Pyöräteillä sekä yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä on runsaasti näkemäongelmia, jotka hankaloittavat pyörällä kulkemista ja tekevät siitä vaarallisempaa. Näkemäongelmat pakottavat jarruttelemaan ja mutkittelemaan sekä altistavat pyöräilijät ja muut liikkujat kolareille. Näkemäongelmia aiheuttavat muun muassa puut, pensaat, rakennukset, huonosti linjatut pyörätiet ja surkeasti suunnitellut alikulut.
Katsotaanpa kesän 2013 aikana otettuja kuvia Jyväskylän pyöräväylien näkemäongelmista. Kuvia on paljon, 70, mutta kuvasarja ei valitettavasti kuitenkaan ole kattava. Näkemäongelmia on satoja lisää. Kuvia ei myöskään ole juurikaan valikoitu, joten ne edustavat lähinnä satunnaisotantaa Jyväskylän näkemäongelmista.
Näkemäongelmien lisäksi kuvat kertovat pyöräväyliemme ongelmista ylipäätään. Pyöräily ei useinkaan ole juohevaa, jatkuvaa, sujuvaa, nopeaa ja turvallisen tuntuista. Kuvista näkee sen, ettei meillä pyöräteitä ole vielä suunniteltu liikenneväylinä.
Kun et jaksa tutkia enempää kuvia, niin hyppää artikkelin loppuun ratkaisuehdotuksiin.
Sepänkadun, Rajakadun ja Nisulankadun risteysalue
Tunneli keskustan suunnasta Nisulankadun ali. Alikulku on montussa ja sen edustalla vuorimännyt aiheuttavat lisää näkemäongelmia. Alikulun edustalla on vilkasliikenteisten yhdistettyjen väylien risteys.Sama alikulun ja vaarallisen risteyksen yhdistelmä Nisulankadun suunnasta nähtynä. Alikulkua ei näe lainkaan.Näkemä Nisulankadun alittavasta tunnelista Viitaniemen suuntaan. Tälläkin puolella alikulun edustalla on vilkasliikenteinen risteys.Edellisen kuvan risteysalue nähtynä Nisulankadun suunnasta. Puut ja pensaat ovat kivoja, muttei niiden sentään pitäisi antaa kasvaa liikenneväylällä. Alikulkuun ei tästäkään suunnasta näe lainkaan, joten sinne pitää ajaa pelkän uskon varassa: ”En edelliselläkään kerralla osunut tässä kohdin kehenkään”.Ja vielä sama alikulun edusta nähtynä Sepänkadun suunnasta.Kuva edellisen kuvan sijainnista toiseen suuntaan eli Sepänkadun ylittävälle pyörätienjatkeelle. Ruusupuskat aiheuttavat vaarallisen näkemäongelman yhdistetyn väylän ja ajoradan välillä.Ja vielä kuva ajoradalta Sepänkadun suuntaan. Edellisen kuvan yhteydessä moititut ruusupensaat näkyvät vasemmassa laidassa. Sallitut pyöräilylinjat on merkitty sinisellä.
Eeronkatu
Kuva Eeronkadun yhdistetyltä väylältä keskustan ja Rajakadun suuntaan. Tehtävä: paikanna kuvasta kaksi liittymää oikealle. Ja tässä pitäisi ajaa pyörällä oikeaa reunaa…Toisessa edellisen kuvan liittymässä on STOP-merkki. Edellisen kuvan pyörätie on merkitty sinisellä. En ole enää ajanut ko. pyörätiellä sen jälkeen, kun väistin tässä risteyksessä STOP-merkin takaa tulleen auton lukkojarrutuksella ja muutaman sentin pelivaralla. Viereisellä ajoradalla on turvallisempaa ja sujuvampaa pyöräillä.
Viitaniementie
Kuva Viitaniemen tekojään viereiseltä yhdistetyltä väylältä Viitaniementien suuntaan. Kuvan puskista on tullut useita yhteydenottoja.Edellisen kuvan risteys Viitaniementieltä nähtynä. Puskat pitäisi raivata välittömästi.
Viitaniementien ja Kisakadun risteys
Viitaniementien ja Kisakadun risteys Viitaniementien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä nähtynä.Ja sama uskonvarainen risteys Kisakadulta nähtynä. Näkemää ei voi juuri kehua, tosin kolmio koskee myös yhdistettyä väylää.
Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys
Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys Nisulankadun yhdistetyltä väylältä nähtynä. Eipä tunnu tässäkään pyöräileminen kovin turvalliselta.
Edellisen kuvan risteys Keskikadulta nähtynä. Siitä vain eteenpäin, ei heti kulman takana saata olla kuin kävelijä, rullaluistelija, koiranulkoiluttaja tai vaikka juoksija. Suomalainen lainsäädäntö vielä sallii jalankulkijoiden kulkemisen yhdistetyn väylän kummassa tahansa reunassa – säädöksessä ei ole suurta järkeä.
Nisulankadun ja Helenantien risteysalue
Malliesimerkki suomalaisesta pyörätiealikulusta. Alikulku on montussa ja aivan sen edustalla on T-risteys. Kaikki liikenne pakotetaan käymään alikulkunotkelman pohjalla.Näkemä edellisen kuvan alikulusta Nisulankadun suuntaiselle yhdistetylle väylälle. Tuleeko joku jommasta kummasta suunnasta, tuleeko… Et voi tietää ellet kokeile!Näkymä edellisten kuvien alikulusta Helenantien ja Viitaniemen tekonurmien suuntaan. Tämänkään suunnan näkemää ei voi kehua.
Nisulankadun ja Vesangantien risteysalue
Kuva Nisulankadun yhdistetyltä väylältä Vesangantien yhdistetylle väylälle ja Nisulankadun alittavalle tunnelille. Risteysalue on pyöräilyn ja kävelyn kannalta moniongelmainen. Erityisesti vasemmalta tullaan kovaa vauhtia alamäkeen.Edellisen kuvan alikulku näkyy vasemmassa laidassa – vai näkyykö? Viereen on sijoitettu vielä toinen, Vesangantien alittava tunneli. Koko hässäkkäalue on notkelman pohjalla, joten kaikista kuudesta mahdollisesta pyöräilysuunnasta saa alikuluille kovan vauhdin.Vesangantien alittava tunneli Vesangantien yhdistetyltä väylältä nähtynä. Toivottavasti yhtään tällaista alikulkua ei enää koskaan tule Suomeen.
Voionmaankadun ja Syrjälänkadun risteys
Myös rakennukset aiheuttavat näkemäongelmia. Kuva Voionmaankadun yhdistetyltä väylältä Voionmaankadun ylittävälle pyörätien jatkeelle. Pyörätien jatkeella on ikävät reunakiveykset.
Syrjälänkatu
Kuva Syrjälänkadun yhdistetyltä väylältä Hippoksen suuntaan. Tässä menee suosittu pyöräreitti yliopiston ja Kortepohjan ylioppilaskylän välillä.
Jyrsijänkadun ja Rautpohjankadun risteys
Kuva Jyrsijänkadulta Rautpohjankadulle. Tämä väylä on osa edellisen kuvan yhteydessä mainittua pyöräreittiä yliopiston ja Kortepohjan välillä. Kovin laadukkaasta reitistä ei voi puhua. Kasvillisuus aiheuttaa hankalan näkemäongelman ja risteyksessä on mutkitteleva sivusiirtymä.Edellisen kuvan risteys nähtynä Rautpohjankadun yhdistetyltä väylältä Keskussairaalantien suuntaan. Pyöräteitä ei pitäisi toteuttaa näin mutkittelevina.
Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys
Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys nähtynä Rautpohjankadun yhdistetyltä väylältä. Puskat rehottavat pyörätien puolella.Edellinen risteys nähtynä autoilijan tai pyöräilijän perspektiivistä Syrjälänkadulta. Autoilija tai pyöräilijä ei näe kunnolla Rautpohjankadulla liikkuvia autojakaan.
Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien risteys
Kuva Rautpohjankadun yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Keskussairaalantien risteykseen.Näkemä edellisen kuvan risteykseen Keskussairaalantien yhdistetyltä väylältä. Kulmauksessa näkemäongelmia aiheuttavat kasvillisuuden ohella maapenkka ja sähkökaappi.Sama risteys Keskussairaalantien yhdistetyltä väylältä keskustan suunnasta nähtynä. Tässäkin kulmauksessa penkka ja kasvillisuus – sekä liikennemerkit – aiheuttavat näkemäongelman.
Keskussairaalantien ja Valajankadun risteys
Keskussairalaantien pyörätieltä ei juuri näe Valajankadun liikennettä. Valajankadun kohdalle remontoitiin pari vuotta sitten pyöräilijälle hankala sivusiirtymä ja ikävät reunakiveykset. Lumiseen aikaan moni fillaroikin suoraan pyörätien jatkeen vasemmalta puolelta.
Keskussairaalantien ja sädesairaalalle johtavan tien risteys
Tehtävä: etsi kuvasta STOP-merkki ja varoitus poikittaisesta pyöräliikenteestä. Kuva sädesairaalalle johtavalta tieltä Keskussairaalantielle.
Länsi-Päijänteentie Mattilanpellolla
Tällaisissa kohdissa yhdistetyt väylät ja se, että Suomessa jalankulkija saa kävellä kumpaa laitaa tahansa, aiheuttavat suurimmat ongelmat. Ei voi luottaa siihen, etteikö joku tulisi lähes nollanäkemän takaa väärää laitaa.
Pitkäkatu Köyhälammen vieressä
Vehreät puistoväylät ovat usein miellyttäviä pyöräiltäviä, kunhan kasvillisuutta ei olisi liikenneväylän puolella.Kuva AaltoAlvarin vierestä alkavalta yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Köyhälammen suuntaan. Väylää ei voi käyttää koko leveydeltään.
Voionmaankadun ja Keskikadun risteys
Tämä risteys on jo klassikko. Lähes nollanäkemä pyörätiellä, tiukka sivusiirtymä ja terävät reunakiveykset. Ei ihme, että lumiseen aikaan moni pyöräilee suoraan vihreällä merkittyä reittiä pitkin. Muutamissa Voionmaankadun risteyksessä auratkin oikovat talvisin liikennemerkkien ”väärältä” puolelta. Raskaassa lastissa, esimerkiksi lastipyörällä, Voionmaankadun pyöräteitä ei käytännössä voi pyöräillä lainkaan, vaan on ajettava viereisellä ajoradalla.Kuva edellisen kuvan risteyksen toiselta puolelta Keskikadulta Voionmaankadulle. Voionmaankadulla pyöräväyläratkaisut pitäisi miettiä täysin uusiksi.
Yliopistonkatu Vaasankadun kohdalla
Vuorimäntyjä liikenneväylän puolella Normaalikoulun kohdalla Yliopistonkadulla.Sama kohta toisesta suunnasta. Sähkökaappikin on tiellä.
Harjukatu
Tehtävä: bongaa rappuset, joilta joku kävelee helposti suoraan pyörän eteen – ja ilman, että kumpikaan huomaa vaaratilannetta paitsi juuri ennen kohtaamista. Tämä ongelmakohta korjaantuu lähitulevaisuudessa, kun yhdistetty väylä muutetaan jalkakäytäväksi ja pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle.
Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun risteys
Edellisen kuvan tavoin tämäkin ongelma korjaantuu, kun pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle. Tässä kannattaa jo nykyisin pyöräillä ajoradalla vaarallisen näkemäongelman, kapean yhdistetyn väylän ja runsaan kävelyliikenteen vuoksi.
Tourulantien ja Vapaaherrantien risteysalue
Yksi Jyväskylän lukuisista moniongelmaisista alikulku-risteys-yhdistelmistä. Tässä olen itsekin pari kertaa nähnyt, kun joku on vastaantulijaa väistäessään pyöräillyt alikulun seinille. Kuva on otettu Tourulantien viereiseltä yhdistetyltä väylältä.
Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteys
Vilkas pääpyöräväylä keskustan ja Kuokkalan välillä, vaikkei se mitenkään näykään väylän laadussa. Rakennus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman. Pyöräily pitäisi tässä irrottaa jalankulusta näkemäongelmien ja jyrkän mutkittelun välttämiseksi. Kuva Kilpisensillan rampin edustalta keskustan suuntaan.Kilpisenkadun kärjestä siirrytään tämän korkkiruuvisillan kautta Lutakon satamaan ja kohti Kuokkalaa. Sillan keskellä kasvaa puita, jotka aiheuttavat näkemäongelman.
Lisää Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteyksen ja korkkiruuvisillan ongelmakohdista sekä niiden ratkaisuehdotuksista voi lukea aiemmasta Kaupunkifillarin artikkelista:
Rantaraitin ja Vaasankadun tulevan yhdistetyn väylän risteys
Kuva Mattilanniemen suunnasta Rantaraitin ja Vaasankadulta tulevan yhdistetyn väylän risteykseen. Puut ja pensaat aiheuttavat näkemäongelman molemmilla puolilla. Vaasankadun suunnasta vielä pyöräillään alamäen ansiosta todella vauhdikkaasti.
Rantaraitti Mattilanniemessä
Kuva sataman suunnasta Rantaraitin ja Olutryvinkujan suunnasta tulevan yhdistetyn väylän risteykseen. Kuvan oikeasta laidasta alkaa Rantaväylän alikulku. Pensaat ja puut peittävät näkemät tehokkaasti.Rantaraittia Mattilanniemen uimarannan luona. Pensaat on istutettu liian lähelle liikenneväylää.
Rantaraitin ja 9-tien varren yhdistetyn väylän risteysalue
Alikulun ja neljään suuntaan lähtevän väylän sekava hässäkkä Jyväsjärven lounaiskärjessä. Pyöräilyn kannalta ei voisi toteuttaa juurikaan huonompaa järjestelyä. Vain kuvanottosuunnasta voi ajaa alueelle kohtuu selkeästi, muilta saavutaan alamäkeen ja muita suuntia juurikaan näkemättä. Pyöräilysuunnat on merkitty sinisellä.Yhdistetty väylä edellisen kuvan alikululta Keljonkankaan suuntaan. Jyrkkä mäki, tiukka mutka, asfaltti on huonossa kunnossa ja kasvillisuus peittää näkemiä.Vielä kuva toisesta eli Keljonkankaan suunnasta Survontien alikululle.
Rantaraitin ja Ylistön sillan risteys
Kuva Ristonmaan suunnasta Rantaraitin ja Ylistön sillan risteykseen. Kasvillisuus peittää näkemiä sekä sillan että Ylistön rappusten suuntaan.Edellisen kuvan alue Ylistön sillalta nähtynä. Näkemä peittyy erityisesti Rantaraitille Ristonmaan suuntaan.
Siltakadun ja Lehtorannantien risteysalue
Kuva Lehtorannantien yhdistetyltä väylältä Siltakadulle. Kaupungissa pitää olla kasvillisuutta, mutta tällaiseen kohtaan pitäisi istuttaa vain matalia pensaita. Näkemä on olematon ja risteys vaarallinen.Näkymä edellisen kuvan risteyksestä Lehtorannantien suuntaan. Tehtävä: paikanna risteys oikealle.Vielä risteys nähtynä Siltakadulta. Risteyksessä on sille varsin tyypillinen liikenneruuhka. Tällaisilla ratkaisuilla (näkemäongelmat, tiukat mutkat, yhdistetyt väylät) liikenne ruuhkautuu helposti.
Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys
Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys nähtynä Rantaraitilta siirtolapuutarhan suuntaan. Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman. Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on terävät reunakiveykset ja pieni notkelma, vaikka Rantaraitin pitäisi olla pääväylä tonttikatuun eli Suuruspääntiehen nähden.
Salvesenintien ja Äijälänkujan risteysalue
Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman Salvesenintien yhdistetyn väylän ja ajoradan välille. Äijälänkuja vasemmalla. Tässä tulee usein pyöräiltyä ajoradalla, koska näkemä on niin puutteellinen.
Salvesenintien ja Valmetintien risteys
Tuoreesti remontoitu Salvesenintien ja Valmetintien risteys. Tässäkin on jonkin verran näkemäongelmaa kasvillisuuden vuoksi. Risteykseen toteutetut sivusiirtymät haittaavat selvästi pyöräilyä.
Rantaraitti Rauhalahdessa
Vasemmalla Rauhalahden voimalaitoksen täyttömaata, taustalla Äijälänrannan asuntomessualuetta.Rantaraittia Jyväsjärven koilliskulmassa. Mutkan takana on Koivurannantieltä tulevan yhdistetyn väylän risteys.
Rantaraitin ja Lokintien risteys
Rantaraitin ja Lokintieltä tulevan yhdistetyn väylän risteys Lokintien suunnasta. Alue näyttää enemmän luontopolulta kuin liikenneväylältä. Varsinkaan keskustan suunnan yhdistetylle väylälle ei näe lainkaan. Lokintieltä tulevalla väylällä on vielä jyrkkä mäki, jolta risteysalueelle saavutaan vauhdikkaasti.
Rantaraitin ja Aholaidasta tulevan yhdistetyn väylän risteys
Tätäkään risteystä ei voi pitää kovin turvallisena. Siltaa pitkin saavutaan vielä alamäkeä. Rantaraitille pitäisi toteuttaa sillan alle suora ja tasainen ohitusreitti, kuten ehdotimme Vaajakosken laatukäytäväselvityksessä vuonna 2011.
ELYn ylläpitämää väylää Lohikoskentiellä. Puut ja bussipysäkki aiheuttavat hankalan näkemäongelman. Tähän tullaan vauhdikkaasti Kyyhkysenmäeltä. Ehdotimme ongelman korjaamista vuonna 2010 Palokan suunnan laatukäytäväselvityksessä, mutta vielä ei ole kasvillisuuttakaan raivattu.
Keljonkankaantien ja Säynätsalontien risteys
Kännykkäkamerakuva Keljonkankaantien yhdistetyn väylän ja Hietatielle johtavan väylän risteyksestä. Pensaat peittävät täysin näkemän risteäville väylille.
Jussinparta, Keltinmäentien alikulku
Nelisuuntainen yhdistettyjen väylien risteys. Ei uskoisi, mutta vasemmalla on Keltinmäentien alikulku.
Palokanorsi
Palokanorren yhdistetyn väylän ja Jokelantien risteys. Kasvillisuus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman vielä syksylläkin.Sammontien alikulku Palokanorrella. Näyttääkö tämä toimivalta liikenneväylältä? ELY epäonnistui pahoin Palokanorren pyöräväylien suunnittelussa.
SaarijärventieEerolan kohdalla
Tehtävä: paikanna kuvasta neljä tonttiliittymää oikealle. Lyhyellä matkalla on kaikkiaan kymmenkunta lähes nollanäkemäistä tonttiliittymää. Tässä tekee mieli pyöräillä turvallisuussyistä ajoradalla. Kuva Kirrintien risteyksen kohdalta Saarijärventien yhdistetylle väylälle keskustan suuntaan.
Näkemäongelmien ratkaiseminen
Miten edellä kuvatut ja muut näkemäongelmat sitten ratkaistaisiin?
Kasvillisuuden raivaus
Ensimmäinen ja halvin keino näkemien parantamiseksi on kasvillisuuden raivaaminen. Monet väylien ja risteysten näkemäongelmat voitaisiin korjata jopa pelkästään puiden ja pensaiden raivaamisella.
Ehdotimme syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungille, että voisimme JYPSin porukalla raivata kaupungin hallinnoimilta pyöräteiltä näkemäongelmia aiheuttavaa kasvillisuutta. Kaupunki ei selvästi saa raivattua näkemäongelmia, joten yhdistyksen hyödyntäminen olisi kustannustehokas tapa lisätä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Tietysti raivaamiseen sovittaisiin yhteiset pelisäännöt. Valitettavasti raivauskyselyihin ei ole tullut lopullista vastausta. Myös valtion eli ELYn hallinnoimia väyliä voitaisiin raivata samalla tavalla – ELYkään ei ole itse juuri raivannut väyliään.
Pyöräväylien linjaaminen uudelleen ja muut korjaustoimenpiteet
Kaikkia näkemäongelmia ei saada korjattua pelkästään kasvillisuuden raivauksella. Esimerkiksi Jyväskylän Voionmaankadulla risteykset pitäisi selkeyttää poistamalla sivusiirtymät ja linjaamalla pyörätie suoraksi. Jalankulku ja pyöräily pitäisi myös erotella toisistaan sekä siirtää pyöräily tilaa säästäville yksisuuntaisille pyöräteille. Autoliikenteen kannalta rauhallisilla kaduilla, esimerkiksi Eeron- tai Harjukadulla, pyöräily kannattaa ja voidaan siirtää yksisuuntaisille pyöräkaistoille ajoratojen yhteyteen. Myös pyörä- ja muita sekaliikennekatuja käyttämällä voidaan vähentää vaarallisia näkemäongelmia – katukuilujen keskellä näkemäongelmia on vähemmän kuin reunoilla. Muitakin rakenteellisia korjausratkaisuja on runsaasti.
Paikoitellen näkemäongelmia ei enää mitenkään saada korjattua ilman kalliita ja raskaita toimenpiteitä, esimerkiksi alikulkujen ja rakennusten purkamista. Tällaisissa kohdissa pitää miettiä pyöräliikenteelle vaihtoehtoisia reittejä sekä vähentää näkemäongelmien vaaroja mm. kaistamaalauksilla, peileillä ja opastekylteillä.
Parempi pyöräväylien suunnittelu
Kaikkien ongelmien kohdalla on luonnollisesti parasta, jos ongelmat tiedostetaan ja vältetään kokonaan etukäteen. Näkemäongelmienkin välttämiseksi tarvitaan parempaa ja toimivampaa pyöräväylien suunnittelua. Suunnittelijoiden pitää sisäistää pyöräilyn vaatimukset väylille ja toteuttaa pyöräilyn kannalta mahdollisimman hyviä väyliä. Tässä on meillä Suomessa vielä paljon työsarkaa ja opeteltavaa. Hyvien pyöräväylien suunnittelu on Suomessa laiminlyöty vuosikymmenten ajan ja pyöräily on liikennemuodoista otettu täällä huonoiten huomioon.
Lähtökohta hyvien pyöräväylien suunnittelussa on tiedostaa se, millainen liikennemuoto pyöräily on. Pyöräily on lihasvoimaista liikennettä, joten pyöräilyn rasitus liikkujalle on minimoitava. Pyöräilijä ei halua jarrutella jatkuvasti – tai sitten pyöräilyn edistäminen voidaan unohtaa. Toisin sanoen näkemäongelmia ei voida korjata laittamalla pyöräilijät jarruttelemaan ja ajamaan kävelyvauhtia. Pyörällä pääsee ja pitääkin pystyä polkemaan noin 30 km/h. Pyöräilijän nopeus on noin nelin- tai viisinkertainen kävelijään verrattuna. Kävelylle riittävät näkemät eivät siis mitenkään toimi pyöräilylle. Mahdollisimman monessa paikassa kävely ja pyöräily pitää erotella toisistaan. Kaupunkiliikenteessä pyöräily on nopeudeltaan lähempänä autoilua kuin kävelyä. Pyöräväylät pitää suunnitella tämän mukaisesti.
Liikenneviraston valmisteilla oleva Jalankulku- ja pyöräilyteiden suunnitteluohje on hyvä – vaikkei vielä lainkaan riittävä (ks. pyöräily-yhdistysten lausunto ohjeesta täällä) – ohjeistus toimivien pyöräväylien suunnitteluun. Näkemäongelmien kannalta erityisesti suomalaiset surkeat alikulkustandardit kannattaa kokonaan hylätä. Toiveissa on, ettei maahamme rakenneta enää yhtään alikulkua montun pohjalle ja sijoiteta edustoille risteyksiä tai 90 asteen käännöksiä. Lisäksi väylien suunnittelussa kannattaa käyttää muitakin maailmalla hyväksi havaittuja ja myös näkemäongelmia vähentäviä ratkaisuja, kuten yksisuuntaisia pyöräteitä, pyöräkaistoja ja pyöräkatuja. Ylipäätään väylät pitää suunnitella mahdollisimman suorina, tasaisina, juohevina ja näkemiltään turvallisina.
Jaa artikkeli!
8 thoughts on “Näkemäongelmia Jyväskylän pyöräteillä”
Kuvien paikat ovat paljon pyöräilevälle hyvin tuttuja. Monia lähetä piti tilanteita on kohdalleni sattunut, mutta onneksi toistaiseksi ei mitään onnettomuutta ole sattunut. Entäpä, kun sattuu? Voi sattua todella ikävästi muillekin kuin itselle vaikka kuinka varovainen yrittäisi olla. Ilmoittaudun näkemäesteiden raivausporukkaan välittömästi.
Syyslomalla sain nautiskella kaupunkiajosta Palman keskustassa punaisella merkityillä pyöräilyväylillä. Tähän pitää pyrkiä Jyväskylässäkin.
Hieno kokoelma huonoja pyöräilypaikkoja. Sinänsä hyvä, että näitä pidetään esillä, koska näille todella tarvitsee tehdä jotain! Itse Kortepohjan ylioppilaskylässä asuvana lisäisin tähän listaan vielä Kortepohjan koulun, E- ja K-talojen ja Kartanonkujan välisen risteyksen. Niin sanottujen DDR- (MNOP) talojen luota lähtevä ja koulun ohi laskeva tie odottaa isompaa kömähdystä. Näkymää on blokkaamassa K-talon kulmalla mm. iso roskis. E-talon suunnasta tultaessa, E-talo blokkaa myös täydellisesti näkyvyyden oikealle. Kartanonkujalla kulkee satunnaisesti myös mopoja ja autoja eikä syyspimeällä paikka ole kaikista valaistuin. Kaiken kruunaa tietenkin se, että varsinainen tien ylitys on notkossa, jolloin vauhdit ovat suurimmillaan. Selvästi odotellaan, että jotakin sattuu. Toivottavasti asiaan kuitenkin havahdutaan, koska koululta kyseistä reittiä kulkee DDR:ssä asuvien opiskelijoiden lisäksi myös paljon pieniä oppilaita.
Itse käytän työmatkallani Kivääritehtaankatua ja täytyy sanoa, että sillä(kin) kadulla on vaarallista pyöräillä edes normaalivauhtia. Kevyenliikenteenväylä tekee kaksi melko jyrkkää käännöstä ja molempien kohdalle on istuettu pensaita niin että mutkan taakse ei näe juuri lainkaan. On pakko vain toivoa, että jos sieltä joku tulee vastaan, niin toivottavasti hän käyttää kevyenliikenteenväylän oikeata laitaa. Parin läheltä piti -tilanteen jälkeen otin opikseni ja aloin käyttää ajoväylää, vaan siitä ei taida autoilijat oikein tykätä. En ymmärrä miksi pitää varta vasten istuttaa pensaita tuollaisiin kohtiin. Onhan sitä olemassa matalaksi jääviäkin kasveja, jos siinä on pakko jotain kasvaa.
Ajoin kesällä 2012 kolarin toisen pyöräilijän kanssa Viitaniemen tekojään viereiseltä kevytväylältä Viitaniementien suuntaan olevassa kuvassa (10. kuva). Oli lukkopolkimet käytössä, onneksi hiljainen vauhti. Ei haavereita. Erittäin yllättävä paikka, kuten monet muutkin kuvien kohteet. Pisti miettimään.
Eikö paikoissa, joissa on tapahtunut vakava auton ja pyöräilijän kolari, pitäisi nopeasti poistaa peittävä kasvusto, joka on pajukkoa ja muuta roskapuuta. Käsittääkseni keväällä tapahtui tällainen onnettomuus Laukaantien ja Kangasvuorentien risteyksessä. Ko. risteykseen tullaan Laukaan suunnasta pitkää ja jyrkkää alamäkeä. Pajukko risteyksessä peittää näkymän niin pyöräilijältä kuin autoilijalta. Paikka on siis lähellä Laukaantien isoa kirpparia ja nykyään myös Karin toimistomyymälää.
Niinkuin tuolla aiemmin on jo sanottu ovat alikulkumontut kaikkein viheliäisimpiä ja vaarallisimpia pyöräilijän kannalta ja niistä pitäisi päästä jatkossa kokonaan eroon. Nopein tapa nykytilanteen helpottamiseksi olisivat liikennepeilit näkyvyyden helpottamiseksi kulmakohdissa. Ne vähentäisivät huomattavasti vaaratilanteita.
Kuvien paikat ovat paljon pyöräilevälle hyvin tuttuja. Monia lähetä piti tilanteita on kohdalleni sattunut, mutta onneksi toistaiseksi ei mitään onnettomuutta ole sattunut. Entäpä, kun sattuu? Voi sattua todella ikävästi muillekin kuin itselle vaikka kuinka varovainen yrittäisi olla. Ilmoittaudun näkemäesteiden raivausporukkaan välittömästi.
Syyslomalla sain nautiskella kaupunkiajosta Palman keskustassa punaisella merkityillä pyöräilyväylillä. Tähän pitää pyrkiä Jyväskylässäkin.
Olen itsekin ajellut monesta noista paikoista ihmetellyt että ei ole sattonut mitään. varsinkin kun monessa kohtaa kulkee koululaisia….
Hieno kokoelma huonoja pyöräilypaikkoja. Sinänsä hyvä, että näitä pidetään esillä, koska näille todella tarvitsee tehdä jotain! Itse Kortepohjan ylioppilaskylässä asuvana lisäisin tähän listaan vielä Kortepohjan koulun, E- ja K-talojen ja Kartanonkujan välisen risteyksen. Niin sanottujen DDR- (MNOP) talojen luota lähtevä ja koulun ohi laskeva tie odottaa isompaa kömähdystä. Näkymää on blokkaamassa K-talon kulmalla mm. iso roskis. E-talon suunnasta tultaessa, E-talo blokkaa myös täydellisesti näkyvyyden oikealle. Kartanonkujalla kulkee satunnaisesti myös mopoja ja autoja eikä syyspimeällä paikka ole kaikista valaistuin. Kaiken kruunaa tietenkin se, että varsinainen tien ylitys on notkossa, jolloin vauhdit ovat suurimmillaan. Selvästi odotellaan, että jotakin sattuu. Toivottavasti asiaan kuitenkin havahdutaan, koska koululta kyseistä reittiä kulkee DDR:ssä asuvien opiskelijoiden lisäksi myös paljon pieniä oppilaita.
Itse käytän työmatkallani Kivääritehtaankatua ja täytyy sanoa, että sillä(kin) kadulla on vaarallista pyöräillä edes normaalivauhtia. Kevyenliikenteenväylä tekee kaksi melko jyrkkää käännöstä ja molempien kohdalle on istuettu pensaita niin että mutkan taakse ei näe juuri lainkaan. On pakko vain toivoa, että jos sieltä joku tulee vastaan, niin toivottavasti hän käyttää kevyenliikenteenväylän oikeata laitaa. Parin läheltä piti -tilanteen jälkeen otin opikseni ja aloin käyttää ajoväylää, vaan siitä ei taida autoilijat oikein tykätä. En ymmärrä miksi pitää varta vasten istuttaa pensaita tuollaisiin kohtiin. Onhan sitä olemassa matalaksi jääviäkin kasveja, jos siinä on pakko jotain kasvaa.
Ajoin kesällä 2012 kolarin toisen pyöräilijän kanssa Viitaniemen tekojään viereiseltä kevytväylältä Viitaniementien suuntaan olevassa kuvassa (10. kuva). Oli lukkopolkimet käytössä, onneksi hiljainen vauhti. Ei haavereita. Erittäin yllättävä paikka, kuten monet muutkin kuvien kohteet. Pisti miettimään.
Eikö paikoissa, joissa on tapahtunut vakava auton ja pyöräilijän kolari, pitäisi nopeasti poistaa peittävä kasvusto, joka on pajukkoa ja muuta roskapuuta. Käsittääkseni keväällä tapahtui tällainen onnettomuus Laukaantien ja Kangasvuorentien risteyksessä. Ko. risteykseen tullaan Laukaan suunnasta pitkää ja jyrkkää alamäkeä. Pajukko risteyksessä peittää näkymän niin pyöräilijältä kuin autoilijalta. Paikka on siis lähellä Laukaantien isoa kirpparia ja nykyään myös Karin toimistomyymälää.
Kirjoituksen loppupuolella mainittiin, että JYPS pyysi kaupungilta lupaa raivata näkemäesteitä. Ilmeisesti lupaa ei annettu 2012.
Oliko kyseessä joku vastuuongelma vai miksei lupaa saatu?
Niinkuin tuolla aiemmin on jo sanottu ovat alikulkumontut kaikkein viheliäisimpiä ja vaarallisimpia pyöräilijän kannalta ja niistä pitäisi päästä jatkossa kokonaan eroon. Nopein tapa nykytilanteen helpottamiseksi olisivat liikennepeilit näkyvyyden helpottamiseksi kulmakohdissa. Ne vähentäisivät huomattavasti vaaratilanteita.