Iltalehdessä 19.8.2011 oli varomatonta kirjoittelua suojatiellä pyöräilystä. ”Kysy Eskolta” -palstalla tuttu radioääni Esko Riihelä vastasi pyöräilystä kysyvälle lukijalle yksikantaan, että ”suojatiellä ajaminen on kiellettyä” ( vielä vuonna 2008 Riihelä osasi vastata oikein, että osa suojateistä on pyörätien jatkeita ).
Iltalehden lukijan alkuperäinen huomio joidenkin pyöräilijöiden selvästi väärästä käytöksestä on valitetttavan oikeutettu. Esimerkiksi tapa, että valitaan oman maun mukaan, noudatetaanko jalankulkijoiden vai autoilijoiden valoja on omiaan nostamaan muiden liikkujien verenpainetta ja mustamaalaamaan kaikkien pyöräilijöiden maineen niin autoilijoiden, kuin jalankulkijoidenkin silmissä.
Riihelän yksioikoistus suojatiekysymykseen on kuitenkin valitettavan yleinen virhe. Saman tyyppistä kirjoittelua oli toistuvasti julkisuudessa myös viime vuonna Poliisin ja Liikenneturvan toimesta.
 |
Helsinkin Polkupyöräiljöiden (HePo) liikennepoliittisen työryhmän sähköpostilistalla puheenjohtaja Janne Nurminen kertoi saaneensa palautetta aiheesta, ja laittaneensa sen myötä myös Riihelälle hieman palautetta varomattomasta kirjoittelusta.
Janne Nurminen kirjoitti: ”On harmillista nähdä jälleen tällaista varomatonta kirjoittelua. Pyöräilijä nimittäin saa ajaa useissa sellaisissa paikoissa, jotka autoilijan näkökulmasta ovat tavallisia suojateitä” ja suositteli Riihelää tutustumaan Poljin-lehden numerossa 7-8/2010 julkaistuun Petri Sipilän kirjoittamaan artikkeliin ”Suojatien yli polkupyörällä – mitä sanoo laki?”, (ss. 16-19, pdf, 6,7 Mt), jossa Sipilä ansiokkaasti käy läpi niitä ongelmia, joita suojatiellä pyöräilemiseen nykytilanteessa liittyy.
Viime vuonna Liikkuva poliisi julkaisi 3.11.2010 päivätyn tiedotteen otsikolla ”Pyöräilijöiden riskit korostuvat risteyksissä – Suojatiellä ajaminen on kiellettyä”, jossa esitettiin totuutena varsin tulkinnanvaraisia käsityksiä suojatiellä pyöräilystä. HePo teki tuolloinkin asiasta oikaisupyynnön. Oikaisupyynnön ja asian herättämän runsaan nettikeskustelun vuoksi poliisi hieman muutti tiedotettaan (joskaan jälkikäteen tehdyistä muutoksista ei ole – hyvän tavan vastaisesti – mitään merkintää Poliisin tiedotteessa).
Tieliikennelain mukaan suojatiellä tarkoitetaan jalankulkijoiden käytettäväksi tarkoitettua tien osaa. Tieliikenneasetuksen mukaa pyöräilijä saa käyttää suojatietä tien ylittämiseen, kun suojatie on pyörätien jatke. Uudistetun asetustekstin mukaan pyörätien jatkeet pitää merkitä erikseen kahdella valkoisella katkoviivalla vuoteen 2017 mennessä. Läheskään kaikkia pyörätien jatkeita ei ole siis merkittynä vielä moneen vuoteen – eikä näin ollen ole siis vielä moneen vuoteen myöskään selvää, milloin jokin suojatie on pyörätien jatke ja milloin ei.
Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) on vuonna 1981 perustettu yhdistys, jonka päämääränä on turvallisen, sujuvan ja viihtyisän pyöräilyn edistäminen Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lisätietoja ja liittyminen: http://www.hepo.fi
Antti Poikola
No, tässäpä mallia miten Tampere hoiti pyöräteiden jatkeiden merkitsemisen tänä kesänä ilmeisesti koko kaupungin alueella. Kuva otettu keskustan laitamilta kun paloi käämi jokaisen lähestyessä samalla tavalla pilatun suojatien kolistelun takia..
Helsingissä on ainakin yhdessä paikassa (Ratapihantiellä Pasilan aseman vieressä) yritetty tehdä pyörätien jatke rouhimalla osa suojatiemerkinnästä pois. Siellä vaan tehtiin päinvastainen virhe kuin Tampereella: ei rouhittu riittävästi, joten siinä näyttää yhä olevan tavallinen suojatie.
Olen vastaavia nähnyy Turussa ja Lahdessa, mutta tarkoittaako tuo sitä, että jalankulkijat voivat valita kummalla puolella he haluavat kävellä ja fillarit menevät keskeltä. Jos esim tuossa kuvassa pitäisikin jalankulkijoiden valita vain oikea seepra, niin miten se viestittyy tuosta?
Eikö jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu ollut kantava teema ihan Trafissa saakka. Tuolla ratkaisulla saadaan aikaiseksi vain sirkus.
Itse luulisin pyörätienjatkeen merkitsemistavaksi jotain tällaista
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=59.339996,18.079398&spn=0.008174,0.019119&z=16&vpsrc=6&layer=c&cbll=59.340147,18.079336&panoid=NKXGNfrMhFjWtOAHBPFhkQ&cbp=12,241.81,,1,8.44
eli vaikka suojatie ja pyörätienjatke menisivät kuinka lähellä tahansa, niin pyörätienjatke pitää merkitä omaksi 50×50 maalauksin molemmin puolin.
Antin aiheeseen: Maahan maalatut viivat eivät kerro mitään pyörätien olemassaolosta. Niitä on sudittu ihan miten sattuu. Autoilija kääntyessään oikealle ei pysty päättelemään viivoista, ajaako pyöräilijä (mitä auton pitäisi väistää) jalkakäytävällä vai pyörätiellä.
Jälleen suuri vastuu on HKR:llä (tai duunia tekevällä Staralla). Liikenteenohjaussuunnitelmaa pitää osata lukea ja toteuttaa. Samoin katusuunnitelmia. Miksi HKR ei halua kehittää pyöräilyä, vaan tekee väkipakoin kritisoiden työt KSV:n vaatumusten mukaan?
Kyllä tuo Tampereen malli on ihan Tieliikenneasetuksen ja Liikenneministeriön päätösten mukainen tapa merkitä pyörätien jatke, jonka kummallakin puolella on suojatie. Tällöin kummankin suojatien viivoituksen minimileveys on 1,25 metriä. Jalankulkijat saavat vapaasti käyttää haluamaansa suojatietä.
Tosin jos molempien suojateiden viivoitusten leveys on vähintään 2,5 metriä, voi kyseessä myöskin olla kaksi suojatietä, joiden välissä ei kulje pyörätien jatketta.
Uudistetun asetustekstin mukaan pyörätien jatkeet pitää merkitä erikseen kahdella valkoisella katkoviivalla vuoteen 2017 mennessä.
Lievänä pilkunviilauksena todettakoon, että ainakaan Tieliikenneasetuksen muutossäädöksissä ei anneta tienpitäjälle minkäänlaista velvoitetta merkitä pyörätien jatkeita minnekään vuoden 2017 loppuun mennessä.
Eli tienpitäjä voi yksinkertaisesti jättää osan nykyisen oikeuskäytännön mukaisista (ei-eksplisiittisesti merkityistä) pyörätien jatkeista sellaisiksi kuin ne ovat. Tällöin ne yksinkertaisesti lakkaavat olemasta pyörätien jatkeita vuoden 2017 lopusta.
Itse asiassa myös vuoden 2017 jälkeen pyörätien jatkeita voidaan merkitä ei-eksplisiittisesti maalaamattomana alueena kahden suojatien välissä, joten tuo mainittu valkoisten katkoviivojen käyttö ei silloinkaan tule olemaan ainoa oikea merkintätapa.
Joo tämä on pointti, josta oli jollain tavalla keskustelua silloin, kun väänsimme lausuntoja tuohon lakimuutokseen. Kaupunkifillarin lausunto löytyy täältä: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2010/01/18/kaupunkifillari-blogin-lausunto-liikenne-ja-viestintaministerion-muistioon-pyorailyyn-liittyvista-saadoksista/
Asiaa kannattaa seurata vuoden 2017 lähestyessä, että kuinka nopeasti ja mihin tyyliin (vrt. ylempi kommentti) merkintöjä tehdään. Jos näyttää siltä, ettei merkintöjä uudisteta, niin sitten vaan paikalliseen vastuuvirastoon yhteyttä.
Mihin pyörätie päättyy?
Tämän sivun mukaan yksisuuntaisia kevyen liikenteen väyliä on. http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573
Sivulla lukee että: ”pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki pitää olla pyörätien alussa.”
Miten määritellään missä pyörätien alku sitten on ja mihin se päättyy? Liikennemerkki saattaa löytyä vain joka toisesta risteyksestä kuten tiehallinnon ohjeet ilmeisesti antaa ymmärtää (jos väylän luonne ei muutu, ei merkitä joka risteystä). Toisen tulkinnan mukaan joka toinen pätkä olisi tällöin yksisuuntainen.
On siis kaksi ristiriitaista tulkintaa. Ei ihme että myös se on epäselvää mikä on pyörätien jatke ja mikä ei.
Alla lainaus toisesta keskustelusta:
Ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat tässä kohtaa. Mikään säädös ei kerro milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Se saattaa päättyä risteykseen tai kuten tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää, jatkuu risteyksen jälkeenkin, mikäli väylän luonne ei muutu.
Mikäli asian tulkitsee niin että joka risteyksen jälkeen on oltava pyörätie -liikennemerkki jotta pyörätie siellä jatkuisi, lähes puolet matkoista olisi ajettava ajoradalla. Se taas on kielletty jos tiehallinnon tulkinta onkin se oikea, mutta pakollista ajaa ajoradalla, jos pyörätie päättyy jokaiseen risteykseen jos ei uutta pyörätie-merkkiä.
Vasta sitten kun on saatu selville missä on olemassa pyörätie ja missä ei, voidaan ratkaista mikä on pyörätien jatke ja mikä ei.
Jopa korkein oikeus on ennakkopäätöksessään (1996/125) myöskin todennut, että Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta .
Liikenneministeriö ei ole ilmeisestikään pitänyt kyseisen asetuksen kohdan täydentämistä erityisenä prioriteettina.
Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa otettiin tähän kantaa.
”Käytännössä on tulkittu, että jos risteyksen jälkeistä osuutta ei ole osoitettu merkillä 422-425, niin pyörätie ei jatku risteyksen jälkeen.” Tarkemmin mietittynä tämä tulkinta on ihan päätön. Esimerkiksi tässä on risteys, jossa pyörätien jatkumista ei ole liikennemerkillä osoitettu, joten ministeriön tulkinnan mukaan pyörätie päättyy ja pyöräilijän tulee siirtyä ajoradalle.
Mutta entäs kun keskellä Keskuspuistoa pyörätiet risteävät eikä niiden jatkumista osoittavia liikennemerkkejä ole? Ministeriön mukaan tie ei risteyksen jälkeen ole enää pyörätie, mutta mikä se sitten on? Ajorata vai jalkakäytävä?
Lähtökohtana taitaa yleensä olla, että jos tietä ei ole muutoin merkitty, niin sitä pidetään kokonaan ajoratana. Tieliikenneasetuksen mukaan jalkakäytävä voidaan osoittaa liikennemerkillä tai tasoerotuksella (merkki 421: ”Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää”).
Helsingin keskuspuistossa on jo erinäisiä hiekkatieosuuksia, jotka on merkitty liikennemerkillä 312 (Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty). Tällaiset tieosuudet ovat selkeästi ajoratoja, eivät yhdistettyjä pyöräteitä tai jalkakäytäviä. Liikenneviraston suositusten mukaan ne keskuspuiston tieosuudet, joita ei pidetä pyöräilykelpoisina ympäri vuoden, tulisi merkitä tällä tavoin eikä pyörätieksi.
Pyöräilijän näkökulmasta on aika yhdentekevää, onko jokin keskuspuiston hiekkatien pätkä ajorata vaiko yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie – liikennesäännöt pyörällä ajettaessa ovat samat. Sen sijaan jalankulkijan paikka pyörätiellä ja ajoradalla on määritelty hieman eri tavoin.
Sehän on väistämisvelvollisuuksien kannalta hyvinkin merkittävää, tuleeko pyöräilijä risteykseen pyörätieltä vai ajoradalta.
Lisäksi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty -merkki sallii ratsastuksen, kun taas pyörätiellä se on kielletty.
Tarkemmin ajatellen, tuo risteysajo todellakin voi aiheuttaa pientä päänraapimista, kiitos vuoden 1997 muutosten tieliikennelakiin. Sitä edeltävällä lainsäädännöllähän asiat olisivat suoraviivaisempia.
Esko Riihelä vastasi täysin oikein sanoessaan että ”suojatiellä ajaminen on kiellettyä”. Suojatie ei toimi pyörätien jatkeena vaan jatke on täysin eri asia.
Suojatie ja pyörätien jatke ovat kaksi täysin eri asiaa. Pyörätien jatke voi, samalla tavalla kuin suojatie, olla olemassa itsekseen tai ne voivat sijaita samassa kohtaa (merkitään tällöin suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle).
Uusi tieliikenneasetus sanoo pyörätien jatkeesta näin:
”Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.”
Unohdit nyt saman asian kuin Riiheläkin, eli tieliikenneasetuksen muutoksen 625/2010 voimaantulosäännöksen: ”Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.”
Vuoden 2017 loppuun suojatie voi olla pyörätien jatke vaikka se on merkitty vain suojatieksi.
Yksinkertaisesti sanottuna, pyöräilijän on väistettävä autoja myös pyörätien jatkeella. Ainoastaan kääntyvä auto, stop-merkki ja kärkikolmio kumoaa sen ettei pyöräilijän tarvi väistää.
Potuttaa kun kahden suuntaista tieto tulee sieltä sun täältä. Tässä faktaa:
https://liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/liikennevinkki/pyoratien-jatke-ei-ole-suojatie
http://m.iltalehti.fi/autot/201405270173353_au.shtml
Niin, nämä ainoastaan kohdat yhdessä muodostavat suuren osan todellisessa kaupunkiliikenneinfrasta olevista tapauksista.
Liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä pyöräilijän kohtaava auto on kääntyvä tai ajaa punaisia päin.
Pyörätiet kulkevat usein etuajo-oikeutettuja katuja (kärkikolmiot).
Jos halutaan vääntää faktoista, niin kannattaa huomioida myös Tieliikennelain 14 § 3 momentti, jossa ilmoitetaan aika monta väistämisvelvollista paikkaa:
”Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä.”