Kaupunkifillarin Vieraskynä-sarja, osa 4
Timo Koivisto, apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylä

Jyväskylän seudun liikenteen kehittämisohjelma 2025 (Jyseli) linjaa liikenteemme nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita. Liikenne on yksi keskeisistä tekijöistä, kun mietitään koko tulevaa yhdyskuntarakennetta. Kun haluamme myös liikenteen keinoin osallistua ilmastotalkoisiin, pitää meidän rakentaa tälle edellytykset jo koko kaupungin tulevaisuuden kasvusuuntia miettiessämme. Vain yhdyskuntarakenteen eheys mahdollistaa toimivan joukko- ja kevyen liikenteen.

Jyselissä tavoitteeksi on asetettu nostaa kevyt liikenne keskeiseksi liikkumismuodoksi seudun kaikissa taajamissa. Tarkoitus on kasvattaa sen osuus kaikista matkoista 33:sta 41 prosenttiin.

Lähtökohdat tavoitteen saavuttamiseksi ovat kohtalaisen hyvät. Yhdyskuntarakenne on
valmiiksi melko tiivis. Tämän seurauksena Jyväskylässä matkoista 75 prosenttia on kaupunkiseudun sisäisiä. Kantakaupungin asukkaista 80 prosenttia asuu alle kolmen kilometrin päässä keskustasta. Tiivis kaupunkirakenne ja sisäisten matkojen suuri osuus
mahdollistavat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien nostamisen
nykyistä suuremmaksi.

Pyöräily on Jyväskylässä kilpailukykyinen liikkumisvaihtoehto, vaikka maaston mäkisyys
aiheuttaa paikoin haasteita lihasvoimille. Pyöräilyn olosuhteita on viime vuosina myös
määrätietoisesti kehitetty. Pyörätieverkon jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä on parannettu uusia väyliä rakentamalla. Keskustaan on lisätty pyöräpysäköintipaikkoja ja keskustasta
asuinalueille johtavien kevyen liikenteen laatukäytävien viitoitusta on parannettu. Keväällä
kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomessa ainutlaatuisen mallin, jonka mukaan keskustan
alueen kiinteistöjen on osallistuttava pyöräpysäköinnin rakentamisen kustannuksiin uusien
liike- ja toimistorakennushankkeiden yhteydessä. Kesällä saimme käyttöömme myös
pyöräilijöiden reittioppaan, jonka avulla internetistä löytää nopeimmat ja helpoimmat
pyöräilyreitit.

Tekemistä kuitenkin edelleen riittää. Valtaosa Jyväskylän 450 kilometrin pituisesta
pyörätieverkostosta on yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä. Eroteltuja väyliä on vain noin
kaksi kilometriä. Nopeasti liikkuvat pyöräilijät eivät yleensä sovi jalankulkijoiden kanssa
samalle väylälle varsinkaan alueilla, joilla kävelijöitä on paljon. Asuinalueilta keskustaan
johtavilla pääväylillä liikkumisen tulisi kuitenkin olla nopeaa, sujuvaa ja esteetöntä, jotta
pyöräily olisi kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin houkutin pyöräilyyn on juuri sen nopeus. Tämän parantamiseksi meillä siis riittää vielä paljon tekemistä.

Keskusta on toinen paikka, jossa pyöräilyn ongelmat kulminoituvat. Pyöräilyolosuhteet
ovat haastavat ja väylien epäjatkuvuuskohdat hämmentävät pyöräilijöitä. Liikennesääntöjä
noudattaakseen pyöräilijän on paikoin vaihdettava kadun toiselta puolelta toiselle tai
talutettava pyörää suojatien kautta. Autojen seassa ajaminen koetaan ymmärrettävästi
turvattomaksi. Näistä syistä ajetaan luvattomasti jalkakäytävillä kävelijöiden harmiksi.
Vaihtelevien ratkaisujen vuoksi pyöräilijöille on usein epäselvää, missä heidän kuuluisi ja
olisi turvallista ajaa.

Edellä kerrottujen ongelmien selättäminen ja pyöräilyn lisäämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monenlaisia toimia. Keskustaa tulee rauhoittaa
moottoriliikenteeltä selkeyttämällä katuverkon hierarkiaa kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi.
Lisäksi tarvitaan laadukkaat pyöräilyn pääväylät, kävely ja pyöräily on selkeästi erotettava, pyöräilyn fyysisiä esteitä poistettava, keskustan pyöräpysäköintiä edelleen kehitettävä ja viitoitusta pyöräilyreiteillä parannettava. Näin teemme Jyväskylästä entistä paremman pyöräilykaupungin.

Timo Koivisto
apulaiskaupunginjohtaja
Jyväskylän kaupunki
timo.koivisto (ät) jkl.fi