Kantakaupungin katuosuuksista osa on pyöräilijän kannalta parempia, kuin toiset. Koteja, palveluita, harrastuspaikkoja ja työpaikkoja on kuitenkin kaikenlaisten katujen varrella, joten mikään katuosuus ei saisi olla mahdoton laillisesti pyöräiltäväksi.
Katujen pyöräiltävyyteen vaikuttavat usein tiedostamattaan lukuisat päättäjät ja virkamiehet kaupungin eri virastoista ja lautakunnista. Monesti tuntuu, että pyöräilijät unohtuvat, kun suunnitelmia tehdään ja toteutetaan. Muutokset paremman pyöräkaupungin suuntaan eivät olisi useinkaan pois muilta liikennemuodoilta, vaan yksinkertaisilla pienillä uudistuksilla voidaan tehdä paljon.
Ideana on, että talkoilla pienissä ryhmissä yhden keväisen viikonlopun aikana pyöräiltäisiin läpi, tutkittaisiin ja dokumentoitaisiin järjestelmällisesti kaikki kantakaupungin katuosuudet pyöräilijän näkökulmasta. Mukaan dokumentointityöhön otetaan niitä päättäjiä ja virkamiehiä, jotka arkisen työnsä ohella vaikuttavat kaupungin pyöräiltävyyteen. Tapahtumasta tehtäisiin sen verran näyttävä, että se kiinnostaa yleisöä laajemminkin.
Järjestäjinä voisivat toimia aktiiviset pyöräilijät, joita löytyy monista järjestöistä (alustava lista alempana). Mukaan kutsuttaisiin talkooväkeä kansan syvistä riveistä, virkamiehiä virastoista, luottamushenkilöitä lautakunnista ja toimittajia medioista.
Tempauksen tuloksena saataisiin:
A) Arvokasta, yksityiskohtaista ja hyvin dokumentoitua tietoa Helsingin katuverkoston pyöräiltävyydestä
B) Mukana olevat vaikuttajat eri tahoilta saisivat omakohtaisen kosketuksen Helsingin pyöräilyoloihin
C) Tapahtuma itsessään ylittäisi uutiskynnyksen ja pyöräilyn asema yhteiskunnassa liikkuisi taas piirun verran parempaan
D) Pyöräilyn ystävät eri järjestöistä ja muualta saisivat luonnollisen tilanteen tutustua toisiinsa
Tämä on nyt vasta raakileena heitetty idea, jonka olen lähettänyt (tai lähetän seuraavien tuntien aikana) seuraaville tahoille:
Kaupunkiliikkujat sivuston taustaryhmät
Enemmistö ry.
Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. (HELKA)
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. (HELSY)
Helsingin polkupyöräilijät ry. (HePo)
Helsingin yliopiston Maan ystävät (HYMY)
Helsingin ylioppilaskunnan ympäristövaliokunta
Kenkää keskustatunnelille -liike
Maan ystävät ry.
Otaniemen ympäristöseura ry.
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Ylihuominen.fi
Muita järjestöjä ja tahoja
Dodo ry.
Cycle Club Helsinki
Idrottsklubben 32
Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry
Vantaan Pyöräilijät
Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry.
Suomen latu
Pyöräilykuntien verkosto ry.
Helsingin Vihreiden jäsenyhdistykset
Etelä-Helsingin Vihreät
Helsingin seudun Ikivihreät
Helsingin Vihreät Naiset
Helsingin Vihreät Nuoret
Itä-Helsingin Vihreät
Kallion seudun Vihreät
Koillis-Helsingin Vihreät
Länsi-Helsingin Vihreät
Pohjois-Helsingin Vihreät
Vanhankaupungin seudun Vihreät
Viikin-Pihlajamäen seudun Vihreät
Vuosaaren Vihreät
Poliittisia puolueita Helsingissä
Helsingin Vasemmistoliitto
Helsingin Kokoomus
Stadin Demarit ry.
Helsingin keskusta
Virallisia tahoja, kaupungin laitoksia, poliittisia vaikuttajia ja virkamiehiä
Sykkeli työryhmä
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Yleisten töiden lautakunta
Rakennuslautakunta
Liikuntalautakunta
Liikuntavirasto
Joukkoliikennelautakunta
Kaupunkisuunnitteluvirasto – liikennesuunnittelu
Rakennusvirasto – katu ja puisto-osasto
YTV
HKL
Nuorisoasiainkeskus
Helsingin poliisi, liikenneturvallisuuskeskus
Liikenneturva
Tiehallinto
Listaa saa jatkaa kaikenlaisilla järjestöillä ja organisaatioilla
lähtien polkupyöräkauppiaista ja päätyen vaikka koulujen oppilaskunnan
hallituksiin, vain mielikuvitus ja organisoijien ahkeruus laitta rajat.
Antti Poikola
Eilen illalla, kun tulin juoneeksi kahvikupillisen liian myöhään, niin pyöriskelin sängyssä ja visioin tuota tempausta hieman lisää.
Yksi tärkeä asia, mitä pitää kehittää ja testata ennen varsinaista lopullista tempausta ovat kaikki ne tekniset ja vähemmän tekniset menetelmät, joilla itse dokumentointi tehdään. Muistaakseni HePo:n porukoissa oli myös suunniteltu tällaista kypäräkamerasysteemiä. Uskon, että itse tapahtumasta voidaan saada sen verran suuri, että voimme hyvinkin saada sponsoreita esimerkikis tällaisia kamerahankintoja varten. Sitä ennen pilotointivaiheen kuvailut pitänee tehdä vähemmillä resursseilla.
Oman näkemykseni mukaan yhden ryhmän kohdalta dokumentointi voisi tapahtua seuraavalla tavalla:
Ideaalinen ryhmän kokoonpano:
Vetäjä (aktiivipyöräilijä esim. Vihreistä tai HePosta tms, joka on harjoitellut dokumentointia aiemmin muiden vetäjien kanssa)
1 Vaikuttaja (virkamiehiä tai luottamushenkilöitä)
1 Median edustaja
2 Talkoolaista (Rivijäseniä taustajärjestöistä)
Välineet:
Huolletut pyörät
Kypärät (heijastimet, valot, turvaviirit)
Kypäräkamera
Kamerakännykät gps-ominaisuudella (Nokian sportstracker ohjelma piirtää reitin automaattisesti google-mapsiin ja siihen saa yhdistettyä matkalla otettuja kuvia oikeisiin gps-koordinaatteihin)
Reittikartat, kirjoitusalustat ja kynät
Prosessi
Kokoontuminen yhteisellä lähtöpaikalla (kaikille ryhmille yhteiset ohjeet ja tunnelman kohotusta)
Siirtyminen vetäjän johdolla ryhmälle osoitetun dokumentoitavan reitin alkuun
Dokumentoitavan reitin pyöräily pysähdykset tarvittaessa valokuvaamaan ja kirjoittamaan muistiinpanoja
Ryhmäkeskustelu kyseistä reitistä ja dokumentaation syöttäminen yhteiseen tietopankkin tms.
Tämä on siis täysin raakilemaista ideointia. Mielestäni olisi hyvä, jos voimme testata prosessia ja kokeilla välineistöä tästä päivästä alkaen ja kehittää siitä niin toimivan konseptin, että voimme keväällä mobilisoida yhteen tapahtumaan esimerkiksi 50-100 viiden henkilön dokumentointiryhmää (toimittajia ja vaikuttajia ei ehkä löydy niin paljoa). Näinollen hankitaan siis Pikkikselle kypäräkamera ja päästetään peto irti mahdollisimman pian, niin nähdään, millaista jälkeä syntyy.
Jostain löysin tiedon, että Helsingissä on n. 1230km tiestöä, josta 90% on katuja. Jos oletetaan, että kantakaupungissa meitä kiinnostavia katuosuuksia olisi enintään 500km. Mielestäni 5km dokumentointirundi on ehdoton maksimi, kun porukassa on mukana sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet pyöräilemään. Näinollen 100 dokumentouintiporukkaa nipin napin yltäisi tähän 500 kilometriin. Tietenkään ei pidä hirttäytyä liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin, vaan priorisoida dokumentoitavat reitit ja tehdä sen mukaan, kuinka paljon saadaan väkeä mukaan.
Koska olemme poliittisen järjestön pyöräilytyöryhmä on ensiarvoisen tärkeää, että varmistamme sen, että tällä tempauksella liikutetaan virkamiehiä ja poliitikkoja. Fillarimarssit ovat epäpoliittista kansalaisaktivismia ja tuovat kyllä näkyvyyttä pyöräilylle yleensä, mutta me voimme tähdätä tempauksemme kohdennetummin Helsingin politiikan ytimeen.
Miksi rajoittua pelkästään kantakaupunkiin? Itse pyöräilen pelkkiä työmatkoja Helsingissä n 6000 km vuodessa, mutta kantakaupungissa en oikeastaan ollenkaan. Enempi kiinnostaa siis erilaisten pääväylien kunto ja toteutus, pääväylillä tarkoitan miten kaupungista pääsee eri suuntiin. Usein käynyt mielessä että joku päättäjä pitäisi äkkiseltään laittaa ajamaan pyörällä Kehä I reittiä Itiksestä Otaniemeen, tai päinvastoin. Ja ideana mieluummin niin että poliitikolle / virkamiehelle annetaan joku määränpää mihin pitää päästä, sen sijaan että päättäjä saa passiivisena seurata aktiivisemman pyöräilijän reitinvalintaa.
Tulimieleen muutama uusi ja tärkeä viiteryhmä, joita voisi kutsua mukaan, nimittäin.
-Vakuutusyhtiöt
-Autokoulut
Ja oma vastaukseni edelliseen: ei tarvitsekaan keskittyä vain kantakaupunkiin, kaikki riippuu siitä, kuinka paljon porukkaa saadaan mukaan tempaukseen ja mikä on lopullisten tekijöiden suurin mielenkiinto. Oman näkemykseni mukaan kantakaupungin pyöräilyolot ovat nykyään kehnommat, kuin kantakaupungin ulkopuolisten pääväylien, joten siitä on siis lähtöisin työnimeksi valittu ”kantakaupungin katuosuuksien testipyöräily”.
Miksi rajoittua pelkästään kantakaupunkiin?
Vaikka tarkoituksemme ei olekaan keskittyä kantakaupunkiin, on huomion arvoista, että kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa painotetaan, että vuonna 2009 kaupungin ”kevyen liikenteen järjestelyt painottuvat kantakaupungin alueelle eteläiseen, läntiseen ja keskiseen suurpiiriin, jossa pyöräilyolosuhteet ovat vaikeimmat.”
Sopiva kamera dokumentointiin voisi olla Samsung VP-MX20
Suuri osa kotivideoista on varsin lyhyitä ja ne ladataan verkkoon kavereiden katsottavaksi esimerkiksi Youtube-palveluun. Tällaisessa tapauksessa kamerakännykän kuva voi olla turhan heikkoa, mutta kalliin teräväpiirtovideokameran liian tuhtia.
http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vimpaimet/article153825.ece