Viime syksynä saimme neuvoteltua kaupungin budjettiin puolen miljoonan euron määrärahan pyöräilyn edistämiseen. Tavoitteena oli saada käyntiin pyöräilyn kokonaisvaltainen edistäminen pelkkien pyöräväylien rakentamisen sijaan.
Puoli miljoonaa on pieni raha, jos sitä vertaa monien muiden Euroopan kaupunkien pyöräilypanostuksiin. Tämä on kuitenkin erinomainen alku. Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa on hyväksyttävänä suunnitelma rahan käytöstä.
Pyöräilyprojektin johtoryhmä esittää 500 000 euron määrärahaa käytettävän seuraavasti:
| 1. | Pyöräkeskuksen fyysisten puitteiden hankinta ja ylläpito | 150 000 € |
| 2. | Pyöräkeskuksen koordinointi, käyttäjätutkimukset ja jatkosuunnittelu | 20 000 – 30 000 € |
| 3. | Pyöräilyaiheinen näyttely Laiturille | 30 000 € |
| 4. | Velo-city-2015-haun kulut | 15 000 € |
| 5. | Videomateriaalin tuottaminen (www-sivuille, Velo-city-hakuun) | 15 000 € |
| 6. | Pyöräilykarttojen lisäpainos | 50 000 € |
| 7. | Polkupyörälaskuri Baanalle | 20 000 € |
| 8. | Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke | 20 000 € |
| 9. | Selvitystyö pyöräilyn pääreittien talvikunnossapidon kehittämiseksi | 25 000 – 50 000 € |
| 10. | Muut tarpeet: asiantuntijapalvelut, polkupyörien pysäköinnin kehittäminen, kampanjat (alustava varaus) | 120 000 – 155 000 € |
Koko esitys perusteluineen löytyy täältä: http://bit.ly/GVh2of
Minusta tämäkin lista osoittaa, että tällaiselle rahalle on tarvetta. Jos verrataan pyöräilyn tilannetta vaikka joukkoliikenteeseen, huomataan ero: joukkoliikennettä kehittää keskitetysti ja kokonaisvaltaisesti HSL. Se organisoi liikenteen, hoitaa tiedotuksen, markkinoinnin ja toiminnan kehittämisen. Pyöräilyssä tällaista keskitettyä organisaatiota ei ole, on vain kaupunkisuunnitteluvirasto, joka suunnittelee pyöräväyliä sekä rakennusvirasto, joka rakentaa ja hoitaa niitä. Tämän takia on tärkeää, että olemme saaneet kaupunkiin poikkihallinnollisen pyöräilyprojektin, joka pystyy suuntaamaan tällaisia pieniä määrärahoja laaja-alaisesti pyöräilyn kehittämiseen.
Paras yksityiskohta esityksessä on se, että Helsinki aikoo hakea Velo-city-konferenssin isännyyttä 2015.
Laittakaa mielellään kommentteja esityksestä!
Ville Ylikahri
Velocity on erittäin hyvä hanke ja sitä pitäisi tukea esim. niin, että varattaisiin matkavaroja sellaisillekin virkemiehille, jotka muuten eivät pääsisi paikalle tämän vuoden Velocity-konferenssiin. Lisäksi kaupunki voisi hakemusta vastaan tukea delegaation laajentamista, niin että Velocityyn Suomen hakemusta tukemaan pääsisi myös muita kaupunkiyhteisön jäseniä, kuin virkamiehiä.
Pyöräilyaiheinen näyttely Laiturissa ei ainakaan pelkän otsikon perusteella kuullosta 30 000 € arvoiselta.
Kukas noita pyöräilykarttoja hoitaa? Tuttu kyseli, että voisiko niihin saada keskustan osalta erikseen merkittyä mukulakivikadut, joissa ei ole parempilaatuista pyöräkaistaa/tietä? Auttaisi nimittäin reittisuunnittelussa…
Liikuntavirasto hoitaa, ja siellä Kimmo Raineva. Kartat ovat kuulema jo painovalmiina, eli niihin ei enää ehdi vaikuttamaan 🙁
Mutta juttelin Kimmon kanssa, että seuraavan kerran kun tehdään karttoja, niin luonnokset pitäisi laittaa kommentoitavaksi etukäteen nettiin. Siihen vaan lienee nyt jokunen vuosi.
Tossa listassa on aivan liian paljon epäkohtia, että tuolla ei tulla parantamaan (työmatka) pyöräilyä Helsingissä kuin promillen verran, jos edes sitäkään.
-Pyöräkeskus on tarpeellinen, mutta onko narikkatori oikea paikka sille?
Miksi ei Baanan loppuun jonnekin musiikkitalon taakse?
Luontoa sekä tilaa paljon enemmän. Sopii paremmin pyöräilyyn.
-Näyttely on täysin turha. En tunne ketään kuka olisi tosissaan kiinnostunut pyörä aiheisesta näyttelystä.
-Kylläpäs videomateriaali maksaa paljon. Eikös jotain videointialan tms. opiskelijoita voisi tässä käyttää? Varmaan opin-näyte, projektina tai pientä korvausta vastaan tekisi mielellään videoita, huh?
-Pyöräilykartat? Ihan kiva, mutta kännykkään jokin sovellus mielummin tai nettiin tulostettava versio tms.? 50k€ karttoihin on turhaa tuhlausta (10% budjetista).
Joku ATK-opiskelija tms. varmaan osaa tehdä kännykkään kartat.
Toki työkkäristä voisi jonkun palkata niin työllisyyskin parantuisi.. Antaa 1800€/kk niin sillä summalla hän tekee työtä 27kk ( budjetti 50 000€). Eiköhän 27kk:ssa saa jotain aikasiksi.
-20 000€ Baanan pyörälaskuriin? -tähän kohtaan naurua 5min verran-
Voiko rahaa enään huonommin tuhlata? Baanan liikenteen mittaamiseen 20k€ on sen 20k€ liikaa. Yhden ihmisen vuoden palkka johonkin laskuriin?
Tuohon sitten kannattaa vielä lisätä huollot sekä ilkivallasta tulevat kustannukset ja sittenpä 20k -> 30k …
Oikeastaan kohdat 8,9 ja 10 ovat omasta mielestä ne tämän listan kaikista tärkeimmät joihin pitäisi ehdottomasti panostaan enemmän.
Tämä koko ’projekti’ on mukamas hyvä yritys parantaa pyöräilyä Helsingissä, mutta ei tällä saada mitään kongreettista aikasiksi.
Listasta pitäisi ehdottomasti vetää useat kohdat ylitse ja lisätä rivi: enemmän suoraviivaisuutta (työmatka) pyöräilyn kehittämiseen.
Infra kuntoon.
-parempaa tienkunnossapitoa ympäri vuoden.
Keskustan ulkopuolella:
-enemmän kevyenliikenteenväyliä joissa on selkeästi viivalla eroitettu pyörätie jalankulkijoista.
-risteysalueet selkeiksi ja avoimiksi, että näkyvyydet ovat hyvät.
-tehokkaammat katuvalot (pimeänaikaan).
-suojateitä vähemmän, enemmän yli/alikulkua (ei ole väliä jos kiertää jonkin verran).
-suojatien älyvalot kevyenliikenteenväylille. Jos joku lähestyy valoja ja vaihtuvat ne suht nopeasti ihan kuten julkisella liikenteellä.
Keskustassa:
-pyöräilijöille oma kaista. (Ideaali autot pois kaduilta ja maanalaisiin parkkihalleihin tai erikseen parkkialueisiin tms.).
-nopeudet alhaisiksi ja siihen liittyvää valvontaa.
Katettuja kameravalvottuja pyöräparkkeja joihin voi lukita pyörän renkaasta sekä rungosta.
Mahdollisuus täyttää renkaat ilmalla (paineilmapumppuja erillaisille venttiilityypeille).
Näitä 20 ympäri Helsinkiä.
Turvallisuuteen panostamista. Valistusta autoilijoille, että suojatienpäälle ei saa pysähtyä (täten estää suojatien ylityksen) , kolmiota / stop -kylttiä pitää ehdottomasti noudattaa.
Kuka väistää ja ketä selväksi myös pyöräilijäille.
Onhan näitä asioita vielä enemmän mitä pitäisi tehdä, että saataisiin Helsinkiin tai miksei koko Suomeen ympärivuotinen työmatkapyöräily kulttuuri.
Yksi asia mikä pitäisi ehdottomasti saada olisi erillinen hallinto joka suunittelisi kevyttäliikennettä kun kerran sellaista ei ole.
1. Loistava juttu, summa varmastikin realistinen. Paikka voisi tosin olla vaikkapa tuo Baanan keskustan pää, mutta muuttaminen ei liene enää mahdollista.
2. Pakollinen osa keskusta, summa jälleen sopiva.
3. Miettisin vielä uudelleen, käytännön toimet ehkä tärkeämpiä.
4. Tähän ehkä kannattaisi kuluttaa hieman enemmän aivan kuten Antti Poikola mainitsi yllä.
5. Hyvä idea ja kustannus realistinen, sillä laitteisto maksaa ja työtunnit myös.
6. Panostaisin Meemin ehdottamiin mobiilisovelluksiin, paperiversiot sopinevat lähinnä turisteille?
7. Onko hankintakustannus todella 20 000 e vai onko tuossa jo kunnossapito sun muun seikat?
8. Tähän satsaisin enemmän, jos mahdollista. Kaikkihan tietysti lähtee asenteista ja infrastruktuurista, mutta ei tämä huono kohde rahoille ole.
9. Tärkeä näkökulma ja summa sopiva.
10. Jälleen tärkeitä seikkoja ja summa realistinen ottaen huomioon muun muassa asiantuntijoiden taksat.
Mikolla on oikein hyvä pointti. Tähän liittyen, pyöräkartan ei pidä olla pyörätiekartta, sillä hyvät pyöräreitit voivat aivan hyvin kulkea muuallakin kuin pyörätiellä.
Meemin kanssa olen osittain samaa mieltä. Kaupungin pitää keskittyä pyöräilyinfran korjaamiseen; näyttelyt, keskukset ja laskurit ovat toissijaisia. Mutta vaikka näyttelystä ei paljoa hyötyä olisikaan, ei se paljoa maksakaan. Näyttelyn hinta (30 000EUR) on pikkusumma verrattuna pyöräinfraan käytettävään rahaan (esim. Baana 1 000 000EUR), ja pyöräinfraan käytettävä raha on pikkusumma verrattuna auto- ja julkisen liikenteen infraan käytettävään rahaan (esim. Hakamäentie 100 000 000 EUR, Helsingin rajojen sisällä oleva osa länsimetrosta 200 000 000EUR.)
Tämä määräraha on aivan liian pieni infran korjaamiseen, joten unohdetaan infra hetkeksi, ja puhutaan pyöräkarttojen kaltaisista hyvin halvoista hankkeista.
Baanankin hintalappu hieman kallistui
http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2012/HKR_2012-03-27_Ytlk_12_El/A8EA4344-4D69-45C2-8260-5738D7DF7243/Pyoratie_Baanan_rakentaminen,_maanrakennus-_ja_vii.pdf
Listalla kohta 10. on ehdottomasti mielenkiintoisin. Tutkimuksia vähän kaikesta (pyörätien jatkeista, kypärästä liikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä ym.) ja palkitsemisia esim. Itäkeskuksen prisman polkupyöräpysäköinti parkkihallissa. Viimeinen mainittiin pyöräilyprojektin vary:n pöytäkirjassa. Lisäksi Hok-Elanto on yksi WDC sponsori.
Enpä noudatakaan omaa neuvoani unohtaa infra hetkeksi. Tämä määräraha on liian pieni infran rakentamiseen, mutta voisiko tästä osan käyttää infran suunnitteluun? Noin esimerkiksi, olisiko järkevää palkata Marekin ja Nikon avuksi pari liikennetekniikkaa opiskelevaa kesäteekkaria?
Rahaan liittyy sellainen lisäjäynä, että Talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeiden mukaan sitä ei saa käyttää minkän viraston ”normaaliin toimintaan”. Mikä sitten on normaalia toimintaa, onkin vähän veteen piirretty viiva. Mutta pyöräteiden rakentaminen ja suunnittelu sitä ainakin on.
Tuo kahdeksas kohta on HePon projekti, josta kirjoitan lisää myöhemmin. Ajatus on mennä auditoimaan ja parantamaan työpaikkojen pyöräilyedellytyksiä, sekä kannustaa tylöntekijöitä pyörän käyttöön.
Siinä tarvitaan vapaaehtoisia, joille voidaan maksaa pientä korvausta virka-aikaan tehtävistä. Ilmottautumiset allekirjoittaneelle, otso.kivekas (at) hepo.fi.
Myös mahdollisesti kiinnostuneista työpaikoista saa vinkata.
Pyöräteiden suunnittelu merkityksessä liikennesuunnitelmien piirtäminen on epäilemättä normaalia toimintaa. Mutta entä yleisten suunnitteluohjeiden laatiminen, tai diplomityötasoinen tutkimus idean X soveltamisesta pyöräilyn sujuvuuden ja suosion kasvattamiseen, onko sekin?
Se ei varmaan sopii jo tähän raamiin, siinä kuin tuo talvikunnossapidon selvittäminenkin. Itse asiassa talvikunnossapitoselvitys tehdään juuri suunnitteluohjeita varten.
Tuolta ”muut tarpeet”-osiosta rahaa riittää toivottavasti tuollaiseenkin.