Olen parhaillani lukemassa Yhdysvaltalaisen politiikan tutkijan ja pyöräsymppaajan Harry Wrayn kirjaa Pedal Power: The Quiet Rise of the Bicycle in American Public Life.
Kirja on siinä mielessä mahtavan inspiroivaa luettavaa, että Yhdysvallat ei tunnetusti ole mikään pyöräilyn tai kevyen liikenteen mallimaa, mutta sielläkin on viimevuosina ollut havaittavissa selkeä ja yhä äänekkäämpi vastakulttuurinen virtaus, joka vaatii parempia oloja pyöräilijöille. Esimerkiksi oregonin osavaltiossa ja kirjoittajan kotikaupungissa Chicagossa on tapahtunut selkeitä edistysaskeleita, joissa päättäjät ovat edistäneet polkupyöräilyä.
Kirjassa pohditaan melko syvällisesti sitä, miten yleinen suhtautuminen pyöräilyyn heijastelee suoraan vallitsevaa kulttuuria ja toisaalta sitä, kuinka pyöräily sinänsä muuttaa sitä, miten maailman näkee (kun ei istukaan kahden tonnin teräskuorissa radio päällä tummennettujen lösien takana).
En ole vielä aivan kirjan lopussa, mutta laitan sen kiertoon ensimmäiselle, joka sitä ehtii pyytää (kommentti blogitekstiin ja joku tapa ottaa yhteyttä riittänee).
T: Jogi (antti.poikola miuku gmail.com)
Antti Poikola
