Vastaamalla 4.4 mennessä kyselyyn Espoon pyöräilyn edistämisohjelman aineistoksi pääset muuttamaan Espoota vähemmän autokaupunkimaiseksi. 😉 Vasta valmistui Espoon kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelma, mutta pyöräilyn edistämisohjelmalta toivomme tarkempaa otetta laatureittien rakentamiseen.
Esimerkiksi tulevana keskiviikkona 20.4. on teknisessä lautakunnassa Finnoonsillan, Espoonväylän, Kuitinmäentien ja Martinsillantien katusuunnitelmat.
Tämä kohta on osa Kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelman laatureittitarkastelua, jossa ehdotettiin muun muassa pysäkkien siirtämistä pois pyörätieltä ja parempia, kolmeen suuntaan näkyviä opasteita liikenneympyrään. Onko niitä tulossa? Katusuunnitelmissa ei ole kerrottu, miten kävelijöiden ja pyöräilijöiden liittyminen ja liikennevirrat pidetään turvallisesti omilla puolillaan tuossa liikenneympyrässä. Ja miten liittymään tulevien väistämisvelvollisuus on osoitettu. Tiedättekö tällaisille pyöräily- ja jalankulun kiertoliittymille hyviä malleja?
Pysäkkien kohdalla parannuksia on pääosin tapahtunut, kuten alla olevassa kuvassa Espoonväylän kohdalla vasemmalla. Kuvan oikealla puolen, siis tien itäpuolella, vihreällä ympäröity pysäkki on eroteltu kivetyksellä.
HSL:n pyöräilyverkko ja laatukäytävien määrittely -julkaisussa seutureitit, kuten tämä, rakennetaan ”eroteltuna kevyen liikenteen väylänä, joissa on riittävä leveys (taulukko 3). Näissä ympäristöissä on paljon pyöräilyä ja
jalankulkua, jolloin keskeiseksi nousee turvallisuuden varmistaminen selkeällä erottelulla. Liittymien
sujuvuuteen ja turvallisuuteen tulee panostaa toteuttamalla pyörätien jatka samaan tasoon pyörä-
tien kanssa.” (s. 38)
Näin sekä vilkasliikenteisen että vähäliikenteisen sivukadun kohdalla, jotka on merkitty katupiirustukseen keltaisella. Jalankulku- ja pyörätien leveys on vain 3,5 metriä, eikä suunnitelmasta selviä onko se eroteltu ja jatkeet samassa tasossa pyörätien kanssa kuten HSL:n laatureittimääritelmän mukaan pitäisi. Finnoonsillan kohdalla jk+ pp on 4 metriä, Sama kysymys nousee esiin Martinsillantiellä se on 3 metriä. Saadaanko nämä seutureitit rakennettua nyt HSL:n laatureittimääritelmän mukaisesti?
Täytyypä kysyä asiaa virkamiehiltä. Mitä muuta pitäisi huomioida? Luottamushenkilöt voivat jättää kysymyksiä sähköiseen järjestelmään ennen kokousta, joten maanantaina jätettyihin kysymyksiin ehtisi saada vielä vastaukset ennen kokousta. Esityslista tulee julkisesti saataville tänne toivottavasti maanantaina, sillä tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut siellä.
Aiotaanko finnoon liikenneympyrässä edelleen pitää taideteoksia jotka toimivat tehokkaina näkemäesteinä liikenneympyrän keskellä olevaalle kevyen liikenteen risteysalueelle? Nämä näkemäesteet yhdistettynä liukkaisiin kaivonkansiin ovat vaaratekijä.
Otetaan asiasta selvää. Palaan kun tiedän.
Ihmeellisiä mutkia klv tekee finnoontien ja Portin sekä Niittyrinteen risteyksissä. Tosin suunnitelmiin tarkemmin tutustumatta ainakaan tällähetkellä pyörätie ei jatku Niittyrinteen pohjoispuolella.
Jos noin hienoa ja kallista meinataan toteuttaa (jalankulun ja pyöräilyn oma kiertoliittymä), niin ehdottomasti pyöräily on erotettava jalankulusta tasoerolla siten, että pyöräilijät kiertävät kiertoliittymän sisäkehää kuin autot vastapäivään ja jalankulkijat ulkokehällä kaksisuuntaisesti, siis jalankulkijoille ”jalkakäytävä”. Jalankululle näin ollen täytyy rakentaa aivan saman rakennustavan mukaiset suojatiet, kuin normaalistikin (sis. voimassa olevat esteettömyys ym. värilaatat tasolliselle, 0-taso ym..) ja pyöräilylle selvät väistämissäännöt miniatyyrikärkikolmioin ja väistämisviivoin. Ei mitään puoli hätäisesti tehtyjä toteutuksia. Myös sinne tulevat väylät pitää erotella tasoerolla.
Esimerkki ylityksen yksityiskohdista (pyöräily kohtaa jalankulun): http://goo.gl/maps/nCBPZ
Mikä on liittymän topografia, onko korkeuskäyriä vielä vilautettu?
Myös nämä kaistaviivalla olevat jk+pp-tiet voisi aivan hyvin muutaa tasoerotelluiksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Ja jos joku perustelee, että noi toimii vähäisen jalankulun vuoksi, niin silloinhan erottelu voisi olla jk 1.25m ja pp 2.25m, jos kerran leventää ei voi. Finnoontien etelänpuoleinen väylä on kaikkea muuta kuin hyvä. Yhdistetty yhdistetyin keskisaarekkein ja mitkä mutkat Niittyrinteen jälkeen. Kovin espoolainen toteutus.
Erottelun pitää olla tasoa tämä: http://goo.gl/maps/YDlUP (pyöräliikenne on liikennettä ja kävely kävelyä). Alikulussakin on luonnollisesti kävelijöille tehty ”jalkakäytävä”. Jalankulun suojateitä lukuunottamatta hyvä ratkaisu.
Jos ylemmän kuvan kaide jatkuu myös siellä missä pp tulee sen viereen, silloin myös pp:n puolelle pitää saada kaide (tosin ei yhtä paksu). Mutta ilman sitä pyöräilystä tulee turvatonta. Tolppaan törmääminen ei vaan ole kovin kivaa.
Jarille tarkennuksena, että ”hieno ja kallis”, eli kiertoliittymä alikulkuineen on jo siis pääosin olemassa. Nyt on nähtävästi tarkoituksena tehdä jo olemassaolevaan seuturaittiin ”pikaparannuksia”.
Tämä katusuunnitelma on siinä mielessä erityisen merkittävä, että se on Espoon ensimmäinen seuturaitti tai laatukäytävä, jonka laatua on lähdetty parantamaan.
Tästä voi tulla ennakkotapaus, joka viitoittaa suuntaa tuleville ratkaisuille. Siksi on erityisen tärkeää, että lautakunta on jämynä ja vaatii laatutasoksi vähintään sen, mitä HSL:ssä on yhdessä sovittu.
Eli esimerkiksi:
Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa: Pyörätien jatke korotettuna.
Onko näitä korotettuja pyörätien jatkeita tulossa?
Juu huomasin ;), tsori.
Mutta miksi turvallisuutta, loogisuutta ja helppoutta ei haluta lisätä edes maalilla? ja tulevaisuudessa rakenteellisesti.
http://karringcykel.wordpress.com/2010/03/26/dags-for-cykelrondell-i-malmo/
Tämä väistämissääntöjen epäloogisuus olisi korjattavissa todella helposti. Ei tasa-arvoisia risteyksiä, vaan sivuväylät väistävät pääväylän liikennettä.
http://www.fillariavaruus.fi/?p=329&album=2&gallery=6&pid=213
Kiertoliittymän opastukseen ja liikenteenohjaukseen luvattiin parannusta ja Espoon virkamiehet kyselivätkin jo onko tietoa kiertoliittymässä tapahtuneista onnettomuuksista. Pyöräteihin ei tässä katusuunnitelmassa kosketa, vaan se keskittyy autoteiden ja -liittymän muutoksiin. Esitimme lautakunnassa toiveen, että jatkossa näissä tarkasteltaisiin samalla myös pyöräteitä ja huomioidaan tuleva seutureitti.
Sen verran täytyy korjata bloggaustani, että tämä on seutureitti eikä laatureitti, jolloin liittymät vähäliikenteisten sivuteiden kanssa tulevat luiskattuina ja pyöräilijliden sekä jalankulkijoiden erottelu vain jos liikennettä on paljon. Olisi pitänyt lukea tarkemmin se HSL:n opus, sillä lopusta löytyy kartta josta näkee missä menee seutu- ja laatureitit.
Siksi tämä tulee samaan tasoon. Finnoontien sivuteiden liittymiin, jotka kuuluvat tähän tiesuunnitelmaan, tulee liikennevalot ja siis luiskattuna.
Espoossa ei ole eroteltujen jk+pp katujen tyyppipiirustuksia, joten sellaiset pitää tehdä ennen kuin voidaan toivoa että rakennettaisiin eroteltuja väyliä. Toivomuslistalle siis. Ja nyt vinkkejä kevyen liikenteen kiertoliittymän hyvistä toteutuksista Espoon tekniseen keskukseen.
HSL:n julkaisussa sivulla 44 todetaan laatutasotavoitteiksi:
”Pääpyöräilyverkolla oleviin tasoliittymiin ei toteuteta lainkaan reunakiviä eikä korotettua keskisaareketta. Reunakivet ja korotettu keskisaareke toteutetaan ainoastaan jalkakäytävän jatkeelle, mutta ei pyörätien jatkeelle.”
Pääpyöräilyverkolla tarkoitetaan sekä laatukäytäviä että seuturaitteja. Larin mainitsema ”luiskaus”, jos se tarkoittaa perinteisiä luiskattuja reunatukia, ei siis täytä HSL:n laatutasotavoitteita.
Eli:
Pääpyöräilyverkolle ei tule rakentaa lainkaan reunatukia, ei edes luiskattuja ja jo rakennetut on poistettava. Ne muun muassa kiinnittävät pyöräilijän huomion vääraan paikkaan, eli reunakivien tuijotteluun sen sijaan, että pyöräilijä voisi tarkkailla muuta liikennettä. Viime aikoina olen fillaroinut lastenistuimessa istuvan pikku-ukkelin kanssa. Ei tunnu hyvältä, kun ukkelin niska retkahtelee jokaisen luiskatun reunatuen ylityksessä.
Lari on enemmän kuin oikeassa siinä, että Espooseen tarvitaan modernit tyyppipiirustukset ja suunnitteluperiaatteet sille, miten erityisesti erotellut jk+pp:t jatkossa rakennetaan. Mallia kannattaa ottaa vaikkapa Helsingin uusista suunnitteluohjeista ja periaatteista.