”Valitsimme sinut junamatkailun asiantuntijaksi”, ilmoitti VR:ltä tullut miellyttävä sähköposti eilen. Kyse on VR:n kampanjasta, jolla kerätään käyttäjiltä palautetta työmatkaliikenteen kehittämiseksi. Palautetta kannattaa todellakin antaa, kun sitä pyydetään.
Tässä avoin palautteeni VR:lle. Sitä saa vapaasti käyttää, kopioida ja muokata oman palautteensa pohjaksi.
Kysymys: Miten haluaisit käyttää junassa työmatkaan kuluvan ajan?
Vastaus, työmatkani sujuisi parhaiten:
Kulkiessani junalla töihin, käytän aina lähijunan lisäksi taitettavaa polkupyörää. Mukanani on pyörä, jonka rungon mitat ovat taitettuna 26 x 78 x 66 cm. Eli pyöräni vie keskikokoisen matkalaukun verran tilaa ja painaa 10,5 kg.
Junalla kulkeminen ei kuitenkaan ole Suomessa työmatkallani yhtä kätevä kulkuneuvo kuin toivoisin sen olevan, ja mihin olen ulkomailla työskennellessäni tottunut. Tämä johtuu siitä, että suomalaista junakalustoa ei ole mitoitettu polkupyörää aina mukanaan kuljettavan matkustajan tarpeita huomioiden.
Tanskassa lähijunien flex-vaunut ovat olleet suuri menestys. Myös Belgiassa ja Saksassa ne ovat arkipäivää. Flex-vaunussa istuimet kulkevat seinän suuntaisesti ja ne ovat ”taitettavia”, eli ovat normaalissa asennossa vaunun seinää vasten. Flex-vaunut on vartavasten suunniteltu polkupyörien, lastenvaunujen, pyörätuolien ja kookkaiden matkalaukkujen kuljettamista varten.
Lisäksi flex-vaunut on merkitty suurilla pyöränkuvilla niin selkeästi, että jokainen matkustaja ymmärtää, mistä vaunusta on kyse. Flex-vaunua lukuun ottamatta junien muut vaunut ovat ”tavallisia” vaunuja.
Mikäli pääkaupunkseudun lähijuniin saataisiin Kööpenhaminan S-junien tyyppisiä flex-vaunuja, parantaisi se merkittävästi junien ja polkupyörän yhdistämisestä syntyvää matkaketjua. Tämä lisäisi varmasti paitsi minun, myös suuren joukon muitakin pyörällä ja junalla kulkevista suomalaisista edellytyksiä käyttää työmatkallaan joukkoliikenteen ja polkupyörän yhdistelmää. Toisin sanoen junaliikenteen piilevä potentiaali saataisiin paremmin käyttöön.
Jotta tämä ei jäisi vain minun kertomakseni anekdootiksi, joka on helppo työntää syrjään, pyytäisin, että VR tutustuu Kööpenhaminan S-junien flex-vaunuihin. Niistä saa tietoa esimerkiksi DSB:n kautta.
Kysymys: Mikä seuraavista saisi sinut käyttämään junaa useammin työmatkalla?
Vastaus, työmatkani sujuisi parhaiten:
Kuten edellisessä kohdassa kirjoitin, toivoisin, että VR ymmärtäisi sujuvien matkaketjujen tärkeyden. Junan ja polkupyörän yhdistettävyys tukisi molempia kulkumuotoja kilpailemaan nykyistä paremmin yksityisautoilun kanssa.
Erityisen hyvin tämän on tiivistänyt Ruud Hegger artikkelissaan ”Public transport and cycling: living apart or together?”, joka ilmestyi UITP:n julkaisussa Public Transport International 2/2007.
Anna VR:lle palautetta pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämisen parantamiseksi ja junaliikenteen kehittämiseksi tämän lomakkeen kautta.
————————
UITP, eli International Association of Public Transport, on joukkoliikenteen ammattilaisten maailmanlaajuinen yhteistyöverkosto. UITP edustaa yli 2700 kaupunki-, paikallis- ja kansallisen liikenteen toimijaa.
Martti Tulenheimo
Asiaa auttaisi jos fillarin saisi sujuvasti laiturille. Ongelmallisia lähijunaliikenteen asemia ovat tässä suhteessa esimerkiksi Malmi ja Puistola. Ja joo, tiedän että asemat ei kuulu VR:lle.
Tuo muotoilu ”Mikäli pääkaupunkseudun lähijuniin saataisiin Kööpenhaminan S-junien tyyppisiä flex-vaunuja” kuulostaa minusta vähän siltä kuin kirjoittajan mielestä nykyisissä junissa ei olisi flex-osastoja lainkaan. HSL-alueen uusissa Flirt-junissahan on sellaiset, niitä vain voi nykyisellään olla vaikea sellaisiksi tunnistaa (ei näkyviä opasteita, ei pyörätelineitä, ei…) ja itse en muista kertaakaan mahtuneeni sinne fillarin kanssa kun taittoistuimilla on sopivin välein matkustajia jotka voisivat hyvin istua muuallakin junassa. Eipä tämä sinänsä ole ollut käytännössä mikään ongelma, oviaukkoihin sopii hyvin pyörän kanssa kuten vanhoissa metrojunissakin.
Asemista kannattaa silti antaa VR:lle palautetta, koska ratahallintokeskus ei tule tällaista mahdollisuutta tarjoamaan! RHK:n mielestä kansalaiset eivät ole heidän asiakkaittaan, vaan instituutiot.
Flirt-junissa on tilaa kolmelle pyörälle 🙂 Mutta hyvä alku sekin! Eli palautetta tuosta opasteiden ja pyörätelineiden puutteesta VR:lle, kiitos 😀 Oviaukot eivät ole kestävä ratkaisu. Niitä ei ole suunniteltu tätä tarkoitusta silmällä pitäen.
Flirt-junien osalta oikea palautteen vastaanottaja taitaisi olla Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy tai HSL. Se tila on kyllä ihan käsittämättömästi suunniteltu, ensin lohkaistu iso pala pois vessaa varten ja sitten loppukin tehty lähes käyttökelvottomaksi keskellä sijaitsevalla kaiteella.
(Puistolan aseman hankaluutta en kyllä ainakaan itse allekirjoita, eteläpäässähän on hissi ja pohjoispäässä lyhyet luiskalliset portaat, molemmat suoraan pyörätielle.)
Suosittelen silti lähettämään palautetta tässä ja nyt, kun siihen kerrankin tarjoutuu mahdollisuus kultalautasella 🙂 Flirt-junien sisäpuolen suunnittelusta olen aivan samaa mieltä.
Sanoisin näin (työnkin puolesta), että oikeat tahot antaa palautetta ovat HSL ja VR. Lisäksi mulla on sellainen kutina, että jos kunnan (vaikkei useimmassa tapauksessa olekaan vastuussa asemasta) saa innostumaan tietyn aseman remontista, niin asia helpottuu ainakin hieman. Miksikö? Koska kunnan on helpompi käyttää rahaa ns. yleishyödylliseen ja ”tuottamattomaan” toimintaan, etenkin jos se saa tähän kannustavaa viestiä asiaan keskeisesti liittyviltä toimijoilta, eli HSL:ltä ja VR:ltä…