Seuraavassa valtuuston kokouksessa käsitellään ympäristöraporttia vuodelta 2009.
Raportissa kirjoitetaan pyöräilystä seuraavasti:
”Helsingissä asetettiin vuonna 1993 tavoitteeksi kaksinkertaistaa pyöräliikenteen määrä silloisesta tasosta vuoteen 2015 mennessä niin, että pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on 12 prosenttia. Pyöräliikenteen määrä on pysynyt Helsingissä kuitenkin melko samalla tasolla viimeiset 10 vuotta. Kesällä 2009 oli kesäkuun alussa vain muutama lämmin päivä, jonka jälkeen oli sateista. Paras pyöräilysää oli elokuussa. Pyöräily on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta. Laskentalaittein varustetuissa laskentapisteissä pyöräilijöiden määrät olivat kesä-elokuussa pisteestä riippuen 10–17 prosenttia edellisvuotta suurempia. Kauniina kesäpäivänä niemen rajan ylitti jopa 28 500 pyöräilijää. On arvioitu, että sään vaikutus pyöräilyyn on jopa 40 prosenttia suuntaan tai toiseen.”
Valtuustossa voidaan tehdä raportin käsittelyn yhteydessä pitää puheita ja tehdä ponsia, joiden kautta valtuusto kiinnittää joihinkin asioihin erityistä huomiota. Tuleeko mieleen vinkkejä, mitä pyöräilyasioita pitäisi nyt erityisesti ottaa esiin?
Tiedon välitti Ville Yli-Kahri
Antti Poikola
Vaikuttaa siltä, että näitä raportteja kirjoittavat henkilöt eivät ole olleet missään yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon. Teksti on kuin Iltalehdestä.
Samaan aikaan Tukholmassa pyöräily on lisääntynyt 10 %. Hmm, I wonder why… Mistäköhän on kyse? Siitä tietysti, että Tukholma on aktiivisesti panostanut pyöräilyn lisäämiseen sen sijaan, että kaupunki olisi keskittynyt ihmettelemään 10 vuotta, miksi pyöräily ei lisäänny, jos pyöräväyliin ei kiinnitetä erityistä huomiota.
Vasta nyt Helsingissä on edes alkeelliset mahdollisuudet lisätä pyöräilyä kohti kunnianhimoista 15 % tavoitetta. Kaupunginvaltuusto on näyttänyt vihreää valoa useille hankkeille, jotka vievät kohti tavoiteen täyttymistä – mikään ei tapahdu itsestään. Samaa uutta otetta on entisestään jatkettava!
Itse odotan kovasti rakennustapaohjeen valmistumista. Siinä pitäisi olla sitten kaikki tieto-taito, mitä tällä saralla ymmärretään. Vielä HKR:ltä lupaus sen noudattamiseen. Sitten pitäisikin pikkuhiljaa arkadiankatu saada uusia väyliä (syksy -10). Viimeistään sitten huomataan ero vanhalla ja uudella suunnittelulla/ajattelulla. Vuonna 2011 mechelininkatu ja niitä pyörätaskuja. Myös pitkiä pyöräkaistoja voisi jo silloin toteuttaa (lönkka, uudenmaankatu, topeliuksenkatu,…), korjailuja huonoihin kohtiin oheen mukaisesti yms.
Mutta jos rahanpuute evääkin jotain jo aikataulutettuja hankkeita? Pyöräilijöiden lisääntyminen ja katujen ”valloitus” lisää entisestään onnettumuuksia tai pelkoa läheltäpititilanteiden johdosta?
Kuinka vakavasti kaupunki haluaa kehittää pyöräliikennettä? Siihen ei hyvät suunnitelmat ilman toteutuksia auta!
Säät vaikuttavat kiistattomasti suomessa pyöräilyn suosioon. Pyöräilijä voi itse vaikuttaa pukeutumisella ettei ainakaan kastu tai palellu pyörän selässä. Muitakin hankaluuksia on, esimerkiksi pyörän säilytys. Olen miettinyt että voisiko Helsingin parkkihalleja käyttää pyörien säilyttämiseen kun omistaja menee vaikka kauppaan. Olisiko kaupungin mahdollista velvoittaa parkkihallien rakentajia varaamaan tietty kiintiö pyöräpaikkoja jokaisesta hallista joka saa rakennusluvan? Kun esimerkiksi katsoo Forumin ja Stockmannin parkkihallia on siellä paljon hukkatilaa johon saisi monta pyörää parkkiin.