Etelätuulentien on luonteva reitti Länsiväylältä Tapiolaan ja myös pyöräilyn seutureitti, jonka katusuunnitelma on Espoon teknisessä lautakunnassa 15.6.2016.
Kuvassa on keltaisella merkitty Tuuliniitty -hidaskadun ylitys. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman laatumääritysten mukaisesti sivuteiden ylitykset tehdään korotettuna pyörätienjatkeena maalattuna erottuvalla värillä. Espoon ohjeet perustuvat HSL:n Helsingin seudun pääpyöräilyverkko ja laatukäytävät -ohjeeseen, (s. 38)
Reitin turvallisuus ja jatkuvuus heikkenee jos sitä ei rakenneta. Koska Tuuliniitty on hidaskatu, niin korotus käännyttäessä sille viestii kadun luonteesta. Helsingin Polkupyöräilijät jätti katusuunnitelmasta perusteellisen muistutuksen, jonka vastineessa todettiin:
Pyörätien jatkeen toteuttaminen korotettuna Tuuliniityn kohdalla tutkitaan rakennussuunnitteluvaiheessa.
(Vastineet muuten saatiin nyt vihdoin julkisiksi, kun sitä pyydettiin virkamiehiltä useampaan otteeseen.) Korotetun pyörätienjatkeen puuttuminen näyttää valitettavasti olevan toistuva laatupoikkeama 2013-2016.
- Kaitaantiellä se oli tehty HSL:n laatumääristysten mukaan
- Hyttimestarintie: seutureitti, vain oikealle kääntyvä väylä eli kolmannes tehty turvallisempana korotettuna pyörätienjatkeena.
- Olarinkatu, ei voitu tehdä hulevesien takia
- Vermontie, unohtui kiireessä, lisättiin kun Hepo muistutti asiasta
- Pohjantie tonttiliittymään ei tehty, sittemmin pilottikohde Helsingin tyyppipiirustuksille eli ei tule reunakiviä jotka lisäävät sujuvuutta mutta eivät paranna risteysturvallisuutta.
- Etelätuulentie nyt, ei tehty
On ongelmallista, että viidessä tapauksessa kuudesta seutu- ja laatureiteillä korotusta ei ole tehty. Jos ei hulevesien vuoksi voi tehdä korotusta, niin punaisen värin voi laittaa, mutta tätäkään ei ole tehty. Laatureittimäärityksiin kuuluvan rakenteen lykkääminen rakennussuunnitteluvaiheeseen tarkoittaa, että se saatetaan jättää tekemättä.
Sain jo viimeksi eräältä lautakunnan jäseneltä kokouksen jälkeen palautetta, että nämä pitäisi hoitaa jollain linjauksella eikä käsitellä samoja asioita kokouksessa toistuvasti. Niinpä. En ole varajäsenenä itse menossa kokoukseen, mutta evästän varsinaisia jäseniä ja toivottavasti myös muut jäsenet jaksavat jälleen paneutua tähän.
Myönteistä on Tuuliniityn hidaskatu, jossa pyöräily ohjataan ajoradalle. Nopeusrajoitus 20 km/h. Näitä ratkaisuja toivoisi näkevän useamminkin Espoossa. Kerran kysyin tätä ja vastaus oli, ettei rakenneta kun hidaskatu maksaa 10 % enemmän.
Merituulentien ylitys oli alitus
Iso osa Hepon muistutuksesta käsitteli Merituulentien alitusta, joka kiertää 170 metriä Tykkitien alikulun kautta, joka on nykyisellään liian kapea seutureitiksi. Vastineessa luvattiin, että alikulkua levennetään, mutta pyöräkaistoja ei tule:
Merituulentien ja Pohjantien/Etelätuulentien liittymäalueen kevyen liikenteen ratkaisuina on tutkittu useita suojatieyhteyksiä sekä eritasomahdollisuuksia kaikissa neljässä liittymähaarassa. Merituulentien ja Pohjantien/Etelätuulentien vilkas valo-ohjattu liittymä, jossa yksi tulosuunta johtaa välittömästi Tapiolan bussiterminaaliin, ei sovellu pyöräliikenteen tai jalankulun käyttöön liikenneturvallisuuden eikä liikenteellisen toimivuuden näkökulmasta.
Merituulentien risteysalueella kohtaa kaksi pääkatua jossa liikennöi vilkas henkilöautoliikenne sekä Merituulentien linja-autoterminaalin 12 bussilinjaa tarkoittaen ruuhka-aikana noin 80 lähtöä tunnissa per suunta. Pitkä jalankulun vaihe (monen kaistan ylitys) liikennevaloissa heikentäisi koko liittymän toimivuutta. Tapiolan keskuspysäköinnin ajotunnelin suulla ei ole tilaa suojatielle/pyöräkaistalle.
Nykyisin käytössä oleva Tykkitien alikulku on tavoitteena uusia ja avartaa sekä rakentaa uusi kevyen liikenteen yhteys risteysalueen itäpuolelle (Sammonsilta) Tapiolan kävelykeskustaan palvelemaan pohjois-eteläsuuntaistaliikennettä. Molemmat vaihtoehdot ovat turvallisia jalankulkijoille sekä pyöräilijöille.
Nykyisin käytetty Tykkitien alikulun reitti on 170 m pidempi kuin ehdotettu suora linjaus. Suoraan linjattua reittiä viivyttää liikennevalot noin 50 s ajan, joka vastaa noin 200 m pyöräilyä. Kiertomatka on vähäinen verrattuna Merituulentien liikennevalojen aiheuttamaanviiveeseen.
Pyöräkaistat ovat vielä isompi hyppäys ajattelullisesti kuin korotetut pyörätienjatkeet. Aika ei ole vielä kypsä, mutta asiaa on hyvä pitää esillä. Esimerkiksi Jari Ihosen ehdotus Otakaaren yksisuuntaisista pyöräkaistoista kaatui 18.5.2016 kokouksessa 10 – 2. koska pyöräkaistoja ei ole Espoossa tehty, niin suunnittelijat suhtautuvat niihin epäillen. Kun Helsingissä pyöräkaistoja ja yksisuuntaisia pyöräteitä rakennetaan jatkuvasti, niin väistämättä nykyaikaisen pyöräilysuunnittelun tauti leviää Espoon suunnittelijoihin jossain vaiheessa.
Laitoin teknisen laitakunnan kokousjärjestelmään ennen kokousta kysymyksen puuttuvasta korotetusta pyörätienjatkeesta. Virkamiehet joutuivat selvittämään itselleen, että kyllä sinne kuuluu korotettu pyörätienjatke. Preppasin vielä lautakunnan jäseniä ja valmistelin Jari Ihoselle muutosesityksen. Tulos: hyväksyttiin yksimielisesti. 🙂
Nyt saadaan kovalla työllä se minimi, mitä HSL:n ja Espoon pyöräilyn edistämisohjelmassa on päätetty. Hepon aktiivit, virkamiehet ja luottamushenkilöt käyttivät tähän varmaan yli kymmenen tuntia yhteensä. On inhimillistä unohtaa kiireessä yksityiskohtia kerran tai pari. Kun tietotaito kasvaa, niin näin ei enää pitäisi käydä.
Jos tämän jälkeen ei tarvitsisi joka seutureitin kohdalla enää muistuttaa tästä. Oltaisiin yksi askel lähempänä sitä, että jonain päivänä rohjetaan rakentaa pyöräkaistoja ja yksisuuntaisia pyöräteitä.