Kaupunkifillarin lukijoille varmasti tuttua asiaa.
Jaa artikkeli!
7 thoughts on “Kolmella tasolla”
Oikein hyvä tietoisku.Toivottavasti ”jaettu”-sanan käyttö merkityksessä ’yhteinen’ ei aiheuta väärinymmärryksiä, itse ainakin jouduin sitä tovin miettimään. Eikös nimenomaan Baana ja Köpiksen väylät ole hyvin ”jaettuja”, kun pyöräilijät ja jalankulkijat on selvästi erotettu toisistaan? Valitettavan usein nämä ryhmät pakotetaan kuitenkin liikkumaan yhteisellä, jakamattomalla eli erottamattomalla alueella, kuten iskussa kerrotaan.
Totta. Silloin pyöräilyn ei tarvitsisi tyytyä myöhään suoritettavaan jalkakäytävä auraukseen, vaan kaikille kulkumuodoille olisi oma räätälöity tekijä. Harvoin se ”kelvikään” yhdellä pyyhkäisyllä on mennyt, ja jos on, niin tulos on puolet kesäistä väylää kapeampi ilman kävelyn ja pyöräilyn erottelua (mikä kesällä ja liikennemerkeissä on). http://kaupunkifillari.posterous.com/#!/arvot-asenne-ja-auraus-talvisia-kuvia-tukholm
Jospa ajattelisimme väyliä ”polkuina”. Pyörätie aurataan tasalevyisenä aina (myös tekeminen tasalevyiseksi olisi suotavaa), samoin kävelijöiden väylä. Nyt niiden leveys vaihtelee 2-6metriin ja auraus samoin. Mutta aurataan niitäkin jatkossa tasalevyisinä aina. Yksi suoraan ajettava veto ilman ainuttakaan peruutusta. Pysäkki katoksen samoin, yksi polku edestä, yksi takaa. silloin esim pysäkin päädyissä olisi hyvät lumitilat. Myös aurauksen tuuraaja tietää mistä aurata.
No, katsotaan saadaanko konsulttien ja eri skenaarioiden myötä myös aurauskeen oma raamattu. Olisihan se hienoa, että viimein 2013 osattaisiin myös talvisessa helsingissä aurata oikein.
Alkaa minusta näyttää vähän siltä, että virallisia laatuvaatimuksia ei myöskään 2-tasoratkaisussa voi saavuttaa kahdella aurauskerralla, vaan pyörätiet ja jalkakäytävät on joka tapauksessa pakko aurata erikseen. Jos siis halutaan oikeasti toimiva pyöräinfra talvella eikä vain teeskennellä että sellaista muka ylläpidetään.
Täytyy muistaa, että pyöräkaistan ja ajoradan toimiva tasoerottelu edellyttää riittävän leveää pyöräkaistaa. Tanskalainen yksisuuntaisen pyörätien (reunakiven kanssa se ei ainakaan tanskalaisittain enää ole -kaista) minimileveys on 1,7 m ja suositusleveys vähintään 2,2 m (noin 3,0 m on Kööpenhaminan keskustassa aika tavallinen, leveämpiäkin löytyy). Tarkoittaa käytännössä että tavarafillaristakin pääsee vielä tavallisella pyörällä ihan hyvin ohi.
No, on helppo näyttää kaikista huonoin risteys ja sanoa ”kaksitaso on huono”. Kaupungissa on satoja vielä sellaista risteystä, joilla ei ole mitään ongelmia.
Ja tämäkin risteys ei ole vaarallinen, mutta pyöräilyn sujuvuus kyllä hieman kärsii. Syy on vain se, että monissa paikoissa ei ole tarpeeksi merkkiä pyöräkaistasta. Siellä, jossa on, ei ole mitään ongelmia.
Oikein hyvä tietoisku.Toivottavasti ”jaettu”-sanan käyttö merkityksessä ’yhteinen’ ei aiheuta väärinymmärryksiä, itse ainakin jouduin sitä tovin miettimään. Eikös nimenomaan Baana ja Köpiksen väylät ole hyvin ”jaettuja”, kun pyöräilijät ja jalankulkijat on selvästi erotettu toisistaan? Valitettavan usein nämä ryhmät pakotetaan kuitenkin liikkumaan yhteisellä, jakamattomalla eli erottamattomalla alueella, kuten iskussa kerrotaan.
Kolmelle tasolle rakennettu katu vaatisi talvella kolme eri aurauskertaa…
Totta. Silloin pyöräilyn ei tarvitsisi tyytyä myöhään suoritettavaan jalkakäytävä auraukseen, vaan kaikille kulkumuodoille olisi oma räätälöity tekijä. Harvoin se ”kelvikään” yhdellä pyyhkäisyllä on mennyt, ja jos on, niin tulos on puolet kesäistä väylää kapeampi ilman kävelyn ja pyöräilyn erottelua (mikä kesällä ja liikennemerkeissä on). http://kaupunkifillari.posterous.com/#!/arvot-asenne-ja-auraus-talvisia-kuvia-tukholm
Jospa ajattelisimme väyliä ”polkuina”. Pyörätie aurataan tasalevyisenä aina (myös tekeminen tasalevyiseksi olisi suotavaa), samoin kävelijöiden väylä. Nyt niiden leveys vaihtelee 2-6metriin ja auraus samoin. Mutta aurataan niitäkin jatkossa tasalevyisinä aina. Yksi suoraan ajettava veto ilman ainuttakaan peruutusta. Pysäkki katoksen samoin, yksi polku edestä, yksi takaa. silloin esim pysäkin päädyissä olisi hyvät lumitilat. Myös aurauksen tuuraaja tietää mistä aurata.
No, katsotaan saadaanko konsulttien ja eri skenaarioiden myötä myös aurauskeen oma raamattu. Olisihan se hienoa, että viimein 2013 osattaisiin myös talvisessa helsingissä aurata oikein.
Aurausvaatimuksia selvitetään juuri. Ks. http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/06/27/talvipyorailyn-ongelmapaikat/.
Alkaa minusta näyttää vähän siltä, että virallisia laatuvaatimuksia ei myöskään 2-tasoratkaisussa voi saavuttaa kahdella aurauskerralla, vaan pyörätiet ja jalkakäytävät on joka tapauksessa pakko aurata erikseen. Jos siis halutaan oikeasti toimiva pyöräinfra talvella eikä vain teeskennellä että sellaista muka ylläpidetään.
Täytyy muistaa, että pyöräkaistan ja ajoradan toimiva tasoerottelu edellyttää riittävän leveää pyöräkaistaa. Tanskalainen yksisuuntaisen pyörätien (reunakiven kanssa se ei ainakaan tanskalaisittain enää ole -kaista) minimileveys on 1,7 m ja suositusleveys vähintään 2,2 m (noin 3,0 m on Kööpenhaminan keskustassa aika tavallinen, leveämpiäkin löytyy). Tarkoittaa käytännössä että tavarafillaristakin pääsee vielä tavallisella pyörällä ihan hyvin ohi.
No, on helppo näyttää kaikista huonoin risteys ja sanoa ”kaksitaso on huono”. Kaupungissa on satoja vielä sellaista risteystä, joilla ei ole mitään ongelmia.
Ja tämäkin risteys ei ole vaarallinen, mutta pyöräilyn sujuvuus kyllä hieman kärsii. Syy on vain se, että monissa paikoissa ei ole tarpeeksi merkkiä pyöräkaistasta. Siellä, jossa on, ei ole mitään ongelmia.