Perusperiaatteena pyörätien jatkeen merkintöjä tehtäessä pitäisi olla ajatus siitä, että pyörätien jatke ohjaa pyöräilijän aina sinne, missä matka jatkuu laillisesti ilman, että pyörätien jatketta kulkevan pyöräilijän tarvitsee missään vaiheessa jalkautua taluttamaan.
Jyväskylässä on viimeaikoina maalailtu pyörätien jatkeita isolla kädellä keskusta-alueelle. Harmi vaan, että niitä on maalailtu moneen paikkaan, missä ei ole pyöräilylle sallittua väylää toisella puolella tai pahimmassa tapauksessa kummallakaan puolella jatketta.
Esimerkiksi Yliopistonkadun ja Vaasanakadun risteyksessä oli maalattu yksi uusi pyörätien jatke, joka johtaa suoraan jalkakäytävälle (ilmakuvassa punaisella ympyröity kohta). Toinen esimerkkikuva on tuoreesta ja nähdäkseni virheellisestä pyörätien jatkeen maalauksesta Yliopistonkadun yläpäästä Norssin edestä, missä pyörätietä ei ole toisella puolen katua. Tällaiset katumerkinnät suorastaan ohjaavat pyöräilijät ajamaan jalkakäytävällä – Tukholman liikennesuunnittelijan sanoin ”kaupunki saa sellaiset pyöräilijät, kuin ansaitsee”.
Pyöräilijöiden oikeusturvan näkökulmasta pohdituttaa, että mikä mahtaa olla pyöräilijän oikeudellinen asema väärin maalatulla pyörätien jatkeella? Eli onko pelkästään katuun merkitty jatke laillinen paikka ajaa pyörällä, vaikka pyörätie ei toisella puolen jatkuisikaan?
Pyörätien jatkeiden maalaaminen on sanalla sanoen ”villiä” koko maassa. Lainmuutos edellyttää, että vuonna 2017 kaikki pyörätien jatkeet on merkittävä katumaalauksilla ja aikarajaa lähestyttäessä tienpitäjät (kunnat ja ELY-keskukset) kiihtyvällä tahdilla maalauttavat risteyksiin katkaistuja suojatieraitoja. Ongelmana on, että käytössä olevat ohjeistukset siitä, mihin ja miten näitä pyöräilijöille osoitettuja ajoradan ylityspaikkoja pitäisi maalata ovat ilmeisen sekavat ja puutteelliset.
Mitä ilmeisimmin kunnissa noudatetaan Liikenneviraston ohjeistusta, joka on lähtökohtaisesti suunniteltu maanteille ja on aivan liian karkealla tasolla kaupungeissa noudatettavaksi (ks. Uudet tiemerkinnät kalvoesitys). Liikennevirasto on teettämässä parhaillaan myös uudistettua versiota valtakunnallisesta pyöräilyn ja kävelyn suunnitteluohjeesta, joka ottaa hieman tarkemmin kantaa myös pyörätien jatkeisiin.
Liikenneviraston ohjeistuksissa on aivan liikaa tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, milloin ja miten merkitään (tai jätetään merkitsemättä) pyörätien jatke tapauksissa, joissa pyöräväylä alkaa tai päättyy tai pyöräväylä kulkee vain toisella puolella katua. Alla on esimerkkikuva, jonka pitäisi ilmeisesti kertoa, miten pyörätien jatke merkittäisiin, jos pyörätien alku/loppupäässä on esim. tontti- tai katuliittymä, jonne pyöräilijöitä menee.
Pyöräilyjärjestöillä ja muilla sidosryhmillä kommentoitavana olleen valtakunnallisen suunnitteluohjeen luonnosversiossa oli käytetty samaa ylläolevaa kuvaa ja toisaalla allaolevia esimerkkikuvia keskisaarekkeista ja pyörätien jatkeista.
Pyöräilyjärjestöjen yhteisessä lausunnossa kiinnitimme asiaan huomiota: ”Pyöräilijälle tarvitaan jonkinlainen selkeä reitti oikeaan paikkaan ilman reunatukien ylityksiä tai muita esteitä. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita pyörätien jatketta, vaan pyörätien jatke voi viedä harhaanjohtavasti väärään suuntaan. Esimerkiksi kuvassa 4.19d jatke ohjaa jalkakäytävälle, jonne pyöräilijän ei kuitenkaan kuulu mennä. Usein on epäselvää, jatkuuko pyörätie vai muuttuuko se jalkakäytäväksi. Tilannetta ei pidä pahentaa entisestään harhaanjohtavilla merkinnöillä.” Toivottavasti tämä korjataan valtakunnallisen ohjeistuksen lopulliseen versioon.
Ohjeistuksen tekijöille antaisin lisäksi yksinkertaisen vinkin tyyppipiirrustusten tarkoituksenkukaisuuden tarkasteluun: koittakaa piirtää kuvien päälle pyöräilijöiden ajateltu ajolinja ilman, että kynää nostetaan paperista (käännöksetkään eivät voi olla 90 asteen kulmassa!).
Pyöräilijöiden liikenneympäristöstä löytyy valitettavasti lukuisia kohtia, joihin kun yrittää piirtää fiksua ajolinjaa, niin joutuu lisäämään vain kysymysmerkkejä kuvan päälle. Jokainen tällainen kysymysmerkki aiheuttaa kysymysmerkkejä myös pyöräilijän päässä ja loogisen reittivalinnan pohtiminen on paitsi turhauttavaa, niin myös turvatonta, koska pohdintaan käytetty huomiokapasiteetti on poissa muun liikenteen huomioimiselta.
Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton, Tukholmasta otettuun kuvaan luontevan ajolinjan piirtäminen on helppoa.
Laitoin Jyväskylän tapauksesta palautetta kaupungille ja pienen mutkan jälkeen palaute löysi oikean osoitteen – maalauksista vastaa ylläpito, ei siis esimerkiksi liikennesuunnittelu. Ongelmat maalauksissa olikin jo noteerattu ja erittäin nopealla aikataululla viikon sisään palautteesta järjestyy tapaaminen, jossa pyritään laittamaan sekavuudelle stoppi ja linjaamaan, miten ja mihin pyörätien jatkeita tulisi merkitä.
Antti Poikola
Ainahan voi jatkeen maalata sinne, minne päättäjät toivoisivat pyöräilijän päätyvän http://goo.gl/maps/e3ZZt
Mutta jatkeiden maalaamisen kiihko voi myös usein loppua aivan päivän selvissä tapauksissa. Näistä kohdista pitäisi pyytää liikenteenohjaussuunnitelmat, jotta näkisi miten se oikeasti pitäisi mennä esim. tässä http://goo.gl/maps/Kcjkq ja vielä kun samaan aikaan toitotetaan, ”että pyörällä ei saa ajaa suojatietä pitkin.”
Ei luulisi tämän asian olevan niiin vaikea ymmärtää. Ensin vain pitäisi luopua yhteenliimatusta pyörätien jatkeesta ja suojatiestä, ja seuraavaksi ajatella pyörää ajoneuvona, siis vaikka autona miniatyyrikoossa, eli tehdä ratkaisuista niitä samoja kuin autoille jo nyt, mutta eri puolikkaalla mitalla. Ja jos edelleen on vaikeuksia ymmärtää, niin sitten ei auta muu kuin tämä http://www.flysas.com/fi/fi/?org=HEL&dest=ARN&WT.srch=1&WT.mc_id=FISE1&gclid=CIe5l4XutrcCFeh2cAodOzcAjw&vst=true
Lisää ”jänniä” maalauksia löytyy myös Kävelykadulta Gummeruksenkadun risteyksestä (kaikki puolet jalkakäytäviä, paitsi kirkkopuisto periaatteessa) sekä kirkkopuiston kahvion kohdalta. Lisäksi Keskustieltä Telefoonikujalle menevä suojatie oli muutettu pyörätien jatkeeksi mielenkiintoisesti siten, että ”aukko” oli sen reunassa (pyöräkaistan tyyliin).
Oikeissa paikoissa olevia merkintöjä on kuitenkin mm. Sepänkadulla, propsit siitä.
Jari: Toi Malminkartanon case oli niin hupaisa, että lisäsin sen mun kalvosettiin loppukevennykseksi.
Miika (ja muut Jyväskyläläiset) jos tiedätte vanhoja Google street viewssa näkyviä virheellisiä maalauksia Jyväskylästä, niin laittakaahan linkkejä tänne. Uusista virheellisistä saa käydä napsimassa valokuvia ja lähetellä minulle. Kaikki uudet virheelliset kannattaa raportoida myös https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback – sieltä kadut ja liikenne.
Tuossa Pitkänsillan loppupäässä (tai alku-) on tarkoitus että pyöräilijät ajavat oikealle jatkuvaa pyörätietä ja kiertävät korttelin. Pyörätien jatke on tarkoitettu niille, jotka haluavat ylittää kadun ja jatkaa Siltasaareen. Tukholman esimerkki ei tässä sovi, koska siinä ei ole pyörätietä esimerkiksi oikealle kuten Helsingissä. Hakaniemen kiertävä pyörätie rantatietä myötäillen on oikein hyvä ja tasainen reitti ja siinä on pistoja ylös Hämeentielle ja edellen kalliolle kukkulalle niille, jotka sellaista tarvitsevat.
Kävin räpsimässä lisää kuvia: http://imgur.com/a/HpMh9
Laki ja säädos: ”..Pyörätien jatke on tarkoitettu niille, jotka haluavat ylittää kadun ja jatkaa Siltasaareen.” Nii-in, jatkaa Siltasaareen, mutta miksi se ohjaa jalkakäytävälle vaikka ainoa laillinen jatkuvuus olisi ajoradalla, vai meinaatko että siitä olisi tarkoitus vain kääntyä vasemmalle kadun yli. No, miksi sitä sitten ei ole merkitty esim. näinhttp://goo.gl/maps/e2QqQ ? Ja mikäli saavutettavuudella on mitään merkitystä, niin entä edessä näkyvän talon palvelut? Taluttaen (ja autot työntäen), vai miten?
Vertailusarjaan oli toinenkin vaihtoehto, pannaan se nyt tähän googlen kuvana: http://goo.gl/maps/RyaUk Siinä jatkuu pyörätie oikealle, mutta myös suoraan voi mennä ja tietenkin se on ohjattu vain kadulle (paikka-asfaltointi on hieman saanut pyörätien jatkeen muodottomaksi, mutta sellainen siinä joka tapauksessa on).
Et varmasti edes halua ymmärtää, mutta selostin vain miten se on ajateltu toimivaksi. Tuota pätkää suojatiestä torin alkuun on muutama kymmenen metriä. Se pätkä on tarkoitettu vain autoilijoille ja jalkakäytävä jalankulkijoille. Jos kadunpätkää yrittää ajaa fillarilla, niin onnea matkaan. Siinä on yksi bussipysäkki ja kapenevat kaistat ja mutka, joten pyörällä nyt ei vain mahdu siihen. Pyöräilijät voivat hyvin taluttaa pyöriään, jos on asiaa kadunpätkän liikeisiin. Tai sitten ajaa kortteli ympäri ja jättää pyörä parkkikselle ja kävellä liikkeisiin. Tai torille.
Hyvä Laki ja säädös, jos siitä ei ole tarkoituskaan ajaa, niin miksi siihen on maalattu suojatienjatke, eikä toivomusta kääntyä vasempaan ole merkitty mitenkään katuun.
En itse liiku tuossa kuin kerran kahdessa vuodessa päinvastaiseen suuntaan, mutta noilla tiemerkinnöillä varmasti ajaisin suoraan.
Sitten vähän osi aiheesta:
Muutenkin ollaan hakoteillä aina kun kuvitellaan pyöräilijöiden kiertävän epäintuitiivista reittiä muualta kuin ”pääväylää” pitkin. Itse olen Helsingissä oppinut liikkumaan ensin kävellen ja julkisilla ja sitten autolla ja viimeksi pyörällä, joten reittivalinta pyörällä valitaan helposti sen mukaan miten autolla tai kävellen menisi saman pätkän. Ainoastaan säännöllisesti käytetyllä matkalla voi reitin valita pyöräoptimaaliseksi. Muuten mennään kartasta katsottuna suoraan/isoja teitä noudattaen.
Ja takaisin: Jos pyöräilijän siis halutaan liikkuvan muuten kuin autolla ja kävellen samasta kohdasta mentäisiin, pitää merkintöjen olla _todella_ selkeitä. Sittenkin tulee äkkiä olo, että mihins tässä ollaan oikein menossa.
Vielä kerran linkkini, joka ei helposti toiminut edellisessä kommentissani http://goo.gl/maps/e2QqQ (ajaessa infran pitää kertoo käyttäjälle, miten toimia, jotta pyöräilijälle jäisi maksimiaika liikenteen huomioimiseen).
Aina pitää myös muistaa, että kaikki kadut on suunniteltu – myös ne huonosti pyöräiltävät. Suunnittelija on vain päättänyt ajattaa pyöräilijät bussikaistalla (ei ne sinne ole vahingossa päätyneet, vaan näin on päätetty ja suunniteltu). Joku voi tietenkin perustella että niitä ei ole sen enempää mietitty, koska viereisellä kadullahan kulkee joku reitti… tai ainakin rauhallisempi katu. Mutta se ei pidä paikkaansa.
Tuomon kommentti intuitiosta oli hyvä. Ajaminen muuttuu erittäin vaikeaksi jos sitä samaa reittiä kuin autoilee ei uskalla pyöräillä. Aja siinä ensin väärään suuntaan, jotta pääset jollekin pyörätielle, joka menee taas vierestä ohi joten vielä kerran takaisin jotain toista pyörätietä, ja loppumatka jalkakäytävällä ajoa. Pyörät lähtevät aina jostain ja menevät johonkin, joten kaikkialta kaikkialle pitäisi päästä. Nykyisellä tyylillä ja asenteella Helsingistä ei tule koskaan pyöräilykaupunkia.
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen: sitten kun pyörätien jatkeet on viimein saatu maalattua oikein, päästään seuraavaan kysymykseen, joka on vielä vaikeampi: kuka väistää ja ketä? (miten se voitaisiin viestiä pyöräilijöille?)
Noissa vaikuttaa olevan kaksi täysin erilaista ajatusmallia pyörätien jatkeesta: toisille se on vain ”lupa” ajaa siltä kohdalta ajoradan yli muista ajokaistoista poiketen, toisille se on ”pakko pysyä just katkoviivojen välissä”.
Jos se on ensimmmäinen, esim. tuossa Norssin kohdan jatkeessa se vain mahdollistaa siirtymisen ajamalla koilliseen vievälle ajoradalle, ilman jatkeen merkintää pitäisi kiertää ensin lounaaseen 15-20 metriä ja ajoratoja erottavan kaistaleen aukosta tehdä u-käännös. Asetus ei ehkä sallisi että jatke tekisi lopussa jyrkän mutkan ajoradan suuntaiseksi, kun sitten se loppu ei enää ”ylittäisi”; selkeämpi se olisi silti (kuvan suunnassa) vasemmassa laidassa.
Vastaavasti esimerkki Vaasankadun ylittävästä jatkeesta olisi selkeämpi jos se ohjaisi ajoradan reunaan, johon luontevasti sopisi pieni pätkä (5-10m) pyöräkaistaa esim. siihen tonttiliittymään asti.
Helsinki-esimerkki Malminkartanontieltä näyttää vain siltä että on kolmion mallinen alue asfalttia unohtunut lisätä. Jatkeen leveys ei kai saa muuttua kesken kaiken, suojatien leveys voisi, mutta sillä maalauksella on minimileveys.
Hirveetä väninää. Se pätkä on oikeasti vaarallinen ajaa pyörällä. Siinä on portaiden muodostama seinä vieressä ja ajorata kapenee todella kapeaksi. Ihan kannattaa ajaa suosiolla kiertäen kortteli ja sitten jos ei, niin neliraajahalvaantuneena puhaltaa suupielestä että ”mulla on oikeus ajaa missä haluan”. Suuri osa pyöräilijöistä ei näyttäisi a) osaavan liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä b) välittävän säännöistä tai liikennemerkeistä. Aina pitää päästä niinq mä ihan haluun.
Jos on jotain asiallista vänisemistä esimerkiksi merkinnöistä tai liikennemerkeistä, niin Helsingissä voi lähettää viestin rakennusvirastoon: http://metro.fi/fiksaus/
Tuo on testattu toimivaksi mm. virheellisten liikennemerkkien osalta ja virhe on korjattu. Epäilen vahvasti, että tuossa Pitkänsillan päässä oleva pyörätien jatke on ja pysyy. En osallistu enää keskusteluun.
Näistä pyörätien jatkeista oli joskus keväällä juttua TM:ssä. Jos en sitä juttua ihan väärin muista, niin katkaistuista suojatien viivoista ei voi suoraan päätellä, onko kyse tavallisesta suojatiestä vai pyörätien jatkeesta. Periaatteessa sekä suojatien että pyörätien jatkeen voi merkitä molemmilla tavoilla ihan laillisesti.
Tieliikennelaissa tai asetuksissa ei ole määritelty pyörätien jatketta yksiselitteisesti. Eli tässä on sekä liikennesuunnittelijat, suunnitelmien toteuttajat että pyöräilijät ja muut tienkäyttäjät aika epäselvässä tilanteessa, kun kukaan ei varmuudella osaa sanoa missä tapauksessa suojatie voidaan tulkita pyörätien jatkeeksi.
Selailtuani hetken näitä ”Pyörätien jatkeen” prolematiikkaa koskevia sivuja, niin virallisia kuin asian harrastelijoiden jäin ihmettelemään etten tavoittanut omaan ideaani koskevaa kommenttia mistään. Seon: Nykyaikana kun katuihin ja teihin maalataan ansiokkaasti poikkeuksellisia noeusrajoitustekstejä muistuttamaan autoilijaa ajonopeudesta, niin miksei maalata pyöräiliujän kuvaa katuun/tiehen niissä risteyksissä joissa on maalattu pyörätien jatke sen molemmin puolin olevilla leveillä sujatimerkinnöillä.
Tarkoitatko Seppo esimerkiksi tällaisia merkintöjä? Noista ainakin tietää, keille jatkeet on tarkoitettu. 🙂
https://picasaweb.google.com/jypsry/BelgianHollanninSaksanTanskanJaRuotsinPyoraretki153062010#5499277032678303154
https://picasaweb.google.com/jypsry/BelgianHollanninSaksanTanskanJaRuotsinPyoraretki153062010#5499279981753957026
https://picasaweb.google.com/jypsry/BelgianHollanninSaksanTanskanJaRuotsinPyoraretki153062010#5499281731905406114
Matti kirjoitti: ”Eli tässä on sekä liikennesuunnittelijat, suunnitelmien toteuttajat että pyöräilijät ja muut tienkäyttäjät aika epäselvässä tilanteessa, kun kukaan ei varmuudella osaa sanoa missä tapauksessa suojatie voidaan tulkita pyörätien jatkeeksi.”
Ongelma onkin siinä etteä jotkut yrittävät tulkita suojatietä joksikin muuksi kuin mitä se on. Suojatie on pelkkä suojatie eikä se ole koskaan myös pyörätien jatke. Suojatie ja pyörätien jatke ovat täysin kaksi eri asiaa. Ne voivat sijaita samassa kohtaa mutta eri asioita ovat. Suojatien lisäksi samassa kohtaa pitää olla myös pyörätien jatke jotta saa pyöräillä yli. Uudet tiemerkinnät selventävät asiaa.
Tommi: Tuohon ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Meillä on jopa KO:n päätös siitä, että suojatien ja pyörätien jatkeen välinen erottelu on epäselvä. Pyöräilijä oli oikeutettu tulkitsemaan pyörätien jatkeeksi, autoilija taas suojatieksi… Ja molemmat vapautettiin kolaritilanteessa syyllisyydestä.
Ministeriö on myös jonkin aikaa selvittänyt tämän epäselvän tilanteen korjaamista. Kommenteilla on käynyt sellainenkin ehdotus, että noista ”uusista tiemerkinnöistä” (vuoden 2017 loppuun mennessä kaikkien pyöräteiden jatkeiden pitäisi olla maalattu jatkeiksi) luovuttaisiin – ja jatkossa suojateilläkin saisi pyöräillä.
Suojatien ja pyörätien jatkeen välinen erottelu on todellakin epäselvä, ainakin maalausten perusteella. Suomessa pyörätien jatke on aikaisemmin voitu (ja voidaan edelleenkin v2017 loppuun) merkitä tiehen pelkillä suojatie-maalauksilla. Käytännössä jatketta ei tällöin merkitä, vaikka siinä onkin. Pyöräilijän on täten mahdoton tietää, tarkoittaako suojatie-merkintä pelkästään jalankulkijoille tarkoitettua suojatietä vai onko suojatien lisäksi samassa kohtaa myös pyörätien jatke (”piilossa”).
Tommin väite siitä että suojatie ja pyörätien jatke ovat kaksi erillistä asiaa, pitää kuten näkyy, paikkansa.