Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 18.11.2010.
Kuva: Mikael Colville-Andersen
Kulkumuotojakauma kertoo, kuinka suuri osa matkoista on mitäkin kulkumuotoa: kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja autoilua. Mitä kulkutapajakaumasta Helsingissä tiedetään? Se, että joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteestä oli 64,2 prosenttia keskustan rajalla syysarkipäivänä 2009.
Vastaavasti tiedetään, että henkilöautojen osuus oli 35,8 prosenttia henkilöliikenteestä. Toisin sanoen se, mitä ei tiedetä, on kuinka suuri osa liikenteenteestä on kävelyä tai pyöräilyä, eli kuinka suuri osa helsinkiläisistä joko kävelee tai pyöräilee päivittäin töihin ja asioille.
Molemmista on luonnollisesti olemassa valistuneita arvioita. Pyöräilyn määräksi arvioidaan noin 6-7 prosenttia, mutta tätä on vaikea todentaa, koska luku vaikuttaa hatusta vedetyltä. Yhtä hyvin se voi olla vaikka 4 % tai 9 %. Jalankulun osuudesta en lähde spekuloimaan, koska sen arvioiminen on vielä hankalampaa.
Helsingin kaupunki pyrkii määrätietoisesti kasvattamaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettua kulkumuoto-osuutta ja vähentämään asukkaidensa riippuvaisuutta henkilöautosta. Keinovalikoiman kärjessä ovat maankäytön tehostaminen, liikkumisen ohjaus, infrastruktuurin ja palvelujen tarjonta sekä hinnoittelu ja sääntely.
Aivan keskeistä on mitatun tiedon seuraaminen. Minkä hyvänsä tavoitteen saavuttamiseksi on kriittisen tärkeää mitata sen toteutumista säännöllisesti. Jotta voidaan mitata, on ensin tiedettävä, mitä mitataan.
Yleisten töiden lautakunta sai tiistaina nähtäväkseen rakennusviraston strategia-asiakirjan ensimmäisen version. Asiakirjassa listataan erilaisia konkreettisia mittareita, joilla HKR:n tavoitteiden etenemistä arvioidaan. Vielä tässä vaiheessa HKR:n strategiasta puuttui liikenteen kulkumuoto-osuuksien mittaaminen.
Yleisten töiden lautakunta nosti tämän keskeisen indikaattorin rakennusviraston toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin yhdeksi mittariksi. Ennen kuin tilanteen kehittymistä on mahdollista seurata, kulkutapaosuudet pitää selvittää sillä tavalla yhteismitallisesti, että lukuja voi verrata luotettavasti toisiinsa.
Kaiken muun ohessa tämä edellyttää, että kaupungin eri virastot taitavat sujuvan yhteispelin, koska tällä hetkellä tiedot kävelyn ja pyöräilyn määristä Helsingissä eivät ole yhteismitallisia muun henkilöliikenteestä olemassa olevan tiedon kanssa.
Martti Tulenheimo
Korjasin Martin tekstistä asiavirheen (kannattaa korjata alkuperäiseenkin kirjoitukseen). Martti oli kirjoittanut: ”Kulkumuotojakauma kertoo, kuinka suuri osa liikenteen kokonaissuoritteesta on mitäkin kulkumuotoa…”
Yleensä kulkumuotojakaumalla (tai kulkutapajakaumalla) viitataan nimenomaan matkojen laskemiseen… kun lähden kotoa ja menen töihin teen yhden matkan jollain kulkumuodolla. Tässä matkan pituudella ei ole merkitystä.
Liikenteen kokonaissuorite taas viittaa yleensä ajoneuvokilometreinä laskettuun suoritteeseen, ei siis matkojen lukumäärään esim: ”Kehä I:n vuosi-suorite oli 352 miljoonaa ajoneuvokilometriä ja sen osuus oli 15 % koko suoritteesta” [1]
[1] http://www.hel.fi/static/ksv/www/Liikenne/Liikennetutkimus/Muut_liikennetutkimukset/Liikenteen_suorite_Helsingiss%E4_2005.pdf
Kiitos tarkennuksesta! Korjasin fiban myös alkutekstiin.
Seuraavassa lisää tarkennuksia. 😉
Kulkutapajakauma tai -osuus voidaan matkojen määrän ohella toki ilmoittaa myös suoritteen perusteella. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pyöräilyn kulkutapaosuus matkaluvun eli matkojen määrän mukaan laskettuna oli vuonna 2008 6,8%. Eli näin suuri (tai valitettavan pieni) osuus kaikista matkoista tehdään pyörällä. Luku on suunnilleen sama riippumatta siitä, tarkastellaanko vain jotakin PKS:n kaupunkia erikseen vai kaikkia yhteensä. Sen sijaan suoritteen eli kilometrien mukaan laskettuna pyöräilyn osuus kaikista kuljetuista kilometreistä oli vain 3,0% johtuen tietysti siitä, että vaikka pyörällä kuljettaisiin paljon matkoja, ei kilometrejä lyhyiltä matkoilta kerry. [1, sivu 19]
Valtakunnallisella tasolla pyöräilyn osuus kotimaan matkoista oli vuosina 2004-05 matkojen määrän mukaan 9% ja suoritteen mukaan 2%. [2, sivu 16]
Näissä tutkimuksissa matkalla tarkoitetaan yhtä matkaa esim. kotoa töihin. Matka saattaa sisältää pyöräilyn juna-asemalle, junassa istumisen ja kävelyn asemalta työpaikalle. Jos suurin osa kilometreistä kertyi junassa istumalla, on juna tällöin pääasiallinen kulkutapa. Liityntämatkoja ei siis huomioida, mikä pyöräilyn kannalta on huono juttu. Todellisuudessa pyöräilyn kulkutapaosuus olisikin hieman suurempi, jos liityntämatkat huomioitaisiin. Soppaa sekoittaa sekin, että myös kuntoilu- tai koiranulkoilutuslenkit lasketaan matkoiksi. Toisaalta on kuitenkin tärkeää noudattaa jotain tiettyä laskentatapaa, jotta päästään niihin yhteismitallisiin lukuihin. Jos vaikkapa halutaan verrata eri kaupunkeja kansainvälisellä tasolla.
Tarkoititko Martti valistuneilla hatusta vedetyillä arvioilla nimenomaan näitä em. kyselytutkimusten tuloksia eli toivoisitko mieluummin käytettävän jotain ajoneuvolaskentoihin perustuvaa menetelmää? Tietyn rajan ylittävien ajoneuvojen määrään perustuva mittaus jättää mielestäni ulkopuolelleen kaikki lyhyet asiointimatkat esim. kotoa lähikauppaan. Kuitenkin ostos- ja vapaa-ajanmatkoja tehdään yhtä paljon kuin työmatkojakin [1, sivun 24 kuva alareunassa]. Täytyy myös muistaa, että jos tavoite on kansainvälinen (Brysselin charter), täytyy mittarinkin olla kaikissa maissa samanlainen. Ja valistumaton arvaukseni on, että mittarina käytetään nimenomaan kyselytutkimuksia.
Timo H.
[1] Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008. Keskeiset tulokset (2010/10)
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf
[2] Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 04-05
http://www.hlt.fi/
Loppuraportti:
http://www.hlt.fi/HTL04_loppuraportti.pdf
Kiitos, Timo!
Kyselytutkimukset ovat erinomainen tapa selvittää kulkumuoto-osuuksia. Ja juuri tuota Brysselin charteria on syytä pitää tähtäimenä. Rakennusviraston on syytä sisäistää, mitä se merkitsee.
Tarkoitin valistuneilla hatusta vedetyillä arvioilla sitä, että Helsingissä pyöräilyn kulkumuoto-osuuksia on (mistä tahansa kokonaisluvusta) käytännössä erittäin vaikea löytää dataa. Lähteestä [1] tiedot selviävät vain seudullisella tasolla.
Tämän kirjoituksen pohjana oli mm. lähde [1]. Koska siitä ei selviä pyöräilyn kulkutapaosuutta Helsingin osalta, tiedustelin asiaa Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Sieltä ei valitettavasti löytynyt tarkempia lukuja.
Tulkitsen kommenttiasi niin, että ilmeisesti asiasta on kuitenkin tehty tarkkoja kyselytutkimuksia, joista asia sittenkin selviää. Tulkitsenko oikein? Mistä nämä luvut ovat saatavilla? Voisiko ne laittaa sellaisinaan kokonaan internetiin?
Ja sokerina pohjalla: onko lukuja saatavilla vielä tarkemmin haarukoituna kuin koko Helsingin kaupungin alueelta, siis esimerkiksi suurpiireittäin tai kaupunginosittain?
Tuosta valtakunnallisesta Henkilöliikennetutkimusesta on loppuraportin lisäksi julkaistu myös nippu Excel-taulukoita Martin kaipaama data on taulukossa: Kulkutapaosuudet 18 suuressa kaupungissa vuosina 1998-1999 ja 2004-2005 kulkutapaosuudet_suuret.xls: http://www.hlt.fi/tulokset/kulkutapaosuudet_suuret.xls
Kyseistä tutkimusta ollaan kaiketi uusimassa tänä- ja ensivuonna, joten jos on toiveita sen suhteen, miten dataa pitäisi julkaista, niin nyt on varmaan hyvä aika ottaa yhteyttä Liikennevirastoon.
Valitettavasti tulkitsit Martti väärin, ainakaan itselläni ei ole tiedossa muita kyselytutkimuksia. En myöskään usko, että näitä enempää onkaan, ainakaan itse en keksi, että kuka näitä haluaisi tehdä ellei kaupunki itse. Nämähän ovat kaiketi aika työläitä ja yhden tutkimuksen tekeminen kestää parikin vuotta.
Mutta myös lähteen [1] sivun 17 yläreunan kuvasta saa kaivettua seuraavat tiedot: Helsingin kantakaupungissa asuva tekee arkipäivänä keskimäärin 3,4 matkaa, joista 0,2 matkaa pyörällä, eli matkaluvun perusteella laskettu pyöräilyn kulkutapaosuus on 0,2/3,4=5,9%. Vastaavasti esikaupunkialueelle osuus on 6,1%. Tämän tarkempia tietoja raportista ei tosiaan sitten saakaan.
Myös lähteestä [2] saa Helsinkiä koskevan luvun irti, kuten Antti totesi. Ja lukuarvo eli pyöräilyn kulkutapaosuus Helsingissä on 4,8%. Tämä koskee siis nimenomaan Helsinkiä, esim. Espoo on mainittu erikseen. Mutta kaupunginosan tarkkuudella ei tuoltakaan sentään tietoja irtoa.
Ero tutkimusten välillä johtunee lähinnä siitä, että Helsingin seudun tutkimus tehtiin syksyllä ja sisältää vain arkipäivät. Kansallinen tutkimus sisältää vuodenaika- ja viikonpäivävaihtelun vaikutuksen. Tässäkin suhteessa kannattaa siis olla tarkkana, että mitä lukuja tahtoo ja mitä saa.
Tutkijoiden tietokannat takuulla pursuavat postinumeron tarkkuudella yksityiskohtaista tietoa kaupunginosien asukkaiden liikkumistottumuksista vain saadakseen tulla hyödynnetyiksi pyöräilyä edistäviin tarkoituksiin. 😉 Ehdottaisinkin, että otat yhteyttä tutkijoihin. Raportin [1] alussa todetaan, että lisätietoja saa seuraavilta:
Nina Karasmaa, 09-47664268, nina.karasmaa@hsl
Marko Vihervuori, 09-4766 4382, marko.vihervuori@hsl
Myös valtakunnallisen tutkimuksen [2] aineisto on saatavilla, katso etusivun alareuna. Ja jos et itse saa tietoja ulos tai ne ovat maksullisia, niin voisihan HKR:lle vihjaista, että hankkivat Helsinkiä koskevat tiedot tutkijoilta omaan ja samalla vaikka muidenkin käyttöön.
Timo H.
Mahtavaa, koitan seuraavaksi selvitellä tuota! Kiitos paljon jo tässä vaiheessa.
Voin kertoa välikevennyksenä, että minulla on yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtajana valtavasti halua, mutta käytännössä vain vapaa-aikani käytettävissä näiden juttujen selvittämiseen. Siksi kaikki täältä saatavat johtolangat ovat kullan arvoisia. Ehkäpä jonain kauniina päivänä joku tekee tätä salapoliisintyötä HKR:ssä ihan virastotyönäkin.