Taluossanomat kirjoitti ansiokkaasti sen puolesta, että pyöräillä voi ja se kannattaa, vaikkei auton käytöstä absoluuttisesti luopuisikaan. http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/11/15/pida-pyorailypaivia-autoilija/200829580/139
—-CLIP—–
Turhan ajon karsiminen tuo autoilijalle vaivihkaa yllättävän isot kilometrisäästöt. Säännöllisten pyöräilypäivien pitäminen alkaa pian näkyä lompakossakin.
Samalla päästötkin pienenevät ja autoilija pystyy siistimään ekologista jalanjälkeään.
Suomen Rahatieto laski, paljonko ajokilometrejä säästyy, kun pari kauppareissua viikossa ja lomamatka korvataan muilla kulkineilla. Säännöllisten pyöräilypäivien pitäminen näyttää erityisen kannattavalta.
Pertti tai Pirjo Perusautoilija huristelee autolla lähikauppaan (2,5 + 2,5 km) vaikkapa neljä kertaa viikossa. Jos hän pystyy vaihtamaan joka toisen kauppa-ajon polkupyörään tai kävelyyn, ajokilometrejä säästyy vuodessa 480.
Kuntokin nousee ihan yhtä hyvin, kuin istuisi kuntosalilla polkemassa kuntopyörää (ja vieläpä ilman sitä 50 euron kuukausisalikortin hintaa).
Mistä nipistän kilometrejä | ||||
---|---|---|---|---|
Kilometrisäästöjä | ||||
480 | kauppamatkat | |||
1200 | työmatkat | |||
2500 | hiihtoreissu | |||
4180 | Säästyvä km-määrä | |||
Lähde: Suomen Rahatieto |
Jos työmatka on yhteensä 10 kilometriä, sen pystynee pyöräilemään keskimäärin joka toinen päivä. Autonkäytön voi keskittää pahimpiin talvi- ja kelirikkoaikoihin.
Jos arvioidaan, että pyöräilykelejä on Suomessa vain kuuden kuukauden aikana vuodessa, silti kymmenen pyöräilypäivää näinä kuukausina säästäisi yhteensä 1 200 kilometriä.
Myös Lapin-hiihtomatkan voisi vaihtaa juna+bussikyytiin, jolloin kilometrejä säästyy esimerkiksi 2 x 1 250, yhteensä 2 500 km.
Koko perheen junalippu tietysti maksaa paljon, mutta jotain arvoa kannattaa laskea omalle levollekin ja ajostressin vähenemiselle, luonnonsuojelusta puhumattakaan.
Näin pienillä konsteilla vuodessa saisi nipistettyä ajoja runsaat 4 000 kilometriä. Enempäänkin kykenee, jos viitsii.
Jokainen ajettu km maksaa | ||||
---|---|---|---|---|
Bensa-auton ajosäästö euroina | ||||
95E, 1,397 €/l | Ajosäästö 1000 km/v | Ajosäästö 2500 km/v | Ajosäästö 5000 km/v | |
Auton kulutus | ||||
15 l/100 km | 209,55 €/v | 523,88 €/v | 1047,75 € /v | |
10 l/100 km | 139,70 € | 349,25 €/v | 698,50 €/v | |
9 l/100 km | 125,73 €/v | 314,33 €/v | 628,65 €/v | |
8 l/100km | 111,76 €/v | 279,40 €/v | 558,80 €/v | |
7 l /100 km | 97,79 €/v | 244,48 €/v | 488,95 €/v | |
6 l /100 km | 83,82 €/v | 209,55 €/v | 419,10 €/v | |
5 l/100 km | 69,85 €/v | 174,63 €/v | 349,25 €/v | |
Lähde: Suomen Rahatieto |
Oheiseen taulukkoon on laskettu bensiini- ja dieselautolle säästyvien kilometrien polttoainehinta eri kulutustasoilla.
Jos vuodessa saa vähennettyä ajojaan 5000 kilometriä, bensalaskussa voi säästää 350–1050 euroa. Suurin säästö tulee heille, joiden auto kuluttaa paljon.
Vastaava säästö dieselautolla on selvästi pienempi, 240–725 euroa, mutta rahaa sekin on.
Lisäksi voi olettaa saavansa muitakin etuja: esimerkiksi auton kuluminen ja huoltotarve vähenee, jolloin ajokki pysyy käytössä pitempään.
Laskelmassa ei ole mukana niin sanottuja viherpiiperrys-muuttujia, joiden hintaa ei voi arvioida. Joka tapauksessa kansantaloudellisestikin ajatellen turhan autoilun välttäminen on hyvä asia. Luonnon ja tieverkon kuormittaminen vähenee, liikenteen päästömäärät laskevat.
Kansanterveyskin voi kohentua, jos autokansa pitää välillä säännöllisiä pyöräilypäiviä.
Jokainen ajettu km maksaa | ||||
---|---|---|---|---|
Dieselauton kilometrisäästö | ||||
Diesel 1,209 €/l | Ajosäästö 1000 km | Ajosäästö 2500 km | Ajosäästö 5000 km | |
Auton kulutus | ||||
12 l/100 km | 145,08 €/v | 362,70 €/v | 725,40 €/v | |
10 l/100 km | 120,90 €/v | 302,25 €/v | 604,50 €/v | |
9 l/100 km | 108,81 €/v | 272,03 €/v | 544,06 €/v | |
8 l/100 km | 96,72 €/v | 241,80 €/v | 483,60 €/vv | |
7 l/100 km | 84,63 €/v | 211,58 €/v | 423,15 €/v | |
6 l/100 km | 72,54 €/v | 181,35 €/v | 362,70 €/v | |
5 l/100 km | 60,45 €/v | 151,12 €/v | 302,25 €/v | |
4/100 km | 48,36 €/v | 120,90 €/v | 241,80 €/v | |
Lähde: Suomen Rahatieto, Öljy- ja kaasualan keskusliitto |
Tekijänoikeustiedot
Petri Korhonen / Taloussanomat
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisensillä.
En tiedä, onko ihan korrektia suoraan kopioida juttuja sellaisenaan toisaalta. Hyvä artikkeli sinänsä, siihen voisi linkittää ja lisätä vähän omaa pohdintaa aiheesta.
OK, no hätä, löysin Taloussanomien sivuilta ohjeet heidän juttunsa lainaamiseen ja copy-pastettavan tekijänoikeusmaininnan, jonka lisäsin loppuun.