Kaupungin verkkosivujen julkaisujärjestelmä on niin vanhanaikainen, ettei sieltä saa esimerkiksi uusimpia liikennesuunnitelmia RSS-syötteenä. Esitin tämän haasteena muutamille tutuille koodareille – Ilkka Pirttimaa @Ile ja Mikko Heikkinen @mikkohei13 Qaikusta tarttuivat haasteeseen ja ohjelmoivat screenscraperin, eli ohjelman, joka käy hakemassa uusimmat uutiset Liikennesuunnitteluosaston sivuilta ja esittää ne RSS-muodossa.
Tämän takia on Kaupunkifillarin lukijoilla nyt mahdollista seurata helposti, onko KSV:lla tullut uusia mahdollisesti kommentointia kaipaavia liikennesuunnitelmia nähtäville.
Syöte ei vielä toimi täysin saumattomasti, esim. päivämäärien kanssa on heittoa (scrapperiä voi parannella wikimäisesti ja osallistua keskusteluun teeman ympäriltä), mutta pääasia on, että nyt näemme liikennesuunnittelun viimeisimmät suoraan blogin sivupalkista. Suurkiitos @Ile ja @mikkohei13!!!
Antti Poikola
Erittäin kuul!
Mutta mitä tuo itseasiassa nimenomaisesti kasaa? Ilmeisetsi pelkästään tuon yhden tiedotussivun? Sen ongelmana on, että siinä on oikeastaan ainoastaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan menossa olevia asioita.
Lisäksi tarvitsisi ainakin
* Nähtävänä nyt -sivun kaavat: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/N_ht_v_n_+nyt
* Nähtävillä olevat katusuunnitelmat http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Ajankohtaista/Ajankohtaiset+suunnitelmat_1
* Tai ehkä HKR:n tiedotussivun: http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/ajankohtaista/
Varmaan olisi pari muutakin. Jos nuo tunkee kaikki samaan scraperiin, siitä tulee jo sotkua, eli niistä voisi ehkä tehdä omat feedinsä. Oikeaan reunaan ne voisi sitten laittaa erillisenä palkkina erillään blogeista. Menee jo aika hienosäädöksi; katselen jos joku päivä ehtisin selvittää, miten scrapereitä tehdään, niin voisin tehdä nuo itsekin, mutta se ei kyllä ole lähipäivinä.
Jep tämä oliskin vain ihan ensimmäinen kokeiluluontoinen juttu. Ilmeisesti tuo scraperwiki toimi alustana… siitä @Ile ja @mikkohei13 tietävät enemmän. Itse ajattelin verestää koodailukykyjäni (kyvuttömyyttäni) 4.12. kun on kansainvälinen monen kaupungin avoimen datan hakkerointipäivä: http://www.opendataday.org/
Edistyksellistä 🙂 Ja toivonkin hartaasti, että liikennesuunnitelmia tuotaisiinkin nähtäville useammin. Perinteisesti ”ajankohtaista liikennesuunnittelussa” on esitelty vain liikennesuunnittelupäällikön päätökset ja ainoastaan laajoista liikennesuunnitelmista on järjestetty asukastilaisuuksia ja pidetty suunnitelmia nähtävillä. Toki liikennesuunnittelijat ovat mukana myös kaavoitusta koskevissa yleisötilaisuuksissa, jotka on listattu Otson mainitsemalla sivulla. Ja katusuunnitelmathan ovat aina nähtävillä ja niiden kommentointi on enemmän kuin tervetullutta!
Tässähän piilee sellainen hassu, mutta pirullinen yksityskohta, että maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kysymään asukkaiden mielipidettä sekä kaavoista että katusuunnitelmista – mutta ei liikennesuunnitelmista.
Siksi liikennesuunnitelmista ei Helsingissä yleensä kysytä kansalaismielipidettä. Tämä taas aiheuttaa sen, että pyöräilijä on täysin liikennesuunnittelijan armoilla.
Järjestely on harmillinen, koska kaava-asiat ovat maallikon näkökulmasta usein niin vaikeasti hahmotettavissa, että niihin on vaikea ottaa mitään kantaa.
Katusuunnitelmat puolestaan laaditaan kaikista suunnitelmista maallikolle selkeimmin ymmärrettävässä muodossa. Pulma vain on, että niiden valmistuessa suunnittelu on jo niin pitkällä, että esimerkiksi pyöräilyyn vaikuttavat asiat on jo päätetty – juuri siinä liikennesuunnitelmassa, josta ei kysytä kansalaisilta mielipiteitä.
Olisiko tässä kohtaan mahdollista, että kaupungin ja liikennesuunnitteluosaston kanssa neuvoteltaisiin diilistä, että liikennesuunnitelmia tuotaisiin näytille ihan vapaaehtoisesti, vaikkei laki sitä vaadikaan?
Suosittelen lämpimästi! En tiedä tarvitaanko siihen valtuustoaloite, että hommat lähtee rullaamaan vai ottaisiko joku muu kopin esim. WDC Open Helsinki, Embedding design in life -teeman alle.
Tästäkö johtuu sekin, että Kamppi – Länsisatama -ratikan reitin muotoutumista alkoi nähdä vasta luonnossa ilman, että reittiä olisi kummemmin kerrottu missään? Samaan luokkaan kuuluu tietysti myös pyöräilyyn soveltuvien ulkoilureittien rakentuminen ulkoilualueilla.
Tämähän se ongelma onkin, kun kansalaisvaikuttaminen vaatii erityistä valveutuneisuutta ja lukuisien eri virastojen kotisivujen monenkirjavien ilmoitusten aktiivista seuraamista. Moni asia menee valitettavasti ns. ohi. Ei meillä virkamiehilläkään ole aina helppoa seurata asioiden etenemistä.
Google valaisee asiaa Kamppi-Länsisatama raitiolinjasta:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04-02_Kslk_11_El/72813607-7BC3-418D-BAA0-1285D9253767/Kampin_ja_Jatkasaaren_valisen_raitiolinjan_liikenn.html
”Vuorovaikutus: Liikennesuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla. Suunnitelmaa ei ole juurikaan kommentoitu.”
Asiaa sivuten, tällä hetkellä liikennesuunnittelupäällikön esityslistalla on Salmisaaren liikennejärjestelyt.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Suomi/Plo-esitys/2010/Ksv_2010-11-26_Lsp_Liikenneasiat_1_0031_El/83AAD683-F5F4-41FA-B12A-1A23A99B7E17/5931-7.pdf
Aivan käsittämätön suunnitelma. Todella suosittu läpiajoreitti Salmisaarenkadun pohjoislaidalla aiotaan yksinkertaisesti katkaista. Ja muutenkin, onko tämä nyt alkuunkaan uuden suunnitteluohjeen mukainen. Ei yhtään pyöräkaistaa, ei yhtään jalkakäytävästä rakenteellisesti erotettua pyörätietä, ei yhtään pyörätaskua. Vain kaksisuuntaisia jalkakäytävän tasossa kulkevia reittejä.
… huomaan, että se ei tietenkään riitä, että saa tiedon suunnitelmista, vaan ne pitäisi kyetä vielä hahmottamaankin. Voitko Esa tarkentaa, mistä läpiajoreitistä on kysymys? Mistä edes löysit tuon suunnitelman? Itse löysin vain: http://bit.ly/salmisaarisuunnitelma
Löysin suunnitelman täältä:
http://www.hel.fi/ksv
>Päätöksenteko
>Liikennesuunnittelupäällikkö: esityslistat
>31/26.11.2010
Tarkoitin läpiajoreittiä Lauttasaaren suunnasta Töölön suuntaan, eli Lauttasaaren sillalta Mechelininkadulle. Reitti kulkee sieltä entisen Lepakon takaa Lapinlahdentielle (tai vaihtoehtoisesti rantaa pitkin Hietsuun). Oman kokemukseni mukaan tuolla reitillä on paljon kevyttä liikennettä.
OK, tossa on siis yksi scrapattava lista lisää, liikennesuunnittelupäällikön esityslistat: http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/P__t_ksenteko/HelaContentKsv&xml=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Suomi/Plo-esitys/2010/list.xml&xsl=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnitteluvirasto/listSuomi.xsl&CACHEPARAM=1290597511602
Demokraattinen prosessihan ei anna mitään virallista mahdollisuutta näihin vaikuttaa, mutta saahan sitä ihmetellä ja jos jotain aivan kummaa on luvassa, niin luottamushenkilöihin yhteyttä etukäteen. Aikaikkuna toimimiselle on kuitenkin kovin lyhyt, niinkuin nyt pitäisi kertoa huomista kokousta varten jollekin jotain… kelle ja mitä?
Mitä tulee tuohon LÄnsiväylän alitukseen ja sieltä Lepakon taakse, niin mä en vain kykene hahmottamaan, miten se suhtautuu tuohon suunnitelmaan ja miten se on katkeamassa.
Esityslistassa oli myös : ”Energiakadun yhdistetty jalankulku- ja pyörätie erotellaan.”, mikä liennee hyvä uutinen.
Tuo on muuten liikenteen ohjaussuunnitelma. Siinä päätetään enää liikennemerkkien paikoista. Varsinainen liikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.4.2009.
Hankkeen taustalla on se, että liittymän välityskykyä lisätään kasvavien automäärien paineessa. Autokapasiteettia nostetaan johtamalla rampista entisen yhden kaistan sijaan kaksi kaistaa.
Ideana on taata tällä tavalla pyöräilijöille turvallisemmat ylitykset kuin panemalla heidät ylittämään useita kaistoja. Se, että samalla heikennetään pyöräilyn olosuhteita, painaa vaakakupissa selvästi näköjään vähemmän.
Ongelma on tietenkin, että kapasiteetin lisääminen lisää autoilua entisestään. Aina. On hölmöläisen touhua lisätä kapasiteettia sen sijaan, että pidettäisiin kapasiteetti ennellaan ja ohjattaisiin ihmisten liikkumistapoja muilla keinoilla.
joo ihan vaan kertauksen vuoksi, mitäs näitä eri suunnitelmatasoja on
Yleiskaava
asemakaava
liikennesuunnitelma
katusuunnitelma
liikenteen ohjaussuunnitelma
…
Tuo liikennemerkkien sijoittelujuttu eli viitoitus on noussut esille siinä mielessä, että kaupungilla ei ilmeisesti ole mitään rekisteriä, mistä näkisi, miten liikennemerkit on suunniteltu sijoitettaviksi… niitähän katoaa ja remonttien yhteydessä muuttuu ja suunnitteluvaiheessakin pyöräily voitaisiin huomioida esim. näin:
Liikenteenohjaussuunnitelma tuleekin usein ”jälkijunassa”, jolloin katusuunnitelma on ehditty hyväksymään niin kuin muistaakseni tässäkin tapauksessa Salmisaarenkatu-Energiankatu on päässyt käymään. Ongelmat tulevat esiin rakentamisvaiheessa, kun varsinaiset liikennemerkit joudutaan sovittamaan jo suunniteltuun katuun. Ihannetapauksessa liikenteenohjaussuunnitelma olisi hyväksyttynä siinä vaiheessa, kun katusuunnittelu käynnistyy, jolloin merkkien paikat ja tilantarve voitaisi huomioda paremmin.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käytössä liikennemerkkien rekisteri LIISU mutta minulla ei ole viimeisintä tietoa sen ajantasaisuudesta. HKR:lla ei ole rekisteriä liikennemerkeistä mutta moni muu kadun kaluste löytyy YLREstä eli yleisten alueiden rekisteristä.
Ja näitä siis säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen tavoitteena on mm.
– turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun
– suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus
– asiantuntemuksen monipuolisuus
– avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa
Mutta kuten näkyy, laki ei ole ajantasalla, vaikka sitä on juuri hetki sitten uudistettu. Lain tavoitteet eivät toteudu, koska niitä ei ole kirjattu velvoittavina, vaan pelkkinä toiveina. Ottakaamme siis jälleen yksi tavoite itsellemme: seuraavalla kierroksella lakiin pitää saada konkreettisia sisältöuudistuksia.
Mitä ne voisivat mielestänne olla? (Kertokaa mielipiteenne ihan omin sanoin sellaisina, kuin ne ensimmäisenä pelmahtavat mieleenne!)
Martti/ pieni tarkennus: maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne liikennesuunnitelmaa
Antti/ pähkinänkuoressa: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/843/Liikennesuunnittelu%20eri%20kaavoitusvaiheissa.pdf?sequence=1
Kiitos Penelope linkistä, meni nyt Tutkimuskirjallisuutta osaan odottamaan sopivaa lukuhetkeä: http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Tutkimuskirjallisuutta#Suomeksi
Toistan: ”Tässähän piilee sellainen hassu, mutta pirullinen yksityskohta, että maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kysymään asukkaiden mielipidettä sekä kaavoista että katusuunnitelmista – mutta ei liikennesuunnitelmista.” 🙂
Mutta en ole kyllä enää varma tuosta katusuunnitelmienkaan osalta, koska ei sitä tuolla laissa lue. Jos näin on (siis, että katusuunnitelmista ei ole pakko kuulla asukkaita), tässä on sitten esimerkki Antin toivomasta hyvästä käytännöstä, johon laki ei velvoita.
Mahdollista hyvää ei-velvoittavaa käytäntöä voisikin sitten jalostaa koskemaan liikennesuunnitelmia. Nyt pyöräily on lapsipuolen asemassa, koska liikennesuunnittelua ei tehdä pyöräilijän, vaan autoilijan ja jalankulkijan näkökulmia yhteensovittamalla.
Tämä menee nyt vähän pyöräilyteeman ulkopuolelle:
Kaikenlaista velvoittavaa lainsäädäntöä vastustetaan aina mm. Kuntaliiton suulla, koska sen toteuttaminen maksaa. Itsekään en ole mikään lainsäädännön kautta menemisen fani, koska niin usein hyvääkin tarkoittava laki ei toimi käytännössä niinkuin oli ajateltu.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on kuitenkin osallistumisen suhteen lainsäädännön kärkipäätä, nyt on meneillään kuntalain uudistus, johon voisi tuoda vahvemmin osallistumisen elementtejä
Paikallisesti Helsingissä on mielestäni ihan täydet mahdollisuudet toimia paremmin oli lainsäädäntö velvoittava tai ei, hyvät käytännöt, jotka tukevat kaikkia osapuolia (asukkaat, luottamushenkilöt, virkamiehet) vakinaistuvat kyllä, vaikkei olisi lainsäädäntöäkään pakottamassa. Hyviä käytäntöjä vaan pitää rohkeasti kehittää (kenen pitää kehittää… asukkaiden, luottamushenkilöiden vai virkamiesten?!?).
Sitten, mitä tulee noihin kivan nimisiin rekistereihin LIISU, YLRE… (mikähän sen rakennustyömaa/ poikkeustilarekisterin nimi nyt taas olikaan), niin ne pitäisi saada myös kaupunkilaisten käytettäväksi avoimen datan periaatteella. Erityisesti olen viimepäivinä kantanut huolta siitä, että tuoko Helsingin uusi uljas asianhallintajärjestelmä mitään parannusta digitaalisen tiedon pimentoon:
Kaupungin yhteinen asiakirjojen käsittelyjärjestelmä AHJO ja yhteinen keskuskirjaamo otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta.
”Ongelma on tietenkin, että kapasiteetin lisääminen lisää autoilua entisestään.”
Ja vastaavasti pyöräilyn olosuhteiden hankaloittaminen vähentää pyöräilyä entisestään ja lisää siten muitten liikennemuotojen käyttöä.
Erityisen mielenkiintoinen esimerkki tästä on muuten Espoon Leppävaarasta, jossa on nyt valmistumassa Kehä I remontti. Osana tuota remonttia useita hyviä (=suoria) pyörätienpätkiä poistettiin, ja niitten tilalle rakennettiin autokaistoja. Korvaavat pyörätieratkaisut ovat laadultaan erittäin kyseenalaisia, mm. yksi niistä on kulkenut viime kesästä alkaen paikallisen koulun pihan halki.
Pystyikös tätä blogia muuten seuraamaan RSS feedinä? En löytänyt nappulaa siihen mistään.
kah Tapio… pystyy toki oikean sivupalkin aivan alimmaisena on tekstilinkit ”Artikkeleiden RSS-syöte” ja ”Kommentit RSS-syötteenä”
Voisi kyllä nostaa näkyvämmälle paikalle ja laittaa perus rss-logon mukaan.