ja kustannus-hyöty-suhteeltaan toista luokkaa olevia ratkaisuja. Samalla rahalla olisi voitu edistää pyöräilyä paljon tehokkaammin.
”Mikä tahansa väylä on parempi kuin ei väylää ollenkaan” -argumentti ei muutenkaan ole toimiva. Laukaantiellä/Jyväskyläntiellähän on autotie – ja lähtökohtaisesti koko katu- ja tieverkko toimii myös pyöräväylinä. Meillä Suomessa on myös jo varmaan maailman eniten kevytväyliä. Pyöräilyn kulkutapaosuudessa tämä ei kuitenkaan juuri ole näkynyt – suomalaiset väylät ovat keskimäärin heikkolaatuisia ja sitä kautta vähän käytettyjä. Meillä on ehkä jopa liikaa kevytväyliä… Laadukkaat ja hyvät väylät taas puuttuvat meiltä lähes täysin – ja juuri ne kaikkien kansainvälisten kokemusten ja tutkimusten mukaan edistävät pyöräilyä eniten.
Ilmakuvia katsoessani vasta ymmärsin kuinka pahasti väylä mutkittelee. Se tekee vielä karmeampia mutkia kuin ajaessa huomasin.
Näin jälkeenpäin ajatelen, 1,5-2 m levyiset pientareet molemmille puolille tietä olisi ollut paras ratkaisu. Kulkureitit pysyisivät suorina, väylät helposti aurattavina ja pyörä mahtuisi kulkemaan.
Nyt saatiin vain huonon suunnittelun monumentti, joka vaarantaa pyöräilijän turvallisuuden.
Aika moneen kohtaan on jäänyt tuo ”autotie”-lapsus. Parissa kohdassa käyttämääsi, tieliikennelainkin tuntemaa, ”ajorata”-termiä voi käyttää niissä kaikissa.
Ajoradalla saavat käyttää muutkin ajonevuot, kuin vain autot. 🙂
Täytyy myös sanoa, että Laukaasta päin tullessa pyörätielle pääsy ei ole helppoa eikä turvallista. Ensikertalainen ei edes voi tietää, että tien toisella puolella alkaa yhtäkkiä pyörätie (siitä ei siis ole etukäteen mitään opastetta niin kuin yleensäkään pyöräteille ei ole mitään opasteita taajama-alueiden lähistöillä). Jos tuo liittymä menee ohi, ei tuolle pyörätielle taida päästä henkeään uhmaamatta ennen Ankeriasjärven kiertoliittymää.
Minä käytän aina Karhuvuoren risteystä (Tiituspohjan ja Ampumaradan risteyksen välissä) pyörätieltä poistumiseen ja menemiseen.
Noi ”syvennykset” on hyviä pyöräilijäiden ja muiden turvallisuuden vuoksi että silloin auto ei jää suoja tielle kun yrittää katsoa tuleeko autoa tieltä muutoin autoilijan pitäisi katsoa jatkuvasti tuleeko kevyen liikenteenväylällä taikka autoa molemilta suunilta jatkuvasti nyt voi siis ylittää autolla yhden eseen kerralla.. suojatiet sais kaikkialla olla viiitisen metriä pois tisteyksestä.
Ampumaradantien ja Laukaantien risteys on ollut muutaman viikon katkaistuna vaikka uusi reitti ei ole ollut valmis. Kuulemma tällä viikolla uusi tie avataan. Tulipahan yhtenä päivänä pyörittyä ihmettelemässä miten Ampumaradan suuntaan pääsee.
Jatkossa siellä on sitten luvassa älykkyystesti: kuinka Kuormaajantien liikenneympyrästä löydät Ampumaradantielle.
Hyvä artikkeli, siinä tuli esille jälleen se, ettei pyöräteillä ole riittävästi opasteita. Jyvässeudulla ajaessa pitää olla hyvä paikallistuntemus, jotta ei tulisi turhia harhailuja. Usein näkee vaarallisia ratkaisuja reittivalinnassa, kun on epäselvää mihin suuntaan pitäisi ajaa pyörällä. Selkeät opasteet pyöräteille lisäisi turvallisuutta ja toisi myös pyöräilijöitä, nyt monet jättää ajamatta, koska pyöräilyreitit niin eipämääräisiä.