Jyväskylässä pohditaan paraikaa, pitäisikö kaupungin voimassaolevaa rakennusjärjestystä uudistaa. Uudistusidea on lähtenyt liikkeelle valtuustoaloitteesta (kuuden valtuustoryhmän aloite 6.6.2011 ).

 

 

 

Mikä on rakennusjärjestys?

Kuntaliiton sivuilla: ”Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset.”

Useissa kaupungeissa pyöräpysäköinnin järjestämiseen velvoittavat määräykset on esitetty rakennusjärjestyksessä.

Pyöräpysäköinti rakennusjärjestyksessä

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen mukaan suurissa kaupungeissa polkupyörien pysäköintiin kiinnitetään yleisimmin huomiota asemakaavavaiheessa (80 %) ja toiseksi yleisimmin rakennusjärjestyksessä (60 %).

Alla on esimerkit (joskin osin vaatimattomilla mitoituksilla) Turun, Lahden ja Kangasalan voimassaolevista rakennusjärjestyksistä.

Turku

Turun kaupungin rakennusjärjestys

Tontilta tai rakennuspaikalta on varattava polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten riittävästi tilaa. Paikkoja tulee varata seuraavan taulukon mukaisesti:

• Asuinrakennukset: 2 pyöräpaikkaa/asunto
• Liike- toimisto- ja hallintorakennukset: 1 pyöräpaikka/150 kerrosalaneliömetriä
• Kokoontumistilat ja urheilupaikat: 1 pyöräpaikka/20 henkilöä
• Kahvilat ja ravintolat: 1 pyöräpaikka/12 istumapaikkaa
• Koulut ja oppilaitokset: 1 pyöräpaikka/3 oppilasta

Suunnitelma tilojen sijoituksesta on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Kangasala

Kangasalan rakennusjärjestys 2010

Polkupyöräpaikkoja tulee osoittaa seuraavasti:

• 1 pyöräpaikka liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten 50 m2 kerrosalaa kohti
• 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohti
• 1 pyöräpaikka teollisuuslaitoksen kolmea työntekijää kohti.

Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on rakennettava katetuiksi.

Lahti

Rakennusjärjestys: Lahti, Nastola, Kärkölä

Ohjeellinen polkupyöräpaikkojen mitoitusperuste:

• Asuinrakennukset 2 paikkaa/asunto
• Liike-, toimisto- ja hallintorakennukset 1 paikka/80 k-m2
• Kokoontumistilat ja urheilupaikat 1 paikka/10 henkilöä
• Kahvilat ja ravintolat 1 paikka/10 istumapaikkaa
• Koulut ja oppilaitokset 1 paikka/2 henkilöä

Jyväskylän nykykäytäntö – pyöräpaikoitus asemakaavamääräyksellä

Jyväskylän voimassaolevassa rakennusjärjestyksessä pyöräilystä tai pyöräpysäköinnistä ei mainita, mutta mikäli rakennusjärjestystä lähdetään päivittämään olisi tämäkin asia syytä selvittää.

Tällä hetkellä Jyväskylässä on ainakin keskusta-alueella sovellettu käytäntöä, että asemakaavavaiheessa kaavamäyräyksellä velvoitetaan pyöräpysäköinnin järjestäminen. Käsitykseni mukaan rakennusjärjestykseen kirjattuna pyöräpysäköintiohjeistus olisi yleispätevämpi ja takaisi hyvät pyöräpysäköinnit kaikkiin uudisrakennuksiin, eikä vain keskusta-alueelle tai sinne minne kaavoittaja kulloinkin muistaa kyseisen kaavamääräyksen lisätä.

Esimerkiksi viimevuoden puolella nähtävillä olleessa kauppakulman (kävelykadun varrella) asemakaavaehdotuksessa (kaavakartta pdf) sanottiin:

Polkupyörien pysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

• 1 polkupyöräpaikka 200 liike- ja toimistotilan kerrosneliömetriä kohti
• Liike- ja toimistokerrosalan polkupyöräpaikoista vähintään 50 prosenttia tulee sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin tai yleisille polkupyörien pysäköintialueille. Näille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia.

Millainen olisi hyvä pyöräpysäköintimääräys?

• Yleispätevä: Kaikkiin uudisrakennus- ja muutoskohteisiin tulee hyvät pyörän pysäköintimahdollisuudet.
• Joustava: Huonosti laadittu yleispätevä määräys saattaa johtaa yksittäistapauksissa älyttömyyksiin – esimerkiksi rakennusjärjestyksessä sanottu lause ”ellei asemakaavassa toisin määrätä” lisää tapauskohtaista joustomahdollisuutta. Myöskin Jyväskylän keskustan kaavamääräyksessä käytetty mahdollisuus osoittaa osa pyöräpaikoista yleisiin pyöräparkkeihin lisää joustoa.
• Määrällinen: Määräyksen pitää antaa selkeät määrälliset minimit pyöräpaikkojen toteuttamiseen ja koska minimi on usein se, joka toteutetaan pitää tämän minimin olla riittävä (pyöräpysäköinnin toteuttaminen on kuitenkin erittäin edullista autopysäköintiin verrattuna)
• Laadullinen: Samalla tavalla, kuin auton pysäköintipaikalle tulee voida ajaa autolla, niin pyörän pysäköintipaikalle pitää voida ajaa pyörällä. Kellarissa kolmen oven takana jyrkän portaikon alapäässä ei ole pyöräpysäköintipaikkoja, vaan varastotilaa. Vaatimus runkolukitusmahdollisuudesta ja pyöräpysäköintipaikan kattamisesta tulisi sisällyttää sopivaan osaan määräyksen mukaisista pyöräpysäköintipaikoista.