Nyt se on käytännössä varmaa: ensimmäiset 500 kaupunkipyörää tulevat käyttöön 2014. Seuraavat 1000 sitten kolmen seuraavan vuoden aikana. Hesari kertoi asiasta aamulla, ja tänään iltapäivällä hanke esiteltiin kaupunginhallitukselle.
Nyt on oikea aika kysyä viime vuoden tapaan (osa 1 ja osa 2), missä kaupunkipyörien asemien pitäisi tarkalleen olla. Kokonaisuudessaan nyt suunnitellaan siis 1500 pyörän ja noin 150 aseman verkostoa.
Kaupunkipyörien ehdotetut asemapaikat vuoteen 2016 mennessä ja 3min kävelyalueet niille. Kartta myös pdf:nä 3min kävelyalueella ja 5min kävelyalueella.
Viimevuotiseen tapaan nyt voi antaa palautetta asemien sijainneista. Ovatko ehdotetut paikat hyviä, vai olisiko korttelin päässä parempi? Entä verkoston laajuus? Pitäisikö tähdätä tiiviimpään vai levittää vielä harvemmaksi?
Keskustan paikat alkavat olla aika lukkoonlyötyjä, kun ensimmäistä vaihetta pitää alkaa kohta jo rakentaa. Taka-Töölössä, Munkassa, Vallilassa, Pasilassa, Arabiassa jne on sen sijaan enemmän mahdollisuuksia vielä harkita paikkoja.
Kaupunkipyörien vaiheet 1 ja 2-3. Vihreän alueen asemapaikat tässä vain esimerkinomaisia.
Projekti etenee nyt niin, että
- Kaupunkisuunnitteluvirasto viimeistelee asemien paikat maaliskuussa
- Kaupunkikuvaneuvottelukunta mallihyväksyy pyöräaseman huhtikuussa
- Rakennusvirasto luovuttaa alueet HKL:lle huhtikuussa
- Rakennusvalvontavirasdto antaa toimenpideluvat asemille huhtikuussa
- HKL:n johtokunta päättää laajennusvaiheista huhtikuussa
- HKL tekee sopimuksen JCDecauxin kanssa toukokuussa.
Simppeliä tämä byrokratia, sano. Ei ihme että on pari vuotta mennyt jo asian ihmettelyyn.
Rakennustyöt alkavat jo ensi kesänä, että toukokuussa 2014 on 500 pyörä käytössä.
Havainnekuva pyöräasemasta muutamassa eri paikassa. Ulkoasu saattaa vielä elää tästä. Useimmilla asemilla tulee olemaan 20 paikkaa.
Hyvältä näyttää, kolmen minuutin kävelymatka kuulostaa järkevältä. Kaivopuiston kärkeen olisi hyvä sijoittaa yksi asema.
Siljan terminaali näyttäisi muuten olevan laivaterminaaleista ainoa, jolla ei ole omaa asemaa. Toki se on aika lähellä, mutta silti selvästi erillään. Tuostakin saisi Kaivarin suuntaan lisää pyöriä. Sinne on aika kovaa hetkittäistä kysyntää aina kun on tapahtumia.
Itse jäin miettimään ainakin noita Mäkelänkadulla Vallilassa olevia asemia. Näyttäisi siltä, että ne ovat vilkkaalla akdulla paikassa, jossa ei ole pyöräteitä. Toisalata nuo ovat loogisia paikkoja pyöräasemille, mutta tuleeko riski että sitten ajellaan jalkäytävillä, kun aseman luokse ajaakseen pitäisi muuten ajaa vilkasta bussikaistaa?
Voisiko niitä sijoitella paikoille, joihin asti tullaan autoilla? Toisin sanoen paikkoihin, joista jatkaminen autoillen takkuilee tai tulee tulevaisuudessa vaikeutumaan ruuhkien vuoksi. Itse asun niin lähellä keskustaa ja päivittäisiä asiointipaikkojani, etten omille nurkilleni niitä kaipaa. Joku toinen sen sijaan voisi arvostaa esimerkiksi Tullipuomin seutua. Toimiva autokaukoparkkipaikka läheisyydessä voisi lisätä käyttöä.
Katsoin oman kotiseutuni sijoittelut. Varsinkin kolmen minuutin kartassa Aleksis Kiven kadun länsipää jää peittoalueen ulkopuolelle. Ilmakuvan mukaan se on tietysti perusteltua, kun aluehan näyttää pääasiassa maakuopalta.
Konepajan aluetta rakennetaan kuitenkin aika raivokkaasti. Tämän hetken ja kesäkuun lopun välillä alueelle valmistuu viisi uutta taloyhtiötä sekä AKK:n että Teollisuuskadun varteen. Tahti jatkunee samana seuraavinakin vuosina.
Linnanmäellä ei myöskään ole pysäkkiä pääsisäänkäynnin luona. Etelässä tosin on, mistä suunnasta suurin osa kaupunkipyörien käyttäjiä tietysti tulisi.
Onko kaupunkipyöristä tehty jossain päin maailmaan käyttäjätutkimusta siitä, millaisiin matkoihin pyöriä tyypillisesti käytetään? Siitä olisi apua asemien sijaintien määrittelyssä. Käytetäänkö niitä yksisuuntaisiin matkoihin siten, että pyörä palautetaan kohteen lähellä olevalle asemalle? Vai käytetäänkö niitä mentäessä kohteisiin, joissa ei ole asemaa ja pyörää pidetään sen ajan hallussa. Käytetäänkö niitä joukkoliikenteen liityntämatkoihin vai muihin?
Entä miten on päädytty siihen, että asemat ulottuvat Hakamäentielle asti, mutta ei siitä enää pohjoisemmaksi? Mietin, voisiko jossain vaiheessa asemia olla myös Haagassa ja Käpylässä. Meinaan, että jos Talissa, Munkkivuoressa ja Arabiassakin on, niin Haaga ja Käpyläkin ansaitsisivat asemat jossain vaiheessa. Ei tosin ensivaiheessa, mutta joskus.
Etelä-Haagan asema olisi aivan yhtä perusteltu kuin Talin ja Munkkivuoren asemat. Voisiko jonkun Munkkivuoreen kaavailluista kolmesta asemasta korvata yhdellä asemalla Etelä-Haagassa, esim. Palokaivonaukiolla? Mielestäni kaupunkipyöräalueen reuna-alueilla (esikaupungeissa) ei tarvitse olla niin tiheä verkko ainakaan alkuvaiheessa.
Onko toi Hesarin varressa oleva pyöräparkki siinä Brahenkentän nurkan aukiolla, jossa on nykyään pikkuinen autoparkki? Tai sit Brahenkentän eteläreunassa jossa on kanssa autoparkki? Jompi kumpi olisi loistava paikka.
Harmi kun nuo alueet eivät tässä ole Google-kartalla. En saa koneellani näitä näkymään niin, että osaisin sanoa tuon 5 pennin, eli Tullinpuomin ”24/7 alueen” tilannetta. Tilaa ainakin taksiaseman vieressä on yltäkylläisesti. Apteekin vuoksi pidän tätä aluetta erittäin tärkeänä.
pohjois-haagan liikennesolmukohtia ovat asema ja thalian aukion lähialueet ( jokeri-linja)
pyöräreittejähän alueella riittää.
Pohjois-Haagassa pitäisi olla Näyttelijäntie 14 ostarilla, Ilkantien ja Eliel Saarisen tien liikenneympyrän vieressä ja Pohjois-Haagan asemalla pyöräasemat. Nämä olisivat hyvät jatkot Jokerilta ja junalta.
Huoplahden asemalle pyöräparkki ja siihen opaste Rodo-puistokkoon sekä Schiltdin puistoon varsin mukanvan lenkin saisi.
Ei nyt suoraan tähän liity, mutta tässä on toinen mielenkiintoinen campuspyöräkokeilu:
http://www.e-velolink.ch/