Tulevana keskiviikkona 13.6. klo 18-20 järjestetään HUB Jyväskylän tiloissa (Gummeruksenkatu 9 B 10) pyöräilyvaikuttamiseen liittyvä keskustelu- ja koulutustilaisuus nimeltä ”Kaavakoulu”. Tilaisuus toimii samalla epämuodollisen jyväskylän pyöräilijöitten liikenneryhmän aloitustapaamisena.
Tapahtuman lisätiedot täällä, ilmoittautuminen Facebookin kautta tai allekirjoittaneelle antti.poikola [a] gmail.com / 044 337 5439
Liikenneryhmän on tarkoitus koota voimia, jakaa osaamista ja leventää pyöräilyaktiivien harteita niin, että voimme entistä aktiivisemmin olla mukana tekemässä Jyväskylästä hyvää pyöräilykaupunkia. Liikenneryhmä on JYPS:n alullepanemaa toimintaa, mutta avointa myös kaikille muille asiasta kiinnostuneille, vaikkeivat seuran jäseniä olisikaan. On eduksi, jos mukana on enemmän ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja näkemystä ja jotka asuvat eri alueilla. Esimerkiksi liikennesuunnitelmien kommentointi on moninverroin hedelmällisempää, jos joku kommentin laatijoista tuntee hyvin suunnitelma-alueen. Ryhmässä toimiminen on myös hauskempaa!
Ohjelma (klo 18-20)
Osallistujien esittäytyminen (tarjolla kahvia teetä ja pientä suolaista)
Alustajina ja järjestäjina toimivat Antti ”Jogi” Poikola ja Esa Rantakangas Jväskylän pyöräilyseurasta. Antti on Helsingin ja Jyväskylän kaupunkifillariblogien pitkäaikainen kirjoittaja, Esa kirjoittaa Kaupunkifilariin ja ylläpiää Fillariavaruus -sivustoa, molemmat ovat innostuneet pyöräilyn edistämisestä muun muassa Eurooppalaisiin pyöräilyn sivistysmaihin kohdistuneilla pyöräretkillään.
Millaista pyöräilykaupunkia haluamme? (Alustus ja keskustelu)
Pyöräilyn ja kävelyn erottelu, matalammat nopeusrajoitukset, pyöräkaistat ja pyörätaskut, pyöräliikennekadut (vaatii lain muutosta), pyöräilyn laatukäytävät, pyöräpysäköinti… Suomessa on käynnistynyt pyöräliikenteen suunnittelukulttuurin muutos, jonka edelläkävijyys löytyy tällä hetkellä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta [1], Tampereen yliopistosta [2], jossain määrin myös Vantaalta [3], sekä Helsingin ja Jyväskylän liikennepoliittisesti aktiivisista pyöräilyseuroista. Keskeistä on, että pyöräily huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa omana liikennemuotonaan – hyvää pyöräily-ympäristöä ei synny autoliikennesuunnittelun sivutuotteena. Jyväskylällä on mahdollisuus nousta Suomen pyöräilyn ykköskaupungiksi [4]!
Millainen vaikuttaminen on tehokasta? (Alustus ja keskustelu)
Keittiö- tai baaripolitikointi, jupina netin keskustelupalstoilla tai patoutuneen kiukun purkaminen solvauskirjeenä kaupunginjohtajalle eivät ole parhaita tapoja vaikuttaa. Tuloksiin pääsee, kun A) oma asiantuntemus on kohdallaa (tiedämme, mistä puhumme), B) asiantuntemus on esitetty hyvin (hyvin laaditut lausunnot, kirjoitukset yms.) C) olemme verkostoituneet, tunnemme ihmisiä ja organisaatioiden toimintatapoja (oikein ajoitettu, hyvin argumentoitu ja oikeaan paikkaan osoitettu).
Hyvä vaikuttaminen on ytimekästä ja asiaan osuvaa. Visioiden pitää olla mukaansa tempaavia ja kritiikin rakentavaa. Pitää olla rohkeutta tuoda omat näkemykset terävästi esiin, mutta muita ihmisiä ei kannata suututtaa (ajoittain tarvitaan diplomatiaa) ja pelkkä valittaminen luo negatiivisen ilmapiirin. Keinoja, kanavia ja vaikuttamisen kohteita on monia – blogi toimii sekä oman asiantuntemuksen kehittämisen, että matalan kynnyksen julkisuuden välineenä. Tapahtumat, lehtikirjoittelu, lausunnot ja muistutukset ovat perinteisiä hyviä keinoja, mutta syvällisempään vaikuttavuuteen voidaan päästä vaikkapa järjestämällä kaavoittajille ja päättäjille pyöräretki Tanskaan tai Hollantiin. Tähän kaikkeen oppii ajan myötä ja ryhmässä nopeammin, kuin yksin. Vapaaehtoispohjalla kun vaikutetaan, niin tekemisen pitää olla tekijöidensä näköistä, sopivasti mitoitettua ja hauskaa. Alustuksessa muutamia onnistuneita ja vähemmän onnistuneita pyöräilyyn liittyviä vaikuttamistapauksia.
Mitäs sitten seuraavaksi? (Keskustelu)
Kaupungin liikennesuunnittelusta vastaavien virkamiesten kanssa on keskusteltu yhteistyön tiivistämisestä siten, että liikenneryhmä saisi hyvissä ajoin etukäteen tiedon uusista suunnitelmista ja voisi auditoida ne jo aikaisessa vaiheessa, jolloin tarve lausunnoille ja jälkikäteisvaikuttamiselle olisi pienempi. Muutamia ajankohtaisia vaikuttamiskohteita voisivat olla esimerkiksi Jyväskylän asuntomessualue ja Seppälä-Kangas-Keskusta pyöräilyn laatuväylä, yksittäisiä liikenne- ja katusuunnitelmiakin tulee ja menee kaiken aikaa. Tekemällä oppii, joten ehdotuksena on, että tartumme kesän aikana muutamiin aiheisiin ja sitä myöten luomme liikenneryhmälle toimintatapoja. Alkusyksystä voimme järjestää kaavakoulu 2:n, jonne saamme paikalle kaupungin edustajia. Ainakin alkuun ryhmän keskeisimpiä viestintäkanavia ovat JYPS:n ylläpitämä Liikenne -sähköpostilista ja http://jkl.kaupunkifillari.fi/ -blogi.
[1] Helsinki (2012). Pyöräliikeneen suunnitteluohje, osa 1 http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Pyoraily/Suunnitteluperiaatteet
[2] Vaismaa & Al. (2011). Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä (p. 269). Tampereen teknillinen yliopisto. http://www.tut.fi/verne/parhaat-eurooppalaiset-kaytannot-pyorailyn-ja-kavelyn-edistamisessa/
[3] Vantaa (2011). Pyöräliikenteen suunnitteluohje. http://www.kaupunkifillari.fi/wp-content/uploads/2012/05/58541732-Pyoraliikenteen-suunnitteluohjelma.pdf
[4] Jyväskylästä tehtävä Suomen pyöräilyn ykköskaupunki. http://jkl.kaupunkifillari.fi/blog/2012/02/08/jyvaskylasta-tehtava-suomen-pyorailyn-ykkoskaupunki/
tänään kaavakoulussa oli mielestäni juuri oikea meininki, kiitos kaikille mukana olleille! Päätimme harjoitella yhteistyömallejamme kahden tällä hetkellä nähtävillä olevan katusuunnitelman kommentoinnin merkeissä.
niin ne kaksi katusuunnitelmaa ovat: http://www.jyvaskyla.fi/kadut/nahtavilla/tietoniekantie ja http://www.jyvaskyla.fi/kadut/nahtavilla/keljonkankaantiekeljonns