Tein kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään aloitteen pyöräteiden talvikunnossapidosta. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 43 valtuutettua, eli sain taakseni valtuuston enemmistön tuen.
Talvella pyöräily vähenee Helsingissä huomattavasti. Pyöräilyn määrä on kaupungissa marras-maaliskuussa vain 10 % koko vuoden pyöräilyn määrästä. Jyväskylässä talvipyöräillään tuplasti Helsinkiin verrattuna. Maan pyöräilypääkaupungissa Oulussa luku on 25 %. Rovaniemellä päästään talvisin jopa 29 prosenttiin koko vuoden luvuista.
Puutteellinen kunnossapito vaikeuttaa ja jopa estää kaupunkilaisten mahdollisuuksia pyöräillä töihin ja asioille. Jäätyessään irtonainen loska iljaantuu koviksi harjanteiksi, jolloin nastatkaan eivät enää auta.
Niinpä esitimme, että
• irtolumi ja märkä sohjo on aurattava pois pyöräväyliltä ennen niiden jäätymistä,
• pyöräkaistojen liukkaudenesto suoritetaan kuten autokaistojenkin
ja että
• pyöräteille levitetty sepeli siivotaan pois, kuten esimerkiksi Vantaalla: kun sääennuste kertoo lämpötilan pysyttelevän enimmäkseen plussan puolella.
Lisäksi esitimme, että
• pyöräväylille määritellään kunnossapitoluokat niiden käyttötarpeiden mukaan.
Martti Tulenheimo
Peukku pystyyn tälle!
Tämä saattaa vaikuttaa aiheettomalta nurinalta, mutta korjaisin tuota talvipyöräilyn vähäisyyden aihelistaa hiukan. Itse kuljin pyörällä ympäri vuoden kaikki matkat, joilla ei tarvinnut ottaa mitään raskaampaa mukaan ja matkaa oli kohtuullisesti, yleensä max 20 km suuntaansa. Kylmästä selviää pukemalla ja liukkauteenkin voi varautua ja siihen myös tottuu.Mutta sitten keksittiin kirkkaat ledivilkut. Alkuvuodesta 2007 Keskuspuiston läpi Vantaalta Helsinkiin kulkeneella työmatkalla nuo vilkut saivat migreenin puhkeamaan 2 – 4 kertaa viikossa. Pitää myöntää että olen poikkeus, mutta tuosta syystä olen vuoden 2007 alkupuolella aloittanut lyhyidenkin matkojen kulkemisen autolla loka-maaliskuun aikana. Kylmä, jää ja lumi eivät estäneet ajamista polkupyörällä. Hidastivat kyllä toki.
Mitä ledivilkkuja tarkoitat? Muiden pyöräilijöiden pyörissä olevia?
Oma näkemykseni on, että ylipäätäänkin kaikkien ajoneuvojen (pyörienkin) valojen vilkkuominaisuuden pitäisi olla varatty vain erityiskäyttöä varten. Siis yksinomaan kääntymistilanteista, häikäisevistä pitkistä yövaloista, tielle pysähtyeistä ajoneuvoista ja hälytysajoneuvojen prioriteettiasemasta ja -nopeudesta viestittämiseen muille liikenteessä oleville.
Jos autoilijat saisivat vilkuttaa halunsa mukaan valoja, se aiheuttaisi liikenteessä aivan valtavasti vaaratilanteita. Samojen sääntöjen pitäisi koskea pyöräilijöitäkin. Siksi tämä olisi huomioitava lainsäädännössä.
Nimenomaan muiden pyörissä, laukuissa tai vaatteissa olevia. Omassa pyörässäkin on pienet led valot, jotka näyttävät eteen tasaista valkoista valoa ja taakse punaista tasaista valoa. Ei ledeissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta lainvastaisuuden lisäksi niissä vilkkuvissa ledeissä on minulle tuo ongelma, että ne ovat usein aika kirkkaita ja vilkkuvat nopeasti, jolloin ärsytys laukaisee migreenin. Erona esim. autojen vilkkuihin on se, että autojen vilkut ovat vain hajavaloa näyttäviä kohdistamattomia valoja ja lisäksi aina toisten valojen yhteydessä, jolloin kontrasti ei ole niin suuri, kuin kohdistettu yksinäinen kirkas valo pimeällä pyörätiellä. Oli se sitten edellä menevä tai vastaan tuleva valo. Nekin tosin kestää paremmin kun ne ovat osana jossain ”valomeressä”. Siksi tämä kuitenkin ottaa kupoliin, että laskujeni mukaan olen vuodesta 1969 pääasiassa kulkenut matkani pyörällä. Mutta se on nyt loppu kiitos joidenkin ajattelemattomien pyöräilijöiden.
Ikävää. Tämä on myös lainsäätäjiltä ilmiselvää ajattelemattomuutta.
Nykyisestä teille levitettävästä sepelistä käydään säännöllisin väliajoin talvisin keskustelua. Oma mittani täyttyi heti murskeen levityksen alettua muutama viikko sitten, 3 puhjennutta rengasta viikon aikana. Saattaa olla sattumaa, mutta samaa viestiä kuuluu myös ympäriltä. Pohdin onko tälle mitään tehtävissä. Melkeinpä teksi mieli purnata, ”jos autoteille levitettäisiin jotain vastaavaa…”
Eilen puhkesi toisen kerran rengas tänä talvena. Kävin sitten ostamassa pistosuojatut renkaat, jotka HKR:n linjan mukaan poistavat ongelman kokonaan 🙂
Yksilö voinee parantaa omaa tilannettaan pistosuojatuilla talvirenkailla, mutta laajemmalti kyse on ongelmasta, jonka luonnonsoran vaihtaminen sapelisepeliksi on muutamassa vuodessa Helsingissä aiheuttanut. Se pitää ratkaista viraston toimenpiteillä eikä ulkoistamalla ongelmaa jokaisen pyöräilijän omaksi henkilökohtaiseksi ongelmaksi.
Kun pohditaan kokonaistaloudellisia kustannuksia, omien vähäisten määrärahojensa kanssa painiskelevilta virastoilta tuppaa helposti unohtumaan se, että pyöräilevät kansalaiset maksavat virastojen säästöistä aiheutuvat kustannukset omasta pussistaan.
Luulenpa tietäväni minkälaisista vilkkuvaloista Pekka puhuu. Varma en tietenkään ole, mutta oletan että kyse on noista todella kirkkaista, hyvin nopeaan tahtiin vilkkuvista valoista.
Vilkkuvalon käytön suhteen ajattelemattomia pyöräilijöitä on toivottavasti vähemmän tämän blogikeskustelun jälkeen. Itse olen käyttänyt vilkkuoptiota kun paristot alkavat hyytyä, ja valo alkaa olla niin himmeä, että vilkkutoiminto on ainoa keino varmistaa havaituksi tuleminen. Nyt kun tiedän vilkkumiseen liittyvistä ongelmista, pakotan itseni vaihtamaan paristoja useammin, jotta voin jatkaa tasaisen valokiilan kanssa.
Olen aktiivipyöräilijänä ja rullaluistelija pahasti pettynyt esitykseenne. Kevyenliikenteen väylien auraus kuluttaisi jo huonokuntoisia väyliä entisestään, mikä osaltaan tekisi kesällä tapahtuvan rullaluistelun ja kilpapyöräilyn ohuilla renkailla epämukavaksi tai mahdottomaksi. Paras ratkaisu ongelmaan olisi kevyenliikenteen väylien kunnostamatta jättäminen talviaikaan. Leudot talvet eivät tuota ongelmia pyöräilijälle ja talviin pystyy varautumaan hyvin nastarenkaiden avulla, jotka toimivat erinomaisesti kelissä kuin kelissä. Suolaus taas lisää ympäristön kuormitusta, ja siten ehdotuksenne on kaikkea muuta kuin kannatettava, siis vihreistä arvoista katsoen.
”• irtolumi ja märkä sohjo on aurattava pois pyöräväyliltä ennen niiden jäätymistä,”
-> Auraus pilaa pyöräväylien pinnan. Jäätynyt sohjo muodostaa hyvän ja pitävän ajopinnan
pyöräilijälle, jolla on nastarenkaat. Jos on talvella valmis pyörälilemään, tulee käyttää
nastarenkaita. Vihreät arvot tulisi pitää kunniassa, eikä tulisi tukea fossiilisten polttoaineiden
kuten aurausautojen diesel-öljyn käyttöä.
”• pyöräkaistojen liukkaudenesto suoritetaan kuten autokaistojenkin”
-> Teiden suolauksella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöllemme. Suolauksen
hyöty on hetkellinen ja vaikutukset pohjavesiin ovat ikuisia. En voi vihreänä ymmärtää
miksi kukaan haluaisi lisää suolausta.
”• pyöräteille levitetty sepeli siivotaan pois, kuten esimerkiksi Vantaalla: kun sääennuste kertoo lämpötilan pysyttelevän enimmäkseen plussan puolella.”
Sepeli pölyää ja sen käyttö tulisi ehdottomasti kieltää sen negatiivisten terveysvaikutuksien vuoksi.
Sepelin kivipöly aiheuttaa syöpää ja pääkaupunkiseudulla syövän esiintyvyys on verrattain korkeampi
kuin maaseudulla, jossa sepelin käyttöä ei ole.
”• pyöräväylille määritellään kunnossapitoluokat niiden käyttötarpeiden mukaan.”
-> Lisää byrokratiaa ja lisää kustannuksia. Talvista kunnossapitoa ei voi järkisyin
perustella. Vähäiset resurssit tulisi kohdistaa pyöräväylien määrän lisäämiseen
ja nykyisten huonokuntoisten pintojen uusimiseen.
Ehdottamanne kunnossapito lisäisi ongelmia pääkaupunkiseudulla tehden väylät
huonokuntoisemmiksi ja lisäisi negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Mielestäni teidän
tulisi tutustua paremmin pääkaupunkiseudun pyöräilyyn. Itse ajan pääkaupunkiseudulla
yli 5000 kilometriä ympärivuoden. Rullaluistelen noin 1000 kilometriä. Pahin ongelma
edelleen on sepeli, kivet ja huonokuntoinen asvaltti. Lumi ja jää kuuluu teille, antakaa
niiden olla.
Järkivihreä,
Juhani M.