Pyöräilyn edistämisen mittari on Helsingissä ollut kilometri. Määrää on kasvatettu kyseenalaisin perustein ja harvoin todellinen tarve ja toteutettu pyörätie ovat osuneet samaan paikkaan. Kun tarve olisi ollut Mechelininkadulla, toteutus tehtiin Merikannontielle. Lisäksi kantakaupungin pyöräilyolosuhteiden turvallisuusselvitystä ei käsittääkseni ole laadittu. Jos on, niin vinkatkaa, olen äärimmäisen kiinnostunut lukemaan kohdat: Hämeentie, Mäkelänkatu, pala Mannerheimintietä jne. Muun muassa Arkadiankadulle oli jo Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä pyörätiesuunnilelma, mutta oikeasti vaarallisille kaduille ei tapahdu mitään, mikä on mennyt pieleen suunnittelussa!
ARKADIANKATU VUONNA 2008
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy pyörätiesuunnitelman, joka lisää pyöräilijän turvallisuutta Arkadiankadulla välillä Runeberginkatu – Hietaniemenkatu. Pyörätie tullaan toteuttamaan perinteisenä kaksisuuntaisena pyörätienä vain kadun toisella puolella. Pyörätie yhdistyy lännessä Hietaniemenkatuun, jolloin pyöräverkko täydentyy Runeberginkadun uusilta pyöräkaistoilta Hietakannaksentien kautta Merikannontien pyörätielle. Tämä oli suunnittelijoiden mielestä tarpeellinen ja järkevä hanke.
ARKADIANKATU VUONNA 2010
KSV:n uusi työntekijä tuo muualla jo kauan käytetyt ratkaisut Helsinkiin. Vanha hanke revitään ja tilalle piirretään uusi suunnitelma. Uudessa suunnitelmassa huomioidaan mm. yksisuuntaisuus, jatkuvuus/saavutettavuus ja tarve. Yksikään näistä ei toteutunut vanhassa suunnitelmassa. Uusi aika on alkanut. Muutokseen tarvittiin lukuisia palaverejä, positiivista lobbausta, reilusti valokuvia ja ”itsensä tuleen” -heittämistä.
HAAGA VUONNA 2008
Haagan liikenneturvallisuutta oli parannettu suunnitelmallisesti jo v. 2001. Silloin tehdyt toimenpiteet eivät asukaspalautteiden perusteella rauhoittaneet riittävästi asuinalueen liikennettä. Uudessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi Isonnevantien ja Tunnelitien sekä Ilkantien länsireunalle yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kahteen risteykseen ehdotettiin rakennettavaksi kiertoliittymä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy keväällä 2008 suunnitulmien mukaiset pyörätiet, hankkeen kustannusennuste 1,85 milj. euroa.
HAAGA VUONNA 2012
Palokaivon aukion kiertoliittymä tulee nähtäväksi Rakennusviraston nettisivuille. Liittymän piirrustuksessa ei onneksi ole yhtään yhdistettyä jalkakäytävä-pyörätietä, eli kyseisessä liittymässä pyöräily tapahtuu sekaliikenteessä normaali liikennesäännöin. Hyvä niin. Vieressä muutosalueen ulkopuolella on sitäkin epäselvemmät vanhat yhdistetyt pyörätie, jotka alkavat ja loppuvat vaarallisen ihmeellisesti. Siirtyminen sekaliikenteestä n. 100m pituiselle 2-
suuntaiselle pyörätielle ja sieltä takaisin sekaliikenteeseen tuntuu järjen köyhyydeltä. Kaikilla muilla lähikaduilla ajetaan sekaliikenteessä. Näitä pyöräteitä ei uudessa suunnitelmassa tulla muuttamaan. Miksi? Jäävätkö ne odottamaan KSLK:n hyväksymiä loppuja yhdistettyjä pyöräteitä? Esimerkiksi Isonnevantiellä ajetaan osittain 30km/h nopeutta koko kadun maksiminopeuden ollessa 40km/h. Lisäksi liikennemäärät eivät puolla mitään autoilusta eriytettyjä ratkaisuja, ei edes 1-suuntaisia sellaisia. Onko rakentamisperusteet puhtaasti verkkoperusteista kilometrirakentamista? Vai, kun kerran tilaa on, niin siksi? Nyt viimeistään pitää tarkastaa ja arvioida kaikki jo hyväksytyt rakentamattomat pyöräsuunnitelmat! Huonoja ja epätoimivia ei saa toteuttaa! Tässä esimerkki vain kahdesta tapauksesta, mutta nämä eivät varmasti ole ainoat. Kuvia: Arkadiankatu ennen ja jälkeen, Tunnelitien ja Isonnevantien hyväksytyt rakentamattomat suunnitelmat ja Palokaivon aukion osittain toteutuneet (punaisella ongelmakohdat: jatkuvuus, siirtyminen normaaliin katuliikenteeseen yms.) LINKKEJÄ (kannattaa lukea ainakin Simo Lehtosen asukaspalaute -> Haaga, ylin linkki): Arkadiankatu: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paat… Haaga: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
(HUOM!! asukaspalautteet -> Simo Lehtosen hyvä palaute) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
suuntaiselle pyörätielle ja sieltä takaisin sekaliikenteeseen tuntuu järjen köyhyydeltä. Kaikilla muilla lähikaduilla ajetaan sekaliikenteessä. Näitä pyöräteitä ei uudessa suunnitelmassa tulla muuttamaan. Miksi? Jäävätkö ne odottamaan KSLK:n hyväksymiä loppuja yhdistettyjä pyöräteitä? Esimerkiksi Isonnevantiellä ajetaan osittain 30km/h nopeutta koko kadun maksiminopeuden ollessa 40km/h. Lisäksi liikennemäärät eivät puolla mitään autoilusta eriytettyjä ratkaisuja, ei edes 1-suuntaisia sellaisia. Onko rakentamisperusteet puhtaasti verkkoperusteista kilometrirakentamista? Vai, kun kerran tilaa on, niin siksi? Nyt viimeistään pitää tarkastaa ja arvioida kaikki jo hyväksytyt rakentamattomat pyöräsuunnitelmat! Huonoja ja epätoimivia ei saa toteuttaa! Tässä esimerkki vain kahdesta tapauksesta, mutta nämä eivät varmasti ole ainoat. Kuvia: Arkadiankatu ennen ja jälkeen, Tunnelitien ja Isonnevantien hyväksytyt rakentamattomat suunnitelmat ja Palokaivon aukion osittain toteutuneet (punaisella ongelmakohdat: jatkuvuus, siirtyminen normaaliin katuliikenteeseen yms.) LINKKEJÄ (kannattaa lukea ainakin Simo Lehtosen asukaspalaute -> Haaga, ylin linkki): Arkadiankatu: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paat… Haaga: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
(HUOM!! asukaspalautteet -> Simo Lehtosen hyvä palaute) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit… http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
Arkadiankatukin on muuten vielä kesken, sillä pyöräilylle ei ole minkäänlaisia opasteita (mitä nyt pyöräkaistan kaistaviivat, mikä muuten on enemmän kuin Malminrinteessä). Lännestä tullessa Mechelininkadun kohdalla ainoa relevantti liikennemerkki on kielletty ajosuunta, itäpäässä taas ei ohjata pyöräilijöitä pyöräkaistalle (pitäisi olla sekä maalaus että liikennemerkki) eikä myöskään hienoa käännöstä vasemmalle Runskilta etelästä tullessa (ensin kadun oikeaan reunaan reunakiven yli ja suojatievaloihin odottamaan ja melkein heti sen jälkeen pyöräkaistalle). Voisi vaikka luulla että nuo on jätetty mielenosoituksellisesti tekemättä, sitten muutaman vuoden kuluttua voidaan vaatia tällaisista kotkotuksista luopumista kun ei niitä kukaan osaa käyttää. Näin täällä designpääkaupungissa.
Juuri näin. Toimimattomat kotkotukset pois 😉
Ja sekin kielletty ajosuunta liikennemerkki koskee ikävästi myös pyöriä, jotka ovat juuri aikeissa ajaa mukavasti oikaisevaa laillista reittiä keskustaan. Merkin paikaksi valittiin erotuskaistan sijasta varsinainen jalkakäytävä (erotuskaistassa olisi ollut vaarana, että merkki olisi ollut taas lähes pyörätien päällä), mutta tolppaan piti tulla poikkitanko, jotta merkki olisi pyörätien oikealla puolella ja siten ei koskisi pyöräilijöitä. Tuokin meni jostain syystä väärin (HKR?). Lisäkilvellä pelastettavissa, mutta ei sitäkään.
Samoin jos haluaa jatkaa Arkadiankatua lännestä yli Mechelininkadun, ryhmitysmerkki mahdollistaa vain oikealle ja vasemmalle kääntymisen, eli suoraan ei pääse. Jälleen luovuudelle on tarvetta, koukkien suojateitä pitkin ja taluttaen ohi kielletty ajosuunta merkin pääseekin helposti kohti keskustaa. Voi kun ajaminen onkin helppoa! Ja missä tiemerkinnät????
Samoin Manskun pyöräkaistalla. Rembrandteille olisi hommaa, kun kerta siirtokuva on HKR:n mielestä surkea (viimekesäiset pyörätasku rävellykset).
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000005-04tiemerkinnat_ohje24032004.pdf
Pöllittyjäkin liikennemerkkejä pitää noudattaa, kai tuota voi noudattaa analogisesti tässäkin tapauksessa ja olettaa tiesuunnitelman mukaiset liikennemerkit. Muille kuin asianharrastajille tuon käytettävyys on nykyisellään joka tapauksessa huono. (Ai niin, on sillä pyöräkaistalla kaistaviivojen lisäksi jo joku pyöränkuvakin.)
Kielletty ajosuunta -merkin yhteydessä ei saa käyttää lisäkilpiä (LiikMp liikenteen ohjauslaitteista 18 §).
Rakennusvirastin sivuille ilmestyi nippu eteläisen Haagan katusuunnitelmia, mm. Isonnevantie.
Tällä kertaa ja onneksi ratkaisua haetaan kadun rauhoittamisesta. Vanhoja koko kadun levyisiä hidasteita sekä keskisaarekkeita puretaan tilalle tulee kavennettuja ja korotettuja suojatien kohtia. On ehkä ymmärretty, että juuri ne suojatiet (ylitykset) ovat se vaarallisin kohta katuverkkoa, ei linjaosuudet. Pyöräily tulee jatkossakin olemaan ajoradalla peruskoulusta huolimatta. Hyvä niin.
Ainoa mitä jäin kaipaamaan, on suojatien kavennus, mistä mahtuu ajamaan vain yksi auto kerrallaan. Tällainen voisi olla juuri koulun kohdalla. Toiseen suuntaan väistämisliikennemerkki ja toiseen etuajo-oikeus merkki. Näitä on muutamia esim. Tukholmassa ja näyttää toimivan.
https://www.google.fi/maps/place/ANSGARIEGATAN+1,+117+27+Stockholm,+Ruotsi/@59.3183403,18.0462343,3a,66.8y,247.11h,78.33t/data=!3m4!1e1!3m2!1sWbPjRa330wypDqNnqGRSHQ!2e0!4m6!1m3!3m2!1s0x465f77dcd412ecc5:0xb4c2c7f9993ec6e4!2sLundagatan,+Stockholm,+Ruotsi!3m1!1s0x465f77dd2e575df7:0x4c436be6eb659b
Toisena pienenä murheena on lukuisten puistoyhteyksien yhdistetyt pyörätiet: miten selkeästi ja millä fyysisillä ratkaisuilla varmistetaan pyöräilijän siirtyminen tällaiselta ajoradalle? Huonosti tehtynä osa jatkaa automaattisesti ajoa jalkakäytävällä.
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/rakennusvirasto/haaga_040316?pd=v
Suunnittelija ja muuta väkeä on huomenna (10.3.2016) tavattavissa Isonnevantien kirjastossa klo 17 -19.