Rakennusviraston esittämät katuinvestointikohteet vuodelle 2011. Pyörätiet näkyvät lilalla.
Yleisten töiden lautakunta käsittelee vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa tiistaina 25. tammikuuta. Samassa yhteydessä on tarkoitus hyväksyä rakennusviraston laatima katuinvestointiohjelma. Siinä on selkeitä parannuksia nykytilanteeseen verrattuna: viitoitusta lisätään, väyliä kunnostetaan ja muutamia keskeisiä uusia pyöräväyliä rakennetaan.
Investointiohjelmassa on kuitenkin kolme erittäin suurta ongelmaa:
- Helsingiltä puuttuu pyöräilyn kokonaissuunnitelma. Ehdottomasti suurin ongelma on, että Helsinki ei kohdista pyöräilyyn tarkoitettuja rahoja riittävästi suunnitteluun. Kokonaissuunnitelma pitää teettää vuoden 2011 aikana, eikä enää viivytellä asian kanssa!
- Alueellisen painopisteen puute. Suurimmat puutteet Helsingin pyörätieverkossa ovat kantakaupunkialueella. Jotta pyöräily saadaan nousuun, reittiverkkoa on tihennettävä siellä, missä pyöräillään eniten.
- Olemassaolevan verkon parantaminen. Niin kauan kuin Helsingiltä puuttuu pyöräilyn kokonaissuunnitelma, rahat on kohdistettava olemassa olevan pääpyörätieverkon kunnostamiseen – ei uuden infran rakentamiseen vääriin paikkoihin väärällä tavalla.
Vähäiset resurssit tulee suunnata sinne, mistä niistä on eniten hyötyä. Rahoja ei ole varaa sirotella sinne tänne. Jos rahasta ei ole selvää hyötyä siinä, mihin ne on tarkoitettu, eli lisätä pyöräilyä parantamalla Helsingin pyöräilyolosuhteita, sitä aivan yksinkertaisesti ei tule käyttää lainkaan.
Investointiohjelmaan ei pidä nostaa sellaisia kohteita, jotka eivät aidosti vaikuta pyöräilyn lisääntymiseen. Investointeja on arvioitava sillä kriteerillä, miten ne todellisuudessa vaikuttavat pyöräilyn olosuhteiden parantumiseen kokonaisuudessa.
Kaupunginvaltuusto on budjetoinut vuodelle 2011 yhteensä 3,9 miljoonaa euroa pyöräilyä edistäviin investointeihin. Alunperin virkamiesten laatima budjettiesitys sisälsi esityksen vain 1,9 miljoonasta eurosta. Puolueiden välisissä neuvotteluissa summa nostettiin 3,9 miljoonaan euroon.
Investointiohjelmaan on siroteltu noin 1,97 miljoonalla eurolla sellaisia hankkeita, jotka on pyöräilyn edistämisen näkökulmasta valitettavasti kohdistettu hankkeisiin, jotka eivät palvele tarkoitustaan. Olen alleviivannut nämä 2 miljoonaa euroa keltaisella. Ne on kohdistettava uudelleen, siten että rahat palvelevat esitettyä paremmin tarkoitustaan.
Tuo vauhtitien pyörätie tarkoittanee sitä puuttuvaa 100-200 metrin pätkää vauhtitien eteläpäässä. Nykyään pyöräilijän on tarkoitus siirtyä hankalasti tien toiselle puolelle epämääräiselle ja valaisemattomalle hiekkapolulle, jonka kunnossapito varsinkin talvella on mitä sattuu. Tietenkään mitään opastusta ei ole. Vaikka ei ole kyse isosta kohteesta, tuo on kuitenkin yksi ärsyttävä epäkohta, joka viestii siitä, että pyöräilystä ei niin väliä.
Tästä pitää hoksata siirtyä tien yli. Ja tästä alkaa puistoon tutustuminen.
Silmään pistää tuossa taulukossa, että pääraittiverkoston kunnostukseen on panostettu aika niukasti (350 000 euroa, josta 250 000 läntisen suurpiirin alueella). Jos lisäresursseja on saatavilla, niin luontevinta olisi panostaa niitä tuon pääraittiverkoston kunnostamiseen – erityisesti kun eräät innokkaat vapaa-ehtoiset tekivät niille viime syksynä kuntokartoituksen.
Pääraitteihin liittyen, olisi mukavaa jos niiden kunnossapitoon saataisiin ensi talvena erikseen allokoitua resursseja. Noiden parannettu talvikunnossapitohan oli tarkoitus aloittaa jo tänä talvena, mutta eipä alkanutkaan. Tuloksen on voinut huomata esimerkiksi rantaradan varressa, jonka kunnossapito on ollut hyvin vaihtelevaa tänä vuonna.
Mitähän tuolla Sahaajankatu-Muuntajankatu-Abraham Wetterin tielle tarjotulla 880 kiloeruolla olisi tarkoitus tehdä? Sahaajankadulla ei ole pyörätietä välillä Valurinpolku-Abraham Wetterin tie, olisko se tarkoitus tehdä?
fitsi: En ole koskaan älynnyt, että tuossa Vauhtitien pyörätie päättyy, kun tulen yleensä Tivolitieltä siihen. Eihän siinä varmaankaan ole tarkoitus mennä puistoon kuutamokävelylle, vaan päästellä autojen seassa Hammarskiöldintielle asti. Kuvittelisin myös että tuo 150 kiloa olisi tarkoitus upottaa siihen Hesarin suuntaiselle pätkälle Vauhtitietä, niin että Hesarin pohjoispuolta kulkevalta pyörätieltä pääsisi hyvin Mäntymäentielle.
SAHAAJANKATU VÄLILLÄ ABRAHAM WETTERIN TIE –
MUUNTAJANKATU, KATUSUUNNITELMA on näköjään hyväksytty Yleisten töiden lautakunnan kokouksessa 31/28.9.2010
Tiedä sitten miljoonista, mutta kuulostaa hyvin perinteiseltä jalkapyöräsuunnittelulta, että laitetaan yhdistettyä väylää ensin pari korttelia itäreunalle ja sitten jatketaa pari korttelia länsireunalla. Varmasti syntyy sujuvaa ja jatkuvaa pyöräväylästöä 🙂
Kyllähän tuosta pääsee sujuvasti ja jatkuvasti liikkumaan, kunhan vain ajaa ajoradalla koko matkan. Tuollainen suunnittelu takaa myös sen, että puolet tästä matkasta voit jopa ajaa laillisesti siellä ajoradalla, riippumatta siitä kumpaan suuntaan ajat.
Hyväksytty on – ja siinä on juuri tämän koko asian pihvi. Kun ei ole kokonaissuunnitelmaa siitä, minkä katujen katusuunnitelmat ovat pyöräilyn näkökulmasta tärkeysjärjestyksessä kiireellisimpiä, puuttuu koordinaatio.
Vähäiset resurssit on keskitettävä sinne, missä niistä on eniten hyötyä pyöräilyn näkökulmasta katsottuna.
Suunnitelmasta käy ilmi, että kaksisuuntainen pyörätie on tulossa vauhtitien länsireunaan. En tiedä missä tuossa nykyään olisi tarkoitus ajaa, mutta nähdäkseni suurin osa kulkee puiston kautta. Riippuu varmaan tulkinnasta onko puistossa kulkeva reitti Vauhtitien osa, jolloin siellä olisi lain mukaan ajettava. En ainakaan epäile, etteikö poliisi voisi tällaista tulkintaa tehdä.
Päivitin kuvaan siitä puuttumaan jääneet alleviivaukset. Summa on siis yhteensä 1,97 miljoonaa euroa, eli kaupunginvaltuuston myöntämä erillisraha kokonaisuudessaan.
Ongelma johtuu ilmeisesti siitä, että toisin kuin puolueet budjettineuvotteluissa syksyllä 2010 sopivat, koko 2 miljoonaa euroa on jostain syystä ohjattu rakennusvirastolle, vaikka sovittiin, että määrärahan käytöstä päättää Helsingin pyöräilyprojekti.
Nämä 2 miljoonaa on nyt jäädytettävä. Tarkoitus kun on, että Helsingin pyöräilyasioita johtaa vastedes kaupungin pyöräilyprojekti. Nyt se ei ole ilmeisesti nähnytkään tätä investointisuunnitelmaa.
Yleisestä mielenkiinnosta: mikä muuten on tuon Helsingin pyöräilyprojektin nykytilanne? Muistaakseni kun viimeksi kuulin, niin projektin käytännön organisointi taisi olla vielä pahasti vaiheessa (mutta tästä on jo jonkin aikaa).
Auts. Nyt taas fokusta. On täysin totta, että jos käyttäjät eivät näe silmissään parannuksia, rahan summittainen sirottelu on tosi vaarallista ja turhauttavaa resurssien hukkaa.
Onkohan Hesarin pyörätie kenties hätävarjelun liiottelua?, vai toimisiko siellä vaikka vaan pyöräkaistat. Samoin Vilhovuorenkatu, miksi? Onko jälleen ainoa syy yhdistää Hesarin braahenkentän ja sörnäisten rantatien välille verkko. Ei tuo täydellinen verkko kadulla voi olla noin tärkeä, kartalla kylläkin. Ja samalla ohitetaan todellinen ongelma, Hämeentie.
Vilhovuorenkatu -pyörätie, ja siitä kohti keskustaa -bussikaista!
Helsinki, elämyksellinen pyöräilykaupunki!
Helsinginkadulla on 40 km/h nopeusrajoitus, joten uusien suunnitteluohjeiden mukaan pyöräkaista olisi sinne luontevin ratkaisu. Tämä tosin todennäköisesti vaatisi kadunvarren pysäköintipaikkojan siirtämistä/poistamista, mikä voi aiheuttaa paikallista vastarintaa (itse olen kyllä sitä mieltä että kadut pitäisi varata ajoneuvojen liikkumiseen, eikä liikkumattomien ajoneuvojen säilytykseen).
Lisäksi kun kadun länsipää on jo ennestään pyörätietä, niin tuo pyöräkaistalta pyörätielle ja takaisin siirtyminen voisi aiheuttaa eräänlaisen epäjatkuvuuskohdan.
Joka tapauksessa tuolle Helsinginkadun itäpäälle pitäisi tehdä jotakin, koska tällä hetkellä pyörätiet loppuvat aivan käsittämättömään paikkaan. Eteläpuolen pyörätie on tällä hetkellä oikea sakkoansa, koska pyörätien loppuminen on osoitettu vain katumerkinnöillä (jotka ovat talvella täysin näkymättömissä).
Vilhonvuorenkatu taitaa puolestaan olla niin hiljainen, että siellä ei kovin kummoista tarvetta pyörätielle liene.