Eilen käynnistimme säännölliset Kriittiset pyöräretket Tampereella. Kriittisiä on Tampereella järjestetty eri tahojen toimesta aiemminkin, mutta ne ovat olleet yksittäisiä tapahtumia. TAPO ottaa nyt kopin ja ryhtyy järjestämään muutaman kriittisen pyöräretken joka vuosi. Tilausta näyttää olevan; eilen laskimme 133 henkeä Laikun lavalla, jonne reitti päättyi. Palaute oli positiivista, pyöräilystä ajoradalla isossa ryhmässä nautittiin ja aurinko paistoi. Laikun lavalla oli tarjolla vielä hyvää musaa, joten kaiken kaikkiaan onnistunut tapahtuma. Paikalla oli myös Aamulehti.
Eilen teemana oli työmatkareitit. Reitti kulki niillä kaduilla, joissa pyöräily on erityisen hankalaa:
Vellamonkatu (joka on nyt kaivettu auki) on suunniteltu surkeasti. On käsittämätöntä, että vielä viime kesänä on rakennettu noin huono ratkaisu. Kadulla on hiljainen autoliikenne, mutta vilkas pyöräliikenne. Kadulle sopisi loistavasti pyöräkaistat, joilla kadun liikenne saataisiin selkeäksi ja turvalliseksi. Esimerkiksi Vellamonkadun ja Pinninkadun risteys (kuvassa) on todella vaarallinen. Siinähän Vellamonkatua ajava pyöräilijä on kuvan suunnasta tullessa väistämisvelvollinen risteyksessä olevaan autoon nähden. Pyörät kaistoillensa ja homma olisi selkeää.
Itsenäisyydenkatu on katutilana aika karmea ja sen pyöräily on jätetty suunnittelematta. Se uhkaa katkaista pääsyn Hämeenkadulle ensi kesänä (toivottavasti) tuleville pyöräteille. Itsenäisyydenkadulle pitää nopeasti tehdä suunnitelmat erotelluiksi pyöräteiksi ja autoliikenteen rauhoittamiseksi.
Rautatienkatu on karmiva esimerkki Tampereen liikennesuunnittelusta. Kääntyminen Itsenäisyydenkadulta Rautatienkadulle on pyöräilijälle täysin mahdotonta. Yhdistetty kevyenliikenteen väylä loppuu rautatieaseman edustalla ja jatkuu taas pysäköintilaitoksen kohdalla. Tällekin kadulle olisi simppeli lääke: yksisuuntaiset pyörätiet. Tilaa kyllä on.
Tampereen valtatie / Viinikan härdelli ovat autokaupungin tuotoksia, joissa pyöräilijät ja jalankulkijat on työnnetty pois alta. Risteysalueella on myös hyvät mahdollisuudet jäädä konkreettisesti autojen alle. Alueen uudistamista suunnitellaan. Viime syksynä esillä olleissa yleissuunnitelmissa pyöräilijät oli pistetty sakkokierroksille ja jyrkkien mäkien alla odottaviin tunneleihin. Perusajatus pyöräilijöiden pistämisestä tunneleihin Viinikan härdellissä on hyvä, toteutus pitää suunnitella paremmin. Autoliikenteen järjestelyihin yleissuunnitelmassa oli kyllä paneuduttu suurella vaivalla, mutta risteyksen pyöräilyliikennettä niissä ei mainittu kuin muutamalla sanalla.
Liikenneinsinöörit olivat myös keksineet, että risteyksen yli pitää rakentaa silta pohjoisesta etelään meneville autoille. Mahtavaa, että saadaan keskustan läheisyyteen Lakalaivan iki-ihanaa autosilta-arkkitehtuuria. All Bright Tampere!
Hatanpään valtatielle, Hämeenkadulle ja Hämeenpuistoon sopii kaikille tuo sama vanha lääke: yksisuuntaiset pyörätiet. Hämeenpuiston pohjoisosassa Metson ja Näsinpuiston välillä voisi toimia myös pyöräkaistat. Hämeenpuiston keskellä kulkeva bulevardisysteemi on huono, hidas ja vaarallinen. Ja se on hyvä varata kaupunkitapahtumille.
Aleksis Kiven kadulle maalattiin jalkakäytävälle toissakesänä viiva erottelemaan pyöräilijät jalankulkijoista yhden korttelin matkalle. Jalkakäytävän muuttaminen tuolla tavoin pyörätieksi oli lyhytnäköistä ja huonoa liikennesuunnittelua. Aleksis Kiven kadusta ollaan tekemässä tulevaisuudessa pyöräilyn etelä-pohjoissuuntainen pääväylä Kuninkaankadun sijaan. Se on hyvä ajatus. Mutta väylä pitää toteuttaa kunnolla. Tässä tapauksessa se olisi vielä halpaa ja helppoa: tehdään kadulle pyöräkaistat.
Kuten yllä huomaa, niin reitin suunnittelu oli meille aika helppoa. Kaikki isot väylät keskustaan ja keskustan läpi tarvitsevat vielä merkittävästi kehittämistä, jotta pyöräily sujuu. Yksi Puutarhakatu-Rongankatu ei riitä, sillä harvan työpaikka on kadun tämän kadun varrella.
Seuraava Kriittinen Tampereella on elokuun 13. päivä. Silloin pureudumme koululaisten reitteihin. Hyviä vinkkejä reitistä otetaan vastaan!
Hyvinpä vaan osaatte keskittyä Tampereen keskustan liikenneoloihin, unohtaen TÄYSIN muut Tampereen alueet.
Toiseksi: mitä hyötyä noista kalliista alikulkuväyläkäytävistä on kun SUURIN OSA Tampereen kevyenliikenteen väylistä on ruokottoman huonossa kunnosa.
Esimerkkinä mainittakoon että esim. Hervannasta kaupunkiin päin menevällä kevyenliikenteenväylällä on NIIN ISOJA RAILOJA että niihin menee 2,5 tuumainen maastopyöränrengaskin, puhumattakaan maantiepyörän 23mm renkaasta.
Eikö olisi tähdellisempää korjata nuo kevyenliikenteen väylät ensin AJETTAVAAN KUNTOON ennen kuin moisia alikulkusiltamonumenttejä rakennetaan 1%:lle fillairijoista!
Hei,
emme toki ole unohtaneet muita Tampereen alueita, vaikka tämä kirjoitus käsitteli vain keskustaa. Käytännön syystä Kriittinen pyöräretki kulki lähinnä keskusta-alueella.
Alikulut lisäävät oikein rakennettuina turvallisuutta sekä sujuvuutta. Ja Viinikankin härdellin tapauksessa ne rakennetaan pitkälti sen takia, että alueen autoliikennettä halutaan kehittää. Ja ne tulee sen vuoksi myös suhteellisen halvalla. Viinikan risteys on minusta tämän hetken suurin yksittäinen pullonkaula Tampereen pyöräilyinfrassa. Se on myös erittäin vaarallinen, risteyksen pohjoispuolella oleva valoton suojatie on tilastojen mukaan kaupungin vaarallisin. Viinikan härdellin parantaminen on myös Hervannasta keskustaan ajavien etu.
Yksittäisiin pintaongelmiin ei tässä blogissa pahemmin oteta kantaa. Meidän tarkoitus on nähdä liikennesuunnittelun laajemmat ongelmat. Yksittäiset asfaltinkorjausehdotukset kannattaa ehdottomasti ilmoittaa kaupungille: http://kevytliikenne.tampere.fi/feedback/
Meillä ei ole myöskään mitään resursseja lähteä selvittämään jokaista revennyttä asfalttipätkää. Se on kaupungin hommia pitää pinnat kunnossa. Pinnat eivät kuitenkaan ole pyöräilyjärjestelyiden suurin ongelma, vaan väylien yleinen taso (missä kohtaa tietä ne menee, miten risteykset on toteutettu, miten väylät jatkuvat jne.).
Voitteko vielä selventää tuota esimerkkiä Vellamonkadun ja Pinninkadun risteyksestä. Onko pyöräilijä aina väistämisvelvollinen, vaikka auto tulisi risteykseen pyöräilijän vasemmalta puolelta? Edellyttäen että risteyksessä ei ole kolmioita. Olisi jokseenkin selkeämpää, jos pyöräilijöitä ja autoilijoita koskisivat samat väistämissäännöt.
Arkipyöräilijä: Näin se vaan menee. Niin hullua kuin se onkin. Tuohon risteykseen pitäisi ehdottomasti saada Pinninkadulta tulijoille kolmio. Suosittelen kadulla ajamista Vellamonkadulla kohti itää.
Suomen ”selkeän” risteyslainsäädännön esittelee Otso Kivekäs pari vuotta vanhassa postauksessaan varsin ansiokkaasti: http://otsokivekas.fi/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn/
Mites olisi Viinikan liittymään tällainen ratkaisu pyöräilylle ja jalankululle:
http://inthralld.com/2012/12/a-roundabout-freeway-for-pedestrians-in-china/
Ideaa täytyisi jalostaa Suomeen sopivaksi, mutta periaate näyttää toteutuskelpoiselta.