Kirjoitus liittyy aiempaan Kaupunkifillarin juttuun, joka löytyy esimerkiksi täältä.
Kaupunkifillarin Vieraskynä-sarja, osa 3
Tuula Sillanmäki, Sokos-johtaja, Keskimaa Osk
Matti Vihinen, kiinteistöjohtaja, Keskimaa Osk
Keskimaa Osk pyrkii kaikkien toimipaikkojensa osalta mahdollistamaan sujuvan asioinnin riippumatta siitä, millä kulkuvälineellä asiakas toimipaikkaan saapuu. Kattava palveluverkostomme takaa asiakasomistajillemme toimivat ja nykyaikaiset kauppapalvelut vähintäänkin kohtuullisella etäisyydellä. Ainakin Jyväskylässä päivittäistavarakaupan palvelut ovat pyöräilyetäisyyksien päässä kaikille kaupunkilaisille.
Pyörä- ja jalankulkuliikenteen edistäminen edellyttää useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Keskeistä on kevyen liikenteen infrastruktuurin rakentaminen. Pääosassa ovat hyväkuntoiset kevyen liikenteen väylät, mutta myös pyörien riittävillä ja toimivilla pysäköintimahdollisuuksilla on merkitystä.
Keskimaa huomioi aina toimipaikkojensa rakentamisen yhteydessä kevyen liikenteen sujuvuutta parantavat näkökulmat. Esimerkiksi Sokos-keskuksen viereisen Asemakadun kunnostaminen laadukkaine pyöräparkkeineen on hanke, jonka kustannuksien jakamisessa osuuskauppa on ollut merkittävällä osuudella mukana. Asemakatu on osana Sokos-keskuksen rakentamista rauhoitettu autoliikenteeltä kevyen liikenteen käyttöön.
Parhaillaan suunnittelutyön alla oleviin Seppälän Prisma- ja Vaajakosken S-market-investointeihin liittyy niin ikään oleellisena osana sujuvan asioinnin turvaaminen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Hankkeiden suunnittelutyötä viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Kevyen liikenteen painoarvoa kuvaa se, että Seppälän alueen liikennejärjestelyjen suunnittelussa lähdetään laatukäytävä-ajattelumallista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että yksityisautoilu ei ole läheskään kaikille Jyväskylän keskustassa asioiville henkilökohtainen valinta, vaan pakon sanelema ratkaisu. Valtaosa keskisuomalaisista ihmisistä asuu kävely- ja pyöräilyetäisyyden, ja myös toimivan joukkoliikenteen ulottumattomissa.
Jyväskylän keskustassa on erinomaisen laaja ja monipuolinen palvelutarjonta. Se ei kuitenkaan pysy nykyisellä tasolla vain kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteen käyttäjille suunnattuja palveluja kehittämällä. Vetovoimaisen ja monipuolisen keskustan palvelurakenteen säilyttäminen ja kehittäminen edellyttää ainakin nykyisellä joukkoliikenteen tasolla toimivaa pysäköintiä autoileville asiakkaille. Muuten ostovoima ei yksinkertaisesti riitä.
Keskimaa on tehnyt historiansa suurimman investoinnin Sokos-keskukseen Jyväskylän keskustan elinvoimaisuuden edistämiseksi. Sokos-keskuksen toimivuus ja kannattavuus edellyttävät, että Sokos-keskus on sujuvasti ja helposti mahdollisimman laajan asiakaskunnan käytettävissä.
Meille Keskimaassa on tärkeää myös asiakkaiden välinen tasa-arvoisuus. Keskimaan omistaa lähes 110 000 keskisuomalaista kotitaloutta. Meille on itseisarvoisen tärkeää, että Sokoksella voi asioida sujuvasti, tulipa asiakasomistajamme sinne Jyväskylän keskustasta tai vaikkapa Pylkönmäeltä, Konnevedeltä tai Kuhmoisista.
Keskimaan maksama asiakashyvitys päätyy Jyväsparkki Oy:lle, joka on kaupungin 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö. Jyväsparkki tilittää tekemäänsä tulosta Jyväskylän kaupungin kassaan. Niinpä Keskimaan asiakasomistajilleen tarjoama pysäköintietu, kuten autoilijoiden maksamat pysäköintimaksutkin, ovat omalta osaltaan kehittämässä Jyväskylän kaupungin palveluja.
Me Keskimaassa otamme mielellämme vastaan asiointimukavuutta parantavia kehittämisehdotuksia niin autoilevilta, pyöräileviltä kuin jalan kulkevilta asiakasomistajiltamme. On tärkeää, että omistajamme pääsevät vaikuttamaan heitä itseään lähellä oleviin asioihin, kuten oman kauppansa saavutettavuuteen ja palveluihin.
Tuula Sillanmäki
Sokos-johtaja, Keskimaa Osk
Matti Vihinen
kiinteistöjohtaja, Keskimaa Osk
etunimi.sukunimi@sok.fi
En voi millään käsittää, miksi pyöräilijöiden raha ei millään kelpaa kauppiaille! Kuinka halpaa ja helppoa olisi haalia satoja/tuhansia uusia asiakkaita muilta kauppiailta, jos pyöräilijöitä edes hiukan pyrittäisiin palvelemaan. Tässä muutamia keskeisimpiä ongelmia, joihin törmää jatkuvasti:
1. Pyörätelineet ja parkit ovat aivan onnettomia tai ne puuttuvat kokonaan. Onneksi koiraparkit ovat viime vuosina kehittyneet huimasti ja niihin on paljon parempi laittaa pyörä kuin pyöräparkkiin. Koiraparkissa pyörän voi yleensä jättää seinää vasten nojolleen, jolloin pyörä ei rikkoonnu, ja niistä löytyy koukkuja, joihin voi kiinnittää vaijerilukon runkolukitusta varten – toisin kuin pyöräparkeista. Niissä on myös usein vesipiste, mistä voi täyttää juomapullon – toisin kuin pyöräparkeissa. Myös vartiointi on hyvässä mallissa, jos parkissa sattuu olemaan pari äkäisen näköistä koiraa samaan aikaan.
2. Katos ja pyörätelineet eivät vahingossakaan osu samaan kohtaan. Suomea kesäisin laidasta laitaan pyörällä kierrellessä tulee kesän mittaan vastaan yleensä pari keskinkertaisen hyvää pyöräparkkia, joissa pyörä ei kovin helposti rikkoonnu, mutta ne ovat aina taivasalla. Usein vielä parkkipaikalta ulos johtavan pääväylän vieressä melussa ja pakokaasuissa. Pyöräilijää normaali sade ei sinänsä pahemmin häiritse, mutta ei ole kivaa kun pyörälaukkuun sataa vettä ostoksia pakatessa; paperit pehmenevät. Hyvä pyörälaukkuhan on itsessään täysin vesitiivis. Samoin syys/talvikautena katoksen alla pakkaaminen olisi paljon mukavampaa, ja pyörää ei tarvitsisi putsailla lumesta lähtiessä.
3. Jos ostokset on saanut pyörälaukkuun, ei ole vielä mitään takeita, että tavarat saa ehjinä ulos parkkipaikalta. Kauppojen parkkipaikoilla ei ole mitään reittejä pyöräilijöille. Jos ajaa autoväyliä, niiltä ei tahdo päästä viereisen kadun pyörätielle. Jos ajaa jalankulkijoiden suojatielinjauksia (joita ei periaatteessa saa ajaa, vaan taluttaa), niillä on reunakiviä, joihin rikkoo pyörän ja ostokset. Aivan oma lukunsa ovat nykyään uudet huoltoasemat, joille ei autoramppeja pitkin tahdo edes kokenut pyöräilijä millään uskaltautua. Kauppias on jälleen päättänyt pyöräilijän puolesta, että hän ei tarvitse pullakahveja eikä ilmaa renkaisiin.
4. Pyöräilijän ei ole normaalisti asioidessaan järkevää irrottaa joka välissä pyörälaukkua pyörästä. Periaatteessa laukuissa ei parkissa ollessa säilytetä mitään arvokasta, mutta mieltä kuitenkin rauhoittaisi suuresti, jos alueella olisi kameravalvonta. Nykytekniikalla ne eivät ole kummoinen menoerä. Ei kameroita tarvitse kenenkään vahtia, vaan riittää, että tarvittaessa voi tarkistaa, kuka on kohdellut kaltoin toisen omaisuutta.
5. Jos oven eteen hyvälle paikalle on onnistuttu tekemään pyöräparkki, siinä on monenlaista muutakin parkkeeraajaa. Taksit ajavat pyörätelineiden väliin seisottamaan ja käryttämään autojaan ja odottamaan vanhuksia kaupasta (esim. Vaajala ja monet muut). Pyöräilijöillä ei toki ole mitään vanhusten palvelemista vastaan, mutta ei hommaa kuulu näin hoitaa!
6. Seuraavaksi tullaan sitten vähitellen kaupunkisuunnittelijoiden tontille, ja on aika pohtia sitä, eikö automarketteihin todellakaan kannata rakentaa suorempia ja parempia pyöräily- ja jalankulkuyhteyksiä? Sekin varmaan onnistuisi, jos kauppiaat hiukankin osaisivat niitä vaatia.
Kukahan kauppias keksii ensimmäisenä mainostaa, että vähentää hetkeksi perinteistä mainontaansa ja rakentaa säästyneillä rahoilla kunnon parkkipaikan pyöräilijöille?