Pyöräilijän siirtyessä risteyksessä (tai muuallakin) pyörätieltä ajoradalle ja takaisin on ajoradan reunan reunakivi ikävä ja haitallinen töyssy. Vaikka valtakunnallisen suunnitteluohjeen mukaan siinä kohtaa ei kuuluisi olla reunakiveä, ovat reunakivet käytännössä hyvin yleisiä. Helsingin polkupyöräilijät ry. onkin useaan kertaan esittänyt ettei[…] Lue lisää
Laadukas ja toimiva pyöräily-ympäristö tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoehdon ja on keskeinen edellytys pyöräilymäärien lisäämiselle. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta, tuottaa kansanterveydellisiä hyötyjä sekä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Pyöräily on käytännössä päästötön liikkumistapa ja erinomaista hyötyliikuntaa. – Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely (HSL)[…] Lue lisää
Tämä kirjoitus on sarjan Tapaus Capellan puistotie neljäs osa. Linkit edellisiin osiin ovat tässä: ensimmäinen, toinen ja kolmas osa. Kun Kaupunkifillarin liikennesuunnitteluosasto ryhtyi tutkimaan, mikä olisi paras ratkaisu Capellan puistotielle ja tulevalle pyöräilyn pääreitille, paljastui Kalasataman alueelta lisää kummallisuuksia. Junonkatu Junonkatu[…] Lue lisää
Tämä postaus on jatkoa kirjoituksiin Tapaus Capellan puistotie ja Tapaus Capellan puistotie osa 2. Keskiviikkoiltana 11.12.2013 rakennusvirasto (HKR) ja kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) julkaisivat nettisivuillaan vastauksen Kaupunkifillarin Capellan puistotietä koskevaan kirjoitukseen. Koska tiedämme, että kaupungin dokumenteilla on taipumus hävitä internetistä, vastaus on[…] Lue lisää
Tämä postaus on jatkoa kirjoitukseen Tapaus Capellan puistotie. Maanantaina 9.12.2013 saimme rakennusvirastosta (HKR) Capellan puistotietä koskevat yleisten töiden lautakunnan (ytlk) esityslistat ja pöytäkirjat sekä osan liitteistä. Niistä selviää, että muutosta yksisuuntaisista pyöräteistä kaksisuuntaiseen ei ole hyväksytetty lautakunnassa. Selitystä tähän emme[…] Lue lisää
”Yksi- ja kaksisuuntaisten pyörätiejärjestelyjen suositeltavuus riippuu ympäröivistä olosuhteista. Tiheässä kaupunkimaisessa katuverkossa kaksisuuntaisia pyörätiejärjestelyjä ei pääsääntöisesti tule käyttää, sillä ne johtavat väistämättä turvallisuusongelmiin liittymissä. Kaksisuuntaisen pyörätien yhdistäminen yksisuuntaiseen pyöräliikenneverkkoon (sekaliikenne, pyöräkaistat ja yksisuuntaiset pyörätiet) on myös usein ongelmallista.” – Pyöräliikenteen suunnitteluohje osa 1,[…] Lue lisää
Linkit kaikkiin lainsäädäntöuudistukseen liittyviin kirjoituksiin löytyvät Tieliikennelainsäädännön muutostyö -sivulta. Toivomme aiheesta kiinnostuneita mukaan talkoisiin kommentoimaan ja keräämään taustatietoja, ilmianna itsesi sähköpostitse osoitteeseen antti.poikola[a]gmail.com Tiivistelmä Suomen tieliikennelainsäädäntö on suurelta osin suunniteltu kansainvälisten sopimusten mukaiseksi. Kuitenkin sopimuksista on useassa kohdassa poikettu, osin[…] Lue lisää
Pimeiden syysiltojen laskeuduttua on interneteissä herännyt jälleen Suuri Näkyvyyskeskustelu. Mitä kaikkea pyöräilijä voisi tehdä näkyvyytensä edistämiseksi? On olemassa lakisääteiset heijastimet ja valot. Sitten on olemassa yhä suositumpia ylimääräisiä huomiovälineitä, kuten vilkkuvalot ja heijastinliivit. Monet ajattelevat, että mitä enemmän he vilkkuvat[…] Lue lisää
Aika muuttuu, samoin asenteet. Kesällä 2010 vertailusarjan ensimmäisiä kuvia kuvatessa pyöräilystä ei mediassa juurikaan puhuttu. Kantakaupungin tavoiteverkko ei vieläkään sisältänyt vaarallisten ja vilkkaiden katuosuuksien pyöräteitä. Kukaan ei puhunut nopeista, suorista ja houkuttelevista esikaupungista kantakaupunkiin tulevista ns. baanoista ja niiden verkkosuunnitelmasta.[…] Lue lisää
Eilen julkaistiin kaupunkisuunnitteluviraston tuorein pyörälaskentaraportti, Pyörälaskennat Helsingissä 2013. Pieni yhteenveto tuloksista: Konelaskennoissa pyöräily kasvoi viime vuodesta 6 – 22% laskupisteestä riippuen. Käsilaskennassa nousua viime vuodesta oli 42%, mutta viime vuonna laskentapäivä oli sateisempi. Vuodesta 2010 on nousua niin ikään 42%[…] Lue lisää