Tänään julkaistusta Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen selitysdokumentista löytyy tekstiä ja kuvia alueen pyöräilysuunnitelmista:
Länsiväylän suunta on tärkeä pyöräliikenteen säteittäisyhteys Helsingin keskustaan. Nykyisin Katajaharjussa ongelmana ovat yhden selkeän pääpyöräreitin puuttuminen ja jyrkät pituuskaltevuudet. Ratkaisuksi on hahmoteltu eri vaihtoehtoja. Koivusaaren puistokatua ja Vaskilahdenkatua myötäilevä raittilinjaus on Koivusaaressa kiertävä ja Katajaharjussa jyrkkä. Länsiväylän pohjoisreunaa seuraava raittilinjaus on suora ja tukee visiota korkeatasoisesta pyöräilyn sisääntuloväylästä Lapinlahden siltaa pitkin aina Helsingin niemelle saakka. Kääntöpuolena reitin yhteensovittaminen Katajaharjun kannen kanssa on haasteellista. Esillä on ollut myös 300 metriä tai 500 metriä pitkä työmatkapyörätunneli.
Helsingin kaupungin yleisenä tavoitteena on pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Se tarkoittaisi tässä mahdollisimman korkealaatuista, suoraa ja houkuttelevaa linjausta. Pääpyöräreitti edellyttää jatkosuunnittelua.
Nykyisin Länsiväylän eteläpuolella Koivusaaressa kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka seuraa Lauttasaaren ja Espoon rantoja. Suunnitelmassa Koivusaarta kiertää niin ikään rantaraitti.
Nykyisin Länsiväylän pohjoispuolinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on sallittu myös mopoille. Mopoyhteys Koivusaaren kautta pyritään säilyttämään, jottei ainoa sallittu yhteys Espoosta Helsinkiin kierrä kohtuuttomasti Kuusisaaren kautta.
Esteettömyyden näkökulmasta tässä suunnitteluvaiheessa merkittävin tekijä on katujen pituuskaltevuus. Koivusaaren puistokadulla saavutetaan pituuskaltevuus 5 % eli esteettömyyden erikoistaso. Erikoistasoa sovelletaan mm. vanhuspalveluita tarjoavien laitosten ympäristössä ja joukkoliikennekohteissa. Vaskilahdenkadun itäpäässä päästään alle 8 % pituuskaltevuuteen eli esteettömyyden perustasoon. Korkeusmaailma on Katajaharjussa haastava vaihdellen Katajaharjuntien +18.0 metristä Vaskilahden alikulkuyhteyden +1.5 metriin vain parinsadan metrin matkalla. Vertailutietona Telkkäkujan itäpään pituuskaltevuus on 10,5 %, Sotkatien 9,5 %, Lokkikujan 8 % ja Länsiväylän nykyisen poistumisrampin 5,5 %.
Länsiväylän alittava jalankulun ja pyöräilyn alikulkuyhteys säilytetään itäisen metrosisäänkäynnin yhteyksien ja virkistysreittien vuoksi. Koivusaaren eri osia yhdistää tulevaisuudessa joukko raittisiltoja. Lisäksi tarvitaan kolmet portaat sekä hissejä palvelemaan metrosisäänkäyntejä ja Länsiväylän pohjoista linja- autopysäkkiä.
Miltäs kuulostaisi puolen kilometrin pyörätietunneli? Ainakin talvikunnossapidon pitäisi onnistua. Entä mikä on sopiva tasapaino reitin suoruuden ja jyrkkyyden välillä? Keilaniemi-Lauttasaari-Ruoholahti-yhteys kuuluu ehdottomasti Helsingin pyöräilyn valtaväyliin ja laatukriteereistä ei tule tinkiä lainkaan. Koska kyse on sekä tärkeästä työmatkapyöräreitistä että ainoasta reitistä länteen, pitää yhteyden palvella niin täydellä höökillä posottavia trikoojanareita kuin leppoisia retkipyöräilijöitä.
Kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa osayleiskaavan suunnittelua tänä vuonna yhdessä kilpailun voittaneen ja Koivusaaren viitesuunnitelman laatineen arkkitehtuuritoimiston kanssa.
Reima Karhila
Mä vähän vierastan tota länkkärin siltaa reittinä. Oon sen verran paljon pyöräillyt Kulosaaren siltaa joskus, etten kaipaa yhtä pitkää ja korkeaa siltaa lisää (jos on vaihtoehtoja). Siksi suosikkiratkaisuni olisi pyöräkaistat (tai korotetut pyöräkaistat, eli 1-suuntaiset pyöräteit jotka laskeutuvat risteyksiin) Lauttasaarentielle. Koukkailu pitkin Lahnalahdentietä ja erilaisia kujia ja koiranlkusetuspolkuja ei myöskään ole mikään intuitiivinen pääreitti.
Espoon puolella omat matkani suuntautuvat aina Länsiväylän pohjoispuolelle, ja olen tottunut vaihtamaan Katajaharjulla puolta. En osaa sanoa, kuinka monella muulla tilanne on sama.
Tuo Koivusaaren kohdalla kaartelu ärsyttää. Siinä on nykyään suht hyvä suora tie, ja autoille sellainen löytyy tulevaisuudessakin. Pyöräilijät vaan pitää laittaa kiertelemeään pitkin poikin uutta aluetta, että saadaan moottoritierampeille tilaa. Tästä täytyy antaa palautetta. laittakoot ramppinsa maan alle, tai vaikka liikenneympyrän.
Olen kyllä Otson kanssa samoilla linjoilla, että mitään tällaisia älyttömiä kevyen liikenteen sakkokierroksia ei enää missään tapauksessa saa rakentaa, eikä varsinkaan moottoritierampin rakentamiseksi. Miten voi olla, että näitä vieläkin suunnitellaan ja tehdään? Pyöräilyä halutaan lisätä ja sujuvoittaa, mutta edelleen tehdään kaikki samalla typerällä tavalla kuin ennenkin? Kuinka kauan kestää että jotain muuttuu? Sata vuotta? En voi käsittää.
Tehdään Länsiväylästä katu. Miksi ihmeessä kahden kilometrin päässä Helsingin keskustasta pitäisi saada ajaa 80 km/h moottoritiellä? Ajakoot hiljempaa. Kohtahan sinne Espooseen tulee metrokin, ajelkoot sillä Helsinkiin ja takaisin.
Komppaan Otsoa ja Huuhkajaa. Moottoritien muuttaminen kaduksi on kelpo keskustelua ollut täällä.
http://www.soininvaara.fi/2011/04/06/kaupunkisuunnittelulautakunta-7-4-2011/#more-4536
Mutta muuta sitten noiden larulaisten asennetta.
Jos tuota kanttamista todellakin suoritetaan, siis ei päädytä viihtyisään katuratkaisuun eli pitkään esplanadiin, niin miksi tuon koivusaaren kannen ja lauttasaaren kannen välissä pitää olla rako? Onko melun ja liikenteen näkeminen kahdeksalla kaistalla jotenkin hienoa? Välikannelle mielummin puisto, kuin lisäneliöitä.
Pääreitiksi tekisin punaisen linja sillä poikkeuksella, että se kulkisi koivusaaren kannen alitse. Ja punainen ja vihreä yhdistyisi kapeimmassa kohdassa sujuvasti. Eli pyöräilijälle vaihtoehdot länkkäri tai perinteinen. Vihreä linja katuliikenteessä (lauttasaarentiellä) luonnollisesti yksisuuntaisina, punainen kaksisuuntaisena (länkkäri) ja lauttasaaren kannen päällä mikäli sinne tulee asukaskatuja, niin kaistaa tai yksisuuntaiset pyörätiet.
Sininen linjaus on kyllä hilpeä ”pääpyöräreitti”. Eikös tuolla ole luontevinta sekaliikenne? Tuollaiset reitit kulkee kaikilla kaduilla, josta pyöräilijä valitsee tarpeen mukaan omansa. Pyöräverkko on katuverkko!
Olen ollut Lauttasaarentien pyöräkaistojen kannalla ja olen edelleenkin, jättäen sen ne pohjoispuolen rantareitit virkistyskäyttöön. Tämäkään mielipide ei ole kiveen hakattu, ja asiat on ajateltava uusiksi jos Länsiväylä hiljennetään kaduksi ja pohjoispuolelle aletaan rakentaa raskaammin.
Länsiväylän osalta, totta kai mieluiten ottaisimme molemmat linjat käyttöön Ruoholahti-Lauttasaari-välillä. Valtaväyläajattelun ja tehostetun kunnossapidon kannalta näitä varmaankin jouduttaisiin priorisoimaan – olisiko tuo Lauttasaarentie sitten se ykkösvaihtoehto?
Koivusaaren kohdalla samainen valintaongelma. Jarin kanssa samaa mieltä: Valtaväylä niin suorana kuin mahdollista, ja saa sukeltaa kannen alle ylämäen välttämiseksi. Katuverkko sen verran pyöräily-ystävälliseksi, että Katajaharjun mäet voisi halutessaan kiertää.
p.s. Onko lauttasaarelainen niin ovela eläin, että osaa sopeutua uuteen ymäristöön, vai tulisivatko pyöräkaistat Lauttasaarentiellä näyttämään tältä?
pps. Nuo Länsiväylän pyörätie-ehdotukset tulevat tiehallinnon dokumentista, ja vaikka selvitystyö on tehty yhdessä kaupunkien kanssa, Hakamäentien ja Turunväylä/Kehä I-liittymän katastrofit ovat liian tuoreena mielessä jotta tälle projektille voisi antaa varauksettoman kannatuksen.
Tuolla Kulosaaren sillalla olen useampaan kertaan pohtinut, että klvn kattamisen tuulelta ja tuiskulta (ja aurausmoskalta) suojaan ei pitäisi olla mitenkään ylivoimainen ratkaisu hinnan tai toteutuksen puolesta.
Sama voisi sopia länsipuolellekin.
Tunneleihin liittyen kannattaa huomata pari käytännön asiaa:
1.) Aurinkoisina päivinä voi tunnelin ja sen ulkopuolella olevan ympäristön välillä olla voimakas ero valaistuksessa, mikä voi aiheuttaa ongelmia näkyvyyden suhteen erityisesti tunneliin saavuttaessa (koska silmät tarvitsevat aikaa sopeutuakseen alhaisempaan valaistustasoon). Ongelma mahdollisesti lievennettäessä hyvillä suunnitteluratkaisuilla, joissa valaistuksen taso saadaan vaihtumaan asteittaisesti.
2.) Tuollaiset tunnelit voivat vetää puoleensa kaikenlaisia pussikaljoittelijaporukoita yms. joita osa kulkijoista voi pitää epämiellyttävinä. Ja siihen porukkaan ei tarvita kuin muutama pösilö sekaan, ja koko tunneli on kohta kuorrutettu sellaisella määrällä lasimurskaa, ettei siitä uskalla ajaa järeimmälläkään pistosuojauksella läpi.
Tunnelit kuulostavat monellakin tavalla ongelmalliselta ratkaisuilta.
Sen sijaan pyöräillessä olisi apua pahimmalta tuulelta suojaavista sillankaiteista, jotka ulottuisivat esim. noin 60-80cm korkeuteen. Ne riittäisivät poistamaan suurimmat tuulihaitat, jotka korostuvat nykyisin silloilla ajettaessa.
Jotenkin tähän suuntaan omakin ajatukseni aina tuolla Kulosaaren sillalla vie. Ei tunnelia, mutta riittävät katteet.
Toivoisin, että niin Länsiväylän kuin muidenkin moottoriteiden varrella kulkisi pyörätie, joka olisi yhtä suora ja sujuva kuin se moottoritie. Eli Lapinlahden sillalle pyörätie, johon riittävä tuulensuoja. Ja Koivusaaressa turhat sakkokierrokset pois.
Toisaalta kunnon pyörätie Lauttasaarentielle palvelisi myös paikallisempaa liikennettä eikä vain läpiajoa. Siinä vaan on matkan varrella ikävän monta risteystä.
Länsiväylän suunta on ehkä jopa tärkein Helsingin pääpyöräreiteistä, mutta standardiltaan huonoin johtuen erityisesti Katajaharjusta. Länsiväylän pohjoisreuna on pyörätien selkein paikka ja tämän puolesta kannattaisi mielestäni toimia. Se ei tule sinne korkeatasoisena itsellään. Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen kuvista päätellen näyttäisi jokin pintaratkaisu olevan etusijalla. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että nykyinen Koivusaarentien kautta kulkeva reitti olisi jatkossakin pyöräilijälle helpoin reitti, mutta sekin huononesi Koivusaaren kohdalla. Katajaharjun kohdalla pitäisi pyörätie viedä tunnelin kautta, jotta päästään kohtuullisiin kaltevuuksiin. En usko sinne kertyvän mitään pussikaljaporukoita; sinne tulee tehokas valvonta ja en usko sen olevan alueen houkuttelevin paikka kaljanjuontiin. Koivusaaren kohdalla olen myös sitä mieltä, että pyörätie pitää viedä kannen alitse ja rampin poikki suojatiellä, joskaan kiertokaan ei ole katastrofi. Liittymän rampit pitäisi tehdä katumaisina, kyseessähän on liittyminen rinnakkaisväylään ei suoraan moottoritiehen. Lapinlahden sillalla pyörätie on ajateltu sijoittaa kannen alle niin, että se on sekä sateen suojassa että suojassa tuulelta mereltä päin. Pyörätien rakentaminen sillalle on käytännössä mahdollista vain sillan remontin yhteydessä joskus tulevina vuosina. Tätä kautta tulisi suora yhteys Baanan kautta keskustaan.
Terve Antero, hauska nähdä sinuakin tällä palstalla.
Omat mietteeni:
-En jäisi odottomaan laadukkaan väylän saamisessa hamaan tulevaisuuteen sen moottoritiesillan remonttia, vaan Lauttasaarentie kuntoon ja pääreitti kulkemana sitä kautta nyt. Jos se toinen silta joskus remontoidaan pyöräilijöiden kannalta hyväksi, niin kukaan ei kiellä siirtämästä pääreittiä silloin sinne ”kuminauhamallin” filosofian (pyöräyhteydet kulkevat tiettyjen solmupisteiden välillä ja kadunparannusten yhteydessä niitä voidaan siirtää, kuin kuminauhoja aina paremmille reiteille) mukaisesti.
-Länsiväylä kaduksi Lauttasaaren kohdalla ja Koivusaaren metriksen kohdalle liityntäpysäköintitilaa Espoolaisille. Liityntäpysäköinti voidaan tehdä todella laadukkaaksi, josta pääsee jalkoja kastelematta suoraan metroon. Kaduksi muuttaminen tässä vaiheessa ei uskoakseni paljoa vaikuttaisi matka-aikoihin. Metro vähentää kuitenkin huomattavasti Länsi-Väylän bussiliikennettä, joten sekin puoltaa kaduksi muuttamista.
Jos Espoosta päin tuleville haluttaisiin järjestää liityntäpysäköintiä, niin se olisi järkevämpi toteuttaa Espoon päässä jossakin Tapiola-Keilaniemi alueella. Tuolla Koivusaaressa todennäköisesti tulee olemaan maa hinnoissaan.
Koivusaaren oma väestö tuskin tarvitsee kovin paljoa liityntäpysäköintikapasiteettia metroasemalle.
Täytyy muistaa, että kuntaraja vaikuttaa vielä nykyisellään politiikkaan. Liityntäpysäköintiä voi ja pitääkin järjestää useampaan kohtaan, mutta jos puhutaan Länkkärin muuttamisesta kaduksi Koivusaaren kohdalla, niin se olisi luonteva ”viimeinen” liityntäpysäköintipiste.
Kaduksi muuttaminen vapauttaa rakennusoikeutta. Kaduksi muuttamista vastustetaan. Vastustusta voidaan ehkä lieventää osoittamalla osa vapautuvasta rakennusoikeudesta laadukkaalle liityntäpysäköinnille.