Tampereen yhdyskuntalautakunta hyväksyi 24.1.2013 uuden reunakivien ja keskisaarekkeiden suunnitteluohjeen. Pyöräilijöiltä tullut palaute on huomioitu hyväksytyssä ohjeessa:
Tyyppiä B käytetään kaikilla pyöräilyn pääreittien pääsuunnissa, tyyppiä C käytetään esteettömyysasiamiehen määrittelemien esteettömyyden erikoistason kohteiden läheisyydessä ja tyyppiä A käytetään kaikissa muissa kohteissa. Lisäksi nykyistä reunakiviohjetta muutetaan niin, että pyöräteiden kohdalla reunakivi lasketaan aina 0-tasoon
Tyypissä B reunakiveä ei pyörätien kohdalla ole lainkaan, tyypeissä A ja C reunakivi on pyörätien kohdalla asennettu samaan tasoon päällysteen kanssa. Lyhyesti: kanttarit ovat historiaa.
Vielä täytyy valvoa, että uutta ohjetta noudatetaan kaikissa suunnitelmissa ja myös käytännössä.
Huomenna torstaina 31.1.2013 kello 16 on Tampereen polkupyöräilijöiden liikennetyöryhmän kokous, jossa käsitellään muun muassa tulevaa rakennustapaohjetta ja nähtävilläolevia katusuunnitelmia. Kokouspaikka on ravintola 931 Kehräsaaressa. Kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Viimein asia saatiin kuntoon! Mutta kuten kirjoitit, niin tuo toteutus on sitten toinen juttu. Huonoista toteutuksista pitää antaa heti palaute, jotta rakentajat voidaan velvoittamaan laittamaan asiat kuntoon takuuhommina.
Onneksi olkoon! Eteenkin keskisaareekkeellisten suojateiden tyyppi B herättää kateutta. Ehdottomasti paras vaihtoehto lumenpoistoon (viimeistelyryhmä voi ajaa aura alhaalla eikä tarvitse pelätä että lumen mukana pöllyää myös reunakivet). Tästä kiittää eteenkin jalankulkijat. Helsingissä Helsinki kaikille -ryhmä on onnistunut systemaattisella tutkumuksella heikentämään, eli asennuttamaan myös erittäin kaipeisiin keskisaarekkeisiin (1.5 m) ”esteettömyysreunakivia”, mitkä eivät ole esteettömiä. Lisäksi talvella niissä on poikkeuksetta 5 cm kupera teräsjää kuorrukkeena – ja saarekkeen vierestä pääsisi yli paljasta asfalttia pitkin.
Miksi tyyppiin B ei ole piirretty suojateitä jatkumaan pp:lle? Ja mikä on puolikkaan pyörätien jatkeen funktio tyypissä A, minne on tarkoitus mennä?
Samoin liittymä pdf:ssä on huikeita mutkia pyöräylityksien ajolinjoilla ja jk/pp:n erotteluviiva katkeaa juuri silloin kun siitä olisi eniten hyötyä: eli ohjaamassa pyöräilijää jatkamaan suoraan, koska vain suoraan jatkuu pyöräväylä (viiva piirrettynä reunakiveen kiinni). Samoin olisi syytä pohtia, voiko pyöräilyn pääväylä olla yhdistetty jalankulun kanssa?
Pyydettiinkö teiltä kommentteja ennen kokousta, missä nämä tekeleet on hyväksytty. Vuorovaikutus ei varmaankaan olisi huonontanut tyyppipiirrustuksia. Lapsukset ja mutkat ym. olisi syytä korjata.
Virkamiehet eivät näköjään pyöräile, mutta päättävät siitä.
Täytyy tunnustaa, että liittymä-pdf meni minulta ohi. Se kuitenkin vastaa hyvin pitkälti näkemiäni luonnoksia tulevan pyöräilyn ja jalankulun suunnitteluohjeen keskisaarekeristeysesimerkeistä. Yhdistettyjen kanssa mennään varmaan näillä; erotelluille ja etenkin yksisuuntaisille pyöräteille on tarkoitus tehdä parempia ratkaisuja. Tarkoitus on, että pääväyliä ei enää rakenneta yhdistettyinä.
Ajatuksia reunakivistä on vaihdettu hyvässä hengessä sekä Timo Seimelän että esteettömyystyöryhmän kanssa. Näitä nimenomaisia papereita ei meille luonnoksina tullut.
Eihän meiltä mitään kysytä. Mutta kerromme mielipiteet silti. 🙂
Jostakin syystä virkamiehet eivät tällä halua näyttää keskeneräisiä juttuja, vaikka kuinka olemme pyytäneet.
Uskoisin tuon keskisaarekeohjeen olevan täällä väliaikainen, sillä kesällä valmistuu Liikenneviraston pyöräilyn- ja kävelyn suunnitteluohje, joka on lupailtu ottaa käyttöön Tampereella. Toivottavasti näin tulee myös käymään.
Ok.
Mutta mihin virkamies on ajamassa saareketyypissä A?
Lyhyt vastaus: saarekkeelle ja takaisin.
Pidempi vastaus: ks. lyhyt vastaus + jotta pyöräily kaksinkertaistuisi.
Virkamies vastaa: noin 45km/h (nopeusrajoituksen ollessa 40km/h) juuri pestyllä Audilla kotiin.
Hyvää viikonloppua!