Pyöräilyn mainostaminen perheen yhteisenä rauhallisena hetkenä keskellä arjen kiirettä saattaa olla myyntinäkökulmasta menestystarina.
Sen sijaan näkökulmasta, joka lähtee siitä, että pyöräilyä edistetään parhaiten arkisena, jokapäiväisenä liikennemuotona, joka on huomioitava kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja joka tarvitsee omat, autoista ja jalankulkijoista erotetut liikenneväylänsä, oheinen mainoslause on huonoimmasta mahdollisesta päästä.
Mielikuva pyöräilystä asiana, jota tehdään vain sunnuntaisin, elää Suomessa vahvana. Jotta pyöräily voi vapautua marginaalisesta statuksesta, johon autokeskeinen esikaupunkielämäntapa on sen tuominnut, sunnuntaimielikuva on pystyttävä murtamaan.
Tehtävää helpottaisi huomattavasti, mikäli myös polkupyöriä markkinoivat kaupalliset tahot tukisivat tätä yhteistä tavoitetta. Se, että tavoite ei selvästikään ole kristallinkirkas kaikille suomalaisille pyöriä myyville yrityksille, ei ole sinänsä yllättävää. Suomesta nimittäin puuttuu pyöräilijöitä edustava valtakunnallinen edunvalvojataho, jonka kautta viesti saavuttaisi tehokkaasti koko alan.
Mainos on ilmeisen hyvää tarkoittava, mutta valitettavasti se vahvistaa ennestään voimakasta mielikuvaa, ettei pyöräily ole liikennettä, vaan pelkkä sunnuntaiharrastus. Samalla mainos onneksi kuitenkin toimii entistäkin selkeämpänä merkkinä siitä, että Suomeen on perustettava valtakunnallinen liikennepoliittinen pyöräilyjärjestö. Vuosi 2010 on meitä varten.
Martti Tulenheimo
