Jyväskylän keskustan Asemakatu Kauppakadun kävelykadun molemmin puolin on juuri remontoitu. Vapaudenkadun ja Kauppakadun välinen osuus remontoitiin autovaltaisesta kadusta kävelykaduksi ja Kauppakadun ja Yliopistonkadun välinen osuus pihakaduksi. Samalla uusittiin mm. pyöräparkkeja. Remonttiin liittyvät suunnitelmat löytyvät täältä.
Asemakadun remontti on monelta kannalta erinomainen asia. Käveleminen ja pyöräileminen ovat helpottuneet merkittävästi, ja moottoriliikenteen vähenemisen myötä katuosuudet ovat aiempaa rauhallisempia, turvallisempia ja viihtyisämpiä. Asemakatu on muuttunut läpikulkureitistä myös oleskelutilaksi ja asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi. Tällaisen ihmisystävällisen katutilan pitääkin olla keskusta-alueella tavoitteena. Remontti lisää elämää Asemakadulla ja samalla koko keskustan elinvoimaisuutta ja kiinnostavuutta. Katsotaanpa hieman tarkemmin.
Artikkelin alussa esitellään remontin tuloksia yleisesti, tämän jälkeen pyöräparkkeja, pyöräparkkien ongelmakohtia ja parannusehdotuksia sekä lopuksi liittymistä muuhun pyöräväyläverkostoon parannusehdotuksineen.
Näkymä Asemakadulle Vapaudenkadun risteyksestä ennen ja jälkeen remontin. Entinen yhdistetty väylä – ajorata – jalkakäytävä -yhdistelmä on korvattu laidasta laitaan tasaisella kävelykadulla. Uusi katuympäristö on aiempaa selvästi viihtyisämpi.Vapaudenkadun ja Kauppakadun välillä Asemakadusta on tehty kävelykatu. Huoltoajo autoilla on sallittu aamuisin, liikuntaesteisten taksikuljetus on aina sallittua. Kävelykaduilla saa pyöräillä, kunhan väistää kävelijöitä. Nopeusrajoitus on 20 km/h.Näkymä Kauppakadun Kompassin yläpuolelta Asemakadulle Yliopistonkadun suuntaan ennen ja jälkeen remontin. Tällä osuudella jalkakäytävä-ajorata-jalkakäytävä-yhdistelmä on korvattu pihakadulla.Kauppakadun ja Yliopistonkadun välillä Asemakatu on nyt kyltin mukaisesti pihakatu. Pihakadulla autotkin saavat liikkua muita kulkijoita varoen – katu on tarkoitettu eniten kävelyyn ja oleskeluun. Nopeusrajoitus on 20 km/h. Tällainen kaikkien kulkumuotojen yhteinen jaettu katutila on Suomessa varsin uusi ratkaisu.Tässä näkyy syy siihen, miksi Asemakadun yläosa on pihakatu eikä kävelykatu. Autojen on päästävä Jyväskeskuksen parkkihalliin.Lämmitetyllä kadulla käytetään pinnoitteena (kiinalaista) luonnonkiveä ja laattaa. Kadun yläosalla pyöräileminen on nyt huomattavasti miellyttävämpää kuin entisellä mukulakivellä – ennen lähes kaikki pyöräilivät asfaltoiduilla jalkakäytävillä täristävän ajoradan sijasta.
Pyöräparkit
Remontoiduilla osuuksilla oli ennen yksi pyöräparkki Kauppakadun Kompassin alapuolella, isojen kivipaasien välissä. Remontissa tämä parkki poistettiin. Uusia parkkeja rakennettiin kolme: kadun alaosaan Vapaudenkadun lähelle, Sokoksen edustalle ja yläosaan Yliopistonkadun lähelle.
Kadun alin parkki Vapaudenkadun lähellä Nikolainkulman ja Forumin välissä.Sokoksen edustan parkki on selvästi suurin.Yliopistonkadun lähellä parkki on pienin. Vieressä on kaksi invapysäköintipaikkaa.Parkkien runkolukituksenkin mahdollistava telinemalli on yksi parhaista. Parkeissa on vain tätä yhtä telinemallia.
Asemakadun telineitä on esitelty tarkemmin aiemmassa blogitekstissä, joka löytyy täältä.
Pyöräparkkien ongelmakohtia ja puutteita
Asemakadun muuttuminen kävelykaduksi ja pihakaduksi on siis erinomainen asia, ja kokonaisuutena remontti on myös varsin onnistunut. Katuosuuksille on kuitenkin vielä jäänyt jonkin verran puutteita, jotka toivottavasti korjataan keväällä muiden viimeistelytoimenpiteiden ohessa. Aloitetaan ongelmakohtien käsittely pyöräparkeista.
Tässä havainnollistuu keskeinen parkkien ongelma: sinänsä erinomaiset telineet on asennettu liian lähekkäin. Pyörät eivät näissä parkeissa juuri kolhiinnu toisiaan vasten, mutta pyöränliikuttelutilaa ei ole lainkaan. Ja miten esimerkiksi käytät runkolukitusta tai laitat etukoriin tavaraa, kun pyörän luokse ei pääse?Tässä näkyy seuraus telineiden liian ahtaasta sijoittamisesta: jos ei ole pahaa ruuhkaa, niin vain joka toista telinepaikkaa käytetään. Monet tuntuvat pysäköivän pyöränsä mieluummin vaikka parkin ulkopuolelle kuin ahtaisiin väleihin.Joka toinen paikka on säännöllisesti tyhjänä. Yhdessä telineessä on vain kaksi pyöräpaikkaa, joten kyseessä on asennuksessa sattunut virhe. Noin 10 senttiä lisätilaa olisi tarpeen. Telineiden valmistajakin tosin saisi hieman leventää pyöräpaikkojen sijoitusvälejä.Toinen telineiden ongelma nähdään tässä. Etukorien tai -tavaratelineiden kanssa telineitä on vaikea tai mahdoton käyttää. Sinänsä erinomainenkaan telinemalli ei vain mukaudu kaikkiin tarpeisiin.Ja kolmas parkkien ongelma: tavanomaisesta eroavan mallisille pyörille ei ole lainkaan tilaa tai paikkoja. Lastipyöräkin pitää vain jättää luvattomasti johonkin kadulle. Lastipyörät, peräkärrit ja muut tavarankuljetusratkaisut yleistyvät kovaa vauhtia, joten nekin pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon näin keskeisellä paikalla! Tanskassa joillain asuinalueilla 20 % parkkipaikoista pitää toteuttaa lastipyörille.Vetävä pyörä on telineessä, mutta peräkärri tukkii koko parkin.Tässä näkyy neljäs ja vaikeimmin ratkaistava parkkiongelma: pyöräpaikkoja ei ole lähellekään riittävästi. Nämä pyörät ovat Kompassin alapuolelta poistetun parkin luona, ns. luvattomalla alueella. Koska tästä poistettiin parkki, niin pyöräpaikkoja ei ole kadulla juuri aiempaa enempää. Jos marraskuussa on tällainen ruuhka, niin miltä katu näyttääkään ensi keväänä ja kesänä? Pyöräilyn edistämisen kannalta tämä on tietysti vain positiviinen ongelma.
Pyöräparkkiongelmien ratkaiseminen
Ja mitä parkkiongelmille voisi tehdä?
Erityisesti kävelykatuosuudella Kauppakadun ja Vapaudenkadun välillä on runsaasti tilaa, joten… Telineiden asennusvälejä parkeissa voisi helposti kasvattaa. Muutama metri lisää pituutta parkkeihin ei vaikuta mihinkään. Pitäisi toteuttaa myös vähintään joitain kymmeniä kokonaan uusia paikkoja lastipyörille, peräkärrypyörille, pyörälaukkupyörille ja niin edelleen – vain näin myös tavarankuljettamista pyörillä, esimerkiksi kaupoissa asiointia, saadaan edistettyä.Yksi ainut telinemalli ei riitä parkeissa, koska pyöriä ja pysäköintitarpeita on niin monenlaisia. Tällaiset kaaritelineet täydentäisivät nykyisiä telineitä mainiosti. Kaaritelineeseen saa kiinni millaisen pyörän tahansa.
Entä mihin loput pyörät laitettaisiin? Tuntuu olevan niin, että kyllä keskustaan pyöräiltäisiin, jos vain parkkitilaa olisi riittävästi. Kauppakadun ja Asemakadun nykyisille kävely- ja pihakatuosuuksille kaikki pyörät eivät vain mitenkään mahdu. Väinönkadulle on varmastikin tulossa lisätilaa pyörille sen muuttuessa kävelykaduksi tulevina vuosina, samoin rakennettavaan Kauppakulman parkkihalliin on tulossa tilaa useammalle sadalle pyörälle, mutta entä jos – tai kun – nämäkään paikat eivät riitä?
Ehdotan, että Asema-aukio poistetaan autopysäköintikäytöstä kokonaan. Tilalle voisi rakentaa viihtyisän oleskeluaukion vaikkapa suihkulähteineen sekä tyylikkään ison kaksikerroksisen pyöräparkkirakennuksen. Parkkirakennus voisi edustaa samaa suunnittelua kuin Wilhelmiinan konditorian rakennus. On olennaisen tärkeää järjestää laadukasta katettua pysäköintitilaa, kun ympärivuotista pyöräilyä halutaan edistää.
Kannattaisi myös selvittää mahdollisuudet rakentaa maanalainen pyöräpysäköintilaitos vaikkapa Asemakadun kävelykadun alle, Sokoksen ja Forumin väliin. Pyöräparkki voisi yhdistyä nykyiseen Forumin parkkihalliin. Parkkiin voisi olla hissi tai luiska Asemakadun kävelykadulta. Tällaisia maanalaisia parkkeja on toteutettu eri puolilla maailmaa.
Parkkiratkaisut voisivat kokonaisuudessaan toimia jopa kansainvälisinä Jyväskylän vetonauloina.
Liittyminen muuhun pyöräväyläverkostoon
Pyöräparkkien lisäksi Asemakadulla on ongelmia liittymisessä muuhun katuverkostoon. Ongelmat helpottivat remontissa jonkin verran, mutta Asemakadun ja Yliopistonkadun risteyksessä tilanne meni jopa huonompaan suuntaan.
Ennen remonttia Asemakadun ja Vapaudenkadun risteys oli pyöräilijälle katastrofaalisen vaikea ja vaarallinen reunakiveyksineen ja onnettomine näkemineen – siihen verrattuna nykyinen katujärjestely on huikea parannus. Kävelykadun päättävän pystysuoran reunakiveyksen olisi kuitenkin voinut sijoittaa vielä puolisen metriä pidemmälle – näin Vapaudenkadun pitkittäiselle pyöräliikenteelle olisi saatu enemmän tilaa. Nikolainkulman pääoven edustalla on vielä vähän ahdasta ja varottava reunakiven kulmaus, joten ajolinja mutkittelee.Asemakadun kävelykadun ja Hannikaisenkadun välistä pyöräliikennettä vaikeuttaa useita teräviä reunakiveyksiä. Ainakin nämä reunimmaiset olisi kannattanut korjata kävelykaturemontin yhteydessä.Reunakiveys kävelykadun suuntaan ei ole pahin mahdollinen, mutta hankaloittaa kuitenkin pyöräliikennettä.Asemakadun pihakadun ja Yliopistonkadun risteyksessä pyöräliikenteen ongelmat ovat vielä huomattavasti hankalammat. Risteyksen suunnittelijoille voi esittää kysymyksen: miten tässä on oikein tarkoitus pyöräillä? Sallitut pyöräilylinjat on merkitty keltaisella, kielletyt – ja yleisimmin käytetyt – punaisella. Yliopistonkadun pyörätieltä ei saisi lainkaan pyöräillä Asemakadulle, eikä Yliopistonkadun pyörätielle Väinönkatua kohti ole mielekästä reittiä. Ainoille sallituille pyöräilylinjoille tehtiin vielä remontissa punaisella ympyröity pystysuora reunakiveys. Käytännössä vaihtoehtoina ovat siis liikennesääntöjen vastainen pyöräileminen tai pyörän taluttaminen. Taluttamista ei voi pyöräilyn kannalta pitää hyväksyttävänä – tilannehan on sama, jos autoa saisi kadulla liikuttaa vain työntäen.Samat ongelmat Yliopistonkadun jalkakäytävältä katsottuna. Pyöräileminen luontevimmilta näyttävien reittien eli jalkakäytävien ja suojatien kautta ei ole liikennesääntöjen mukaista, joten järjestelyt suorastaan pakottavat lain rikkomiseen – ja pyöräilemään jalkakäytävillä.Vielä sama ongelmavyyhti Yliopistonkadun erotellulta jalkakäytävältä ja pyörätieltä nähtynä. Suojatien yli pyörän saisi ainoastaan taluttaa, ja suojatiellä on myös useita teräviä, joskin melko matalia, reunakiveyksiä.Toimintaa käytännössä. Sallittu ajoreitti on merkitty keltaisella ja kielletty punaisella. Ongelmaa korostaa liikennevalo: jäisitkö itse odottamaan vihreän vaihtumista pihakadun puolelle vai ajaisitko suoraan tolpan vierestä eteenpäin jalkakäytävälle? Tällaisista järjestelyistä pitäisi päästä eroon, jos jalkakäytävillä pyöräileminen koetaan ongelmana.Sallittu ajolinja on merkitty keltaisella ja liikennesääntöjen vastainen punaisella. Suora ajolinja suojatielle menee kahvilan oven edestä.
Asemakadun ja Yliopistonkadun risteyksen ongelmien ratkaiseminen
Mitä Asemakadun ja Yliopistonkadun risteykselle sitten voisi tehdä, jotta pyöräileminen olisi sujuvaa, luontevaa ja turvallista? Näin keskeisellä reitillä nykyiset järjestelyt eivät ole hyväksyttäviä.
Pihakadun kärkeen, risteyksen yli ja samalla myös Yliopistonkadun keskustan puoleiselle reunalle kannattaisi toteuttaa pyöräkaistat. Kaistat johdattaisivat oikeille ajolinjoille kaikkiin suuntiin. Pyöräkaistat olisivat halpoja toteuttaa ja ratkaisisivat suuresti senkin ongelman, ettei Yliopistonkadulla keskustan puolella ole pyöräilijälle selkeää paikkaa (joten suurin osa ajaa jalkakäytävällä).Sama ratkaisu Yliopistonkadun pyörätieltä nähtynä. Reunakiveykset pitäisi tietysti tasoittaa nollatasoon. Tällaisia järjestelyitä löytyy ulkomailta, mutta ei vielä Suomesta.
