Helsingin sanomat uutisoi Liikenneministeriön hankkeesta muuttaa kevyttä liikennettä koskevia lakihankkeita. Alkuperäinen muistio löytyy Liikenneministeriön sivulta. Lakiehdotukset on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa tulevan kesän aikana.
Kiinnostavimmat kohdat ovat tässä:
sivu 7: Pyöräkaistan merkitsemistä koskevaan tieliikenneasetuksen 36 a §:ään lisättäisiin nykyään liikenteen ohjauslaitteista annetussa liikenneministeriön päätöksessä oleva säännös normaalia leveämmän ajokaistaviivan käytöstä pyöräkaistan ja muun ajokaistan välissä.
sivu 9: Tieliikenneasetuksen säännöksiä muutettaisiin siten, että pyöräily olisi mahdollista molempiin suuntiin merkillä 551 (yksisuuntainen tie) osoitetulla kadulla, jos lisäkilvellä niin osoitetaan. Tällaisella kadulla nopeusrajoitus voisi olla enintään 30 km/h. … Suomessa talvikuukausina, kun pyöräilijöitä on vähän, normaalista poikkeavaan suuntaan ajava pyöräilijä saattaa tulla yllätyksenä muille tienkäyttäjille. Järjestely tulee olla tehokkaasti merkitty, jotta risteykseen saapuva kuljettaja tajuaa, että risteävällä yksisuuntaisella kadulla pyöräily onkin sallittu vastasuuntaan, ja hänen pitää väistää oikealta ”väärästä” suunnasta risteykseen tulevaa pyöräilijää.
sivu 10: Monet nopeasti liikkuvat pyöräilijät haluaisivat käyttää ajorataa pyörätien sijasta, koska ajaminen aiheuttaa vaaratilanteita ja epämukavuutta pyörätien muille käyttäjille. … Wienin liikennemerkkisopimuksen mukaan polkupyöräilijän on käytettävä määräysmerkillä osoitettua pyörätietä. … Säännöksiä ei muuteta. Wienin liikennemerkkisopimuksen sanamuoto merkin velvoittavuudesta on ehdoton.
Muutama kommentti:
Vaikka muutokset lakiin yksisuuntaisista kaduista ovat valtakunnallisia, ne ainoastaan mahdollistavat yksisuuntaisten katujen sallimisen pyöräilijöille kaksisuuntaisiksi. Paikallisia viranomaistoimia vaaditaan edelleen, että sopiviksi katsotut kadut muutetaan tällaisiksi.
Pyörätien käyttöpakko on kovin ongelmallinen kysymys, ja virkamiehen näkökulmasta on tietysti helppo vedota kansainvälisiin sopimuksiin. Kuitenkin, mikäli pyörätien käyttöpakon määrää vain sopimus liikennemerkin tulkinnasta, herää kysymys, olisiko mahdollista muuttaa osa pyöräteistä vapaaehtoisiksi niin että näitä varten olisi oma ”vapaaehtoisen” kevyenliikenteenväylän merkki?
Muistutettakoon vielä, että nykyinen tieliikenneasetus antaa mahdollisuuden olla käyttämättä pyörätietä, mikäli se on ajosuuntaan nähden tien väärällä puolella tietä:
”Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa.” (Tieliikenneasetus 5.3.1982/182, merkki 422)
Aiheesta myös tavalliseen tapaan HS:n palstalla kiivas keskustelu, joka muistuttaa jälleen, että pyöräilyn julkisuuskuva on ainakin ensimmäisenä kommentoimaan ehtineiden keskuudessa melkoisen heikko.
Reima Karhila
Lakiehdotuksesta voi ja pitäisi jättää kaikkea hyvää puoltava lausunto ja lisäksi vielä ehdottaa muutamaa parannusta. Aloitin wikiin sivun ja dedis hommalle on 18.1.2010
http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Pyorataskulaki
Ja Reiman otos entiseltä kotikadulta on ikävän tutun näköinen, omasta arkistosta löytyi useita kuvia samasta kohtaan ja samasta pakettiautosta. Päätin olla sen verran aktiivinen kansalainen, että soitin pakettiauton omistavaan huoltoyhtiöön ja mies lapasi mainita autoa käyttävälle työntekijälle asiasta. Oli ymmärtäväinen ja asiallinen ja tykkäsi, että ihan kiva, että soitin hänelle enkä pysäköinninvalvojille.
Onkohan tämä se Wienin sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860030/19860030_2
Siellä sanotaan näin: ”4. Sopimuspuolet tai niiden osat voivat kieltää pyöräilijöitä käyttämästä muita ajoradan osia siellä, missä on pyörätie. Samoissa olosuhteissa ne voivat sallia mopon kuljettajien käyttää pyörätietä ja, jos ne katsovat tarpeelliseksi, kieltää heitä käyttämästä muita ajoradan osia”
Minun tulkintani mukaan ”VOIVAT KIELTÄÄ” tarkoittaisi, että Suomi sopimuspuolena voi myös olla kieltämättä, eli purkaa ns. pyörätien käyttöpakon.
Ota tästä nyt selvää… onko ”Wienin tieliikennesopimus” sama, kuin ”Wienin liikennemerkkisopimus”, ekaa googlaamalla löytyi moottoritien määritelmä wikipedisasta ja toisella joku TKK:n kurssi (http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/150/), jonka lähdeviite saksankieliseen: http://www.admin.ch/ch/d/sr/0_741_201/
HS:n keskustelusta jäi pikaisen selailun päätteeksi yksi järkeväkin ajatus mieleen: Eikö jalkakäytävää osoittavan liikennemerkin alle voisi laittaa lisäkilven ’Sallittu pyöräilijöille’ siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Ja sitten vain muutettaisiin sopivissa paikoissa ’kevyen liikenteen väylät’ tällaisiksi kävelyteiksi lisäkilvin varustettuina. Ei kai tämä tarvitsisi lakimuutosta? Ainakaan ei tarvittaisi ’vapaaehtoisen kevyen liikenteen väylän’ merkkiä.
Niin ikään HS:n keskustelusta tunki päälle ajatus yksisuuntaista katua vastakkaiseen suuntaan ajamisen vaarallisuudesta. Paljon siellä tietysti on epäasiallisia kommentteja seassa, mutta itse muiden maiden käytäntöjä ja liikenneoloja tuntematta mietin, pitäisikö ’väärään’ suuntaan ajaville olla oma pyöräkaista? Ehkä ei hiljaisilla kaduilla, entä vilkkailla? Sallisiko laki pyöräilyn aina, kun se merkillä osoitetaan, vai vaatisiko se aina pyöräkaistan rakentamista/maalaamista? Tämä voi vaikuttaa kaupunkien halukkuuteen muuttaa liikennejärjestelyjä, jos pyöräily vastasuuntaan aina vaatisi kaistan erottamista ajoradasta. Toisaalta kaistaa tukee seuraava muistiossa todettu:
’Ehdotetusta muutoksesta saattaa aiheutua ongelmia ryhmittymissääntöjen soveltamiseen. — vasemmalle kääntyvän on ryhmityttävä yksisuuntaisella ajoradalla vasempaan reunaan. Tällöin vastaantulevalle pyöräilijälle ei jäisi tilaa. Vasemmalle käännyttäessä risteys tulee — jättää risteävän yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla. Tässäkään tapauksessa vastaantulevalle pyöräilijälle ei jäisi tilaa. Näissä tilanteissa tulisi ryhmittyvä ja kääntyvä autoilija tarvittaessa ohjata liikennesaarekkeella, tiemerkinnöillä tms. keinoin oikeaan paikkaan ajoradalla.’
Vielä yksi surkuhupaisa huomio tuosta valokuvasta. Itselläni meni hetki, ennen kuin edes tajusin mistä kuvassa on kysymys. Autot ovat siinä niin nätissä jonossa, että katsoin niiden olevan pysäköity kuvan vasemmassa reunassa kulkevan ajoradan reunaan ja että pyörä- ja kävelytie kulkee kuvan oikeassa laidassa. Siinä sitten ihmettelin tuon liikennemerkin sijaintia, kunnes tajusin asioiden oikean laidan… 😉
Yksisuuntaisista puheen ollen, tietääkö joku, saisiko tuollaisessa kuvan tilanteessa ajaa ajoradalla väärään suuntaan, jos tie olisi yksisuuntainen ja kaksisuuntainen pyörätie tukittu kuvan mukaisesti? Entä tulevaisuudessa, jos laki menee läpi? Jos yksisuuntaisella tiellä on pyöräkaista ’väärään suuntaan’ ja sillä pysäköityjä autoja, saisiko tai olisiko turvallista ajaa vastakarvaan ajoradalla vaikka vilkkaallakin kadulla? Miten uusi lakiteksti tähän suhtautuisi? ’Pyöräilijä saa yksisuuntaisella kadulla käyttää ajorataa vastakkaiseen suuntaan ajaessaan, jos pyöräilylle varattu tila ei ole käytössä.’ (?) Tuo Jogin temppu soittaa auton omistajalle ei ehkä aina toimi, vaikka erittäin kunnioitettavaa aktiivisuutta edustaakin!
Nämä vieraskieliset versiot Wienin tieliikennesopimuksesta löytyivät verrattain tuskattomasti:
Where cycle tracks exist, Contracting Parties or subdivisions thereof may
forbid cyclists to use the rest of the carriageway.
(http://www.unece.org/trans/conventn/crt1968e.pdf s. 25)
Die Vertragsparteien oder ihre Teilgebiete können den Radfahrern verbieten, wenn ein Radstreifen oder ein Radweg vorhanden ist, den übrigen Teil der Fahrbahn zu benutzen.
(http://www.admin.ch/ch/d/sr/0_741_10/a27.html)
Ruotsinkielistä käännöstä ei löytynyt mistään, ja siihen kielitaito alkaakin jo virallisten tekstien kohdalla loppua.
Joka tapauksessa tuo on yksiselitteinen ”ehkä”. Ministeriöiden asioista en liikaa tiedä – Riippuukohan talon sisäisistä linjauksista viedäänkö sopimukset loppuun asti vai ei?
TJH:lta hyvä idea ”pyöräily sallittu” -kylteistä. Mitenköhän suuri prosessi uuden liikennemerkin lanseeraaminen on?
Tuo vastavirtaan kulkeva pyöräkaista on myös ihan hyvä huomio. Mitenköhän se menee yksiin ylileveiden kaistamerkintöjen kanssa, joita lakiehdotuksessa velvoitetaan käyttämään pyöräkaistojen erotteluun?
No niin, katselinpa vähän tarkemmin, eli kysehän olikin siis Wienin liikennemerkkisopimuksesta, joka sanoo maailmankielillä seuraavaa:
4. Radweg
Das Zeichen D 4 «Radweg» zeigt den Radfahrern an, dass der Weg, an dessen Beginn es aufgestellt ist, ihnen vorbehalten ist, und den anderen Verkehrsteilnehmern, dass sie diesen Weg nicht benutzen dürfen. Radfahrer müssen den Weg benutzen, wenn er längs einer Fahrbahn, eines Gehwegs oder eines Reitwegs in derselben Richtung verläuft. Die Führer von Motorfahrrädern müssen den Radweg jedoch unter denselben Bedingungen ebenfalls benutzen, wenn die innerstaatlichen Rechtsvorschriften es vorschreiben oder wenn es durch ein Zusatzschild mit einer Aufschrift oder mit dem Symbol des Zeichens C 3d angezeigt wird.
(http://www.gesetze.ch/sr/0.741.20/0.741.20_013.htm)
4. Piste cyclable obligatoire
Le signal D, 4 «Piste cyclable obligatoire» notifie aux cyclistes que le chemin à l’entrée duquel il est placé leur est réservé et aux conducteurs d’autres véhicules qu’ils n’ont pas le droit d’emprunter cette piste. Les cyclistes sont tenus d’utiliser la piste si celle-ci longe une chaussée, un chemin pour piétons ou un chemin pour cavaliers et va dans la même direction. Toutefois, les conducteurs de cyclomoteurs sont aussi tenus, dans les mêmes conditions, d’utiliser la piste cyclable, si la législation nationale le prévoit ou si cela est imposé par un panneau additionnel comportant une inscription ou le symbole du signal C, 3d.
(http://www.admin.ch/ch/f/rs/0_741_20/app1.html)
Radfahrer müssen den Weg benutzen; Les cyclistes sont tenus d’utiliser la piste. Nämä eivät jätä tulkinnan varaa. Sääli.
Ymmärrän, että Reima Karhilan jälkimmäiset lainaukset ovat Sveitsin omaa lainsäädäntöä. Sitä edellisessä Reima Karkilan viestissä Wienin sopimustekstiä eli sopijapuolet itse päättävät onko pyörätien käyttö pakollista vai ei.
Tämä taitaa olla Wienin liikennemerkkisopimuksen virallinen suomennos, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860031/19860031_2
Siinä lukee:
d) Pakollinen pyörätie
Merkki D 4 ”PAKOLLINEN PYÖRÄTIE” osoittaa polkupyöräilijöille, että heidän on käytettävä pyörätietä, jonka sisääntulokohdalle se on sijoitettu, ja muiden ajoneuvojen kuljettajille, etteivät se saa käyttää kyseistä pyörätietä. Kuitenkin voidaan mopojen kuljettajat velvoittaa käyttämään pyörätietä, jos kansallisella lainsäädännöllä tai lisäkilvessä olevalla tekstillä tai merkin C 3d tunnuksella niin määrätään.
Eli sopimuksen mukainen ratkaisu olisi vaihtaa ko. merkki johonkin muuhun. Tai sitten sopimusta voi vaan surutta rikkoa; ei sitä kaikin muinkaan osin noudateta
Blogitekstin kuvan olosuhteissahan voi vedota Tieliikenneasetuksen lisäksi Tieliikennelain 8 § 3 momenttiin: ”Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.”
Tässä Wienin liikennemerkkisopimus vielä englanniksi: http://www.unece.org/trans/conventn/signalse.pdf, itse merkit ovat liitteessä: http://www.unece.org/trans/conventn/signalsa2.pdf. Kuten Reima jo totesi, liikennemerkkisopimus on siis eri asia kuin tieliikennesopimus, ja liikennemerkkisopimuksessa todellakin todetaan pyörätien käytön olevan pakollista (Section D, II, 4).
Vielä sellainen huomio näistä erilaisista lähteistä, että suomenkielisestä versiosta näyttää puuttuvan yhdistelmämerkkien D 11 kuvaus. Englanninkielinen versio sanoo näin yhdistetystä kevyen liikenteen väylästä:
”(c) When the symbols are placed one above the other, the sign shall
notify the relevant categories of users that they _may_ jointly use the path or
track. The order in which the symbols are placed shall be optional. Where
necessary the precautions to be taken by both categories of users shall be
laid down in domestic legislation.”
ja saksankielinen käännös (joka siis on käännös kansainvälisestä sopimuksesta, ei Sveitsin sisäistä lainsäädäntöä):
c) Sind die Symbole übereinander angeordnet, zeigt das Zeichen den Verkehrsteilnehmern, auf die sich die Symbole beziehen, an, dass sie den Verkehrsweg gemeinsam benutzen _dürfen_. ….
Eli näissä on hyvin vahva vapaaheotisuuden leima – Jogi arveli että pyöreä merkki olisi sitovuudeltaan samanarvoinen, oli sen sisältö mikä tahansa, ja itse oon kakkoskastia lakitekstin tulkinnassa.
En vain voi olla miettimättä Lauttasaarentien yhdistettyä kevyen liikenteen väylää, joka erityisesti kauppojen ja bussipysäkkien kohdalla on päiväsaikaan pyöräilijälle käyttökelvottoman ruuhkainen, samalla kun autojen nopeudet ovat sellaisia, että siinä pyöräilijä pysyy liikennevirrassa. (Tietysti pyöräkaista tuolla ratkaisisi tämän dilemman kertaheitolla…)
Pistin lausuntoehdotuksen wikiin, http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Pyorataskulaki
Nähdäkseni Wienin liikennemerkkisopimuksen filosofinen perusta on sellainen, että sinivalkoiset merkit ovat aina pakottavia, tulkinnan yksinkertaistamiseksi. Tieliikennelakisopimus kuitenkin mahdollistaa vapaaehtoisen pyörätien, se pitää vain merkitä jollain muulla merkillä kuin pakottavalla pyörätien merkillä. Norjassa taisi olla käytössäkin joku vapaaehtoisen pyörätien merkki?
Keräsin noita ulkomaan merkkejä kuvittamaan lausuntoa:
http://www.kaupunkifillari.fi/wiki/index.php?title=Pyorataskulaki#7._Py.C3.B6r.C3.A4tiemerkin_velvoittavuus
Ei kai sinivalkoisuus ole aina pakottava? Jos kyltissä lukee ”Elimäki 37”, niin ei kai se tarkoita, että Elimäkeen olisi pakko ajaa?
Ja Junnu totesi saman merkkien pyöreydestä, ei sekään ole universaalisti johonkin pakottava liikennemerkin ominaisuus. Mitä nämä sitten yhdessä…
Joo, ajattelin ihan vinoon. Sinivalkoiset ja pyöreät merkit on pakottavia.
Ja spammataan nyt lisää: pyöreät merkit ylipäänsäkin pakottavat jotain, jos ne ovat sinivalkoisia, ne sanovat mitä pitää tehdä, jos punakeltaisia, ne sanovat mitä ei saa tehdä.