Södermalmilla sijaitseva etelä-pohjoissuuntainen Götgatan on parhaillaan päivityksen alla. Vuonna 2001, eli 13 vuotta sitten sinne valmistui ensimmäinen versio, missä pyöräliikenne sai omat yksisuuntaiset pyöräväylänsä: yksi kortteli pyöräkaistaa ja loput pyörätietä. Sitä ennen katua hallitsi viisi ajokaistaa, mutta vuoden 2001 uudistuksessa yksi ajokaista poistettiin, jotta pyöräväylille saataisiin hyvä tila.

Hyvä tila tarkoitti käytännössä n. 1,3 metriä leveitä yksisuuntaisia pyöräteitä tasoeroteltuna jalankulusta. Pyörätien ja pysäköinnin väliin jäi tuon reilun metrin pyörätien leveyden lisäksi 50cm leveä laatoitus yhdessä 15-30 sentin reunakiven kanssa. Yllättäin avautuvia auto-ovia ei tarvinnut pelätä. Siinä mahtui ajamaan ja jopa tarkasti ohittamaan. Mutta sekaliikenteeseen verrattuna muutos oli erittäin odotettu.

Viime vuosina pyöräilyn raju lisääntyminen näkyi myös kapeilla Götgatanin yksisuuntaisilla pyöräteillä paikoin jopa isoina ruuhkina. Osa pyöräilijöistä jatkoikin suoraan pitkin ajorataa, sillä he kokivat ajoradan nopeammaksi ja turvallisemmaksi paikaksi ajaa. Viimeistään silloin kahden ajokaistan per suunta suhteessa yhteen kapeaan pyörätiehen herätti uusia vaatimuksia. Tila on jaettava tasa-arvoisemmin.

Tänä keväänä viimein tapahtui. Katua kokeiltiin kaksikaistaisena siten että toiselle ajokaistalle massattiin pyöräkaista pysäköinnin pysyessä samassa paikassa ja vanhat yksisuuntaiset pyörätiet suljettiin betoninorsuin. Tämä testi kesti noin kuukauden. Osa autoilijoista vaihtoi kadun alla kulkevaan tunneliin (joka myös kärsii ruuhkaongelmista), osa jäi kadulle jonottamaan. Nyt kelpasi pyöräillä, sillä ohittaminen oli helppoa ja enää ei tullut tunnetta että olisi pitänyt jatkaa ajoa ajoradalla. Leveyttä olisi voinut olla vieläkin enemmän – ilmeisesti kaupungin massaajat eivät ole leveämpiä tottuneet massailemaan – mutta rinnalle pysäköinti toi uusia ongelmia. Pyöräkaistasta oli paikoin tullut parkkikaista. Kokeilu päätettiin, ja norsut ja pyöräkaistamassaus poistettiin. Palattiin vanhoille väylille. Uskon, että kokeilun suurin tarkoitus oli katsoa autojen reaktiota puolittuneessa tilassa.

Aikaisemman pyörätien sijaan pyöräkaista ohjaa uudelle ”kokeilupyörätielle” (vasen kuva, kuvan paikka on sama kuin artikkelin ensimmäinen kuva). Kaksi pyöräväylää vierekkäin, joista toinen suljettu.

Seuraava kokeilu. Jälleen uusia tiemerkintöjä katuun. Kadunvarsipysäköinti siirrettiin poistetulle ajokaistalla ja pysäköinnin tilalle pyöräily. Tällä ratkaisulla lyhytaikainen rinnalle pysäköinti aiheuttaa haittaa vain muulle moottoriajoneuvoliikenteelle, joten oli sitä tai ei, pyöräilijät eivät siitä kärsi. Myös kivijalan liikkeisiin tällä ratkaisulla on huomattavasti helpompi päästä, kuin pysäköityjen autojen liikenteen puolelta. En tiedä mitkä seikat virkamiehiin eniten vaikuttivat, mutta tämä ratkaisu on se, mikä kadulle tullaan tekemään.

Hieman ihmetyttää näin kevyesti massalla muutettu katu, kun saman saaren toinen pääkatu Hornsgatan valmistui hiljattain ja se näyttää edelleen samalta, mitä Tukholmaan on viimeisen viidentoista vuoden aikana tehty. Hornsgatanillakin poistui periaatteessa yksi kaista, kaista joka oli käytössä korttelin matkalla molempiin suuntiin vasemmalle kääntyvien kaistana. Siellä pyöräkaista tehtiin uudelleen pysäköityjen autojen liikenteen puolelle. Joka on ihan toimiva ratkaisu siellä. Nähtäväksi jää, onko tämä jotain uutta suunnittelufilosofiaa, vai ainoastaan pikaratkaisu edullisella budjetilla. Joka tapauksessa tällä muutoksella katutilan jako on asteen verran tasa-arvoisempi, ja tämän myötä yliruuhkainen pyöräväylä toimii taas hetken. Rohkea teko oli poistaa puolet henkilöautojen kaistoista. Hyvä Tukholma! Ainoastaan näin voidaan saada mukavampaa ja hauskempaa kaupunkitilaa. Ja tekotapa, tykkään.

Tulevaisuus kertoo, miten liike-elämä tähän vastaa. Nyt on ainakin uutta tilaa unelmille.

***

Tässä hyvä esimerkki Helsinkiin: Jos nyt ajatellaan kapeaa jalkakäytävästä repäistyä yksisuuntaista pyörätietä, niin niiden käyttöaika on lyhyimmillään noin kymmenen vuotta. Lisäksi kaventunut jalkakäytävä pahimmillaan poistaa viihtyisät terassit ym. ulkomyynnin. Mutta jos halutaan olla heti hyviä, suorastaan Suomen mittapuulla edelläkävijöitä, niin ajoradan kaistasta saa kivasti 3.25 metriä lisätilaa sekä pyöräilyyn että osittain niiden säilytykseen (pyörätie 2.25m + pyöräpysäköinti 2m). Ja silloin jalkakäytävästä suurin osa on edelleen kävelijöiden.

***

Kirjoittaja palaa Tukholmaan heinäkuun alussa, koeponnistaa paikat ja raportoi tämän kirjoituksen kommenttikenttään uusimmat käänteet.