Suomessa vaikuttaa edelleen kaikki pyöräilyn turvallisuuden lisäämiseen käytettävä energia valuvan ainoastaan pyöräilykypärän käytön promoamiseen, kun samalla yleisessä keskustelussa tyystin sivuutetaan muut keinot (lue Martin aiempi artikkeli keinoista), jotka voisivat todellisuudessa myös vähentää onnettomuuksia eikä ainoastaan lieventää niiden seuraamuksia.
- Routavaurio, joka ei ehkä sentään tapa
MTV3.fi 11.5.2011 Koulutaksi osui pyöräilijään – iäkäs nainen kuoli | Tilataksi oli ohittamassa pyöräilijää kun pyöräilijä ajautui vielä tuntemattomasta auton kylkeä. Kuljettajan mukaan auton peili osui pyöräilijään.
Pyöräilijä oli kaatunut ja hänen kypäränsä oli lähtenyt pois päästä. Vielä ei ole varmuutta osuiko peili naisen päähän vai tulivatko vammat kaatumisessa.
AAMUPOSTI 13.5.2011 Routa runteli pyöräteitä pahemmin kuin koskaan | Yksi mahdollinen syy Tervakoskella keskiviikkona sattuneeseen polkupyöräilijän kuolemankolariin saattoi olla roudan aiheuttama halkeama tiessä. Pyöräilijä horjahti ajolinjalla olevan railon kohdalla.
Viime talvi on kohdellut maanteitä ja varsinkin pyöräteitä pahemmin kuin koskaan.Pitkittäissuuntaiset halkeamat ovat pahimmillaan yli kymmenen sentin levyisiä ja kymmeniä senttejä syviä. Pyöräilijän pitää katsoa koko ajan eteensä. Etupyörä sujahtaa helposti aukkoon ja ajopeli pysähtyy kuin seinään. Pyöräilijä jatkaa matkaansa ohjaustangon yli kuin ohjus. Laskeutumisen lopputulos on tuurista kiinni.
Antti Poikola
Tästä tuleekin mieleen tapaus, jossa noin vuosi sitten pyöräilijä loukkaantui Myllykyläntien pyörätiellä (Tuusulan puolella) ajettuaan pyörätiellä olevaan roudan tekemään railoon. Tähän mennessä ainoa tienpitäjän toimenpide on ollut tuoda paikalle routavaurioista varoittava liikennemerkki.
Helsingissä taas Hämeenlinnanväylän varressa on noin puolen kilometrin pituinen pyörätien pätkä, joka tuntuu joka talvi halkeilevan railoille aivan samoista kohdista. Ja joka kevät noita samoilla kohdilla olevia railoja käydään paikkaamassa. Missä vaiheessa tulisi halvemmaksi repiä koko pätkä auki ja rakentaa kunnolla uusiksi, että routa ei jatkuvasti repisi teitä hajalle?
Hiekka- ja sorapintaisilla teillä tuntuvat routavauriot olevan lievempiä, niille kun ei pääse muodostumaan tuollaisia ikäviä railoja. Tosin tulvivat sulamisvedet (tai rankkasateet) voivat kuluttaa tien pintaan ikäviä uria, kuten on tänä keväänä käynyt Maunulan majan nurkilla olevan tilapäisen lumenkaatopaikan vieressä kulkevalla tiellä.
Aikaisemmin keskusteltiin rahoista, kumman budjetista hoidetaan ja mitä (http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2011/05/13/pyoraily-mukaan-hallitusneuvotteluihin/), niin rajan veto sekaliikenteessä/maanteillä on lähes mahdotonta tai lähinnä turhaa. Esimerkiksi routavauriot, jos keskellä auton ajouraa, huomataan ja paikataan nopeasti. Mutta jos reunassa, niin kukaan ei tunnu muistavan reunan käyttäjiä ja sitten sattuu näitä onnettomuuksia. Liekö asenteessa ja arvoissa se vika. Yhtään turhaa onnettomuutta ei saa sattua.
Samanlaisia paikkoja löytyy ties kuinka monta Helsingin kantakaupungista. Urapaikkaus suoritettu, mutta reunassa oleva hulekaivo retkahtanut pahasti ja kukaan ei tunnu huomaavan. Aja siinä bussikaistalla suoraan väistellen kaikki kuopat. Niin kyllä se peili hipaisee jonain päivänä. Tai jos et väistä kuoppaa, kaadut. Jälleen lähdetään siitä että pyöräily on kaikkien oikeus kaikilla kaduilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Nyt suuri vastuu fillaripoliiseille, ajakaa läpi kantakaupunki kamera stemmiin kiinitettynä. 32g korttiin mahtuu 8 tuntia laadukasta kuvaa ja akkujakin menee vain kaksi. Jatkossa selitykset ja ihmetykset onnettomuuksista ovat keksittyjä. Kyllä jokin vastuu turvallisesta ympäristöstä luulisi olevan myös virkavallalla!
Kriittisellä pyöräretkellä fillaripoliisit ajoivat kaistan/kadun vasenta laitaa. Olisiko oikea ajopaikka esim. Kaisaniemenkadulla ollut kuitenkin parempi.
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=60.187623,24.918795&spn=0.032345,0.077162&z=14&layer=c&cbll=60.187722,24.918716&panoid=4efkLImvnTmsCfURduhaxg&cbp=12,178.18,,1,14.68
”mukava kuoppa”