Tämä kirjoitus on sarjan Tapaus Capellan puistotie neljäs osa. Linkit edellisiin osiin ovat tässä: ensimmäinen, toinen ja kolmas osa.
Kun Kaupunkifillarin liikennesuunnitteluosasto ryhtyi tutkimaan, mikä olisi paras ratkaisu Capellan puistotielle ja tulevalle pyöräilyn pääreitille, paljastui Kalasataman alueelta lisää kummallisuuksia.
Junonkatu
Junonkatu kulkee Capellan puistotien suuntaisesti ja sijaitsee korttelin verran siitä länteen. Junonkatu on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 26.10.2010 samassa kokouksessa kuin Capellan puistotien Parrulaiturin ja Leonkadun välinen osuus. Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat tässä. Esitystekstin mukaan Junonkatu on tonttikatu, kun taas Capellan puistotie on paikallinen kokoojakatu. Junonkadulla on raitiotievaraus.
Jostain syystä Junonkatu puuttuu rakennusviraston (HKR) sivuilta Sörnäistenniemen työkohteista.
Junonkadun katusuunnitelmassa 29667, joka on hyväksytty lautakunnassa, ajorata on 6 metriä leveä ja molemmin puolin katua on yksisuuntaiset 1,25 metriä leveät pyörätiet. Rakennussuunnitelmissa (29667_11 ja 29667_12) ajorata on leventynyt 7-metriseksi ja pyörätiet ovat hävinneet. No, tähän on varmasti joku hyvä syy. Ehkäpä katua ei ole vielä alettu rakentaa, ja HKR:llä on aikomus viedä uudet katusuunnitelmat uusine hyvine perusteluineen lautakuntaan. Vaikka virastolle sattuikin Capellan puistotien kanssa pieni kömmähdys, tuskin nyt sentään pyöräteiden hävittäminen kokonaan voi vahingossa lipsahtaa lautakunnan ohi.
Mutta Junonkatua on kuin onkin alettu rakentaa rakennussuunnitelman mukaisesti ja katusuunnitelman vastaisesti.
Mahtaakohan HKR pitää myös henkilöautokaistojen poistamista kadulta kokonaan sellaisena teknisenä yksityiskohtana, joka voi vallan kiireessä ja erehdyksissä jäädä viemättä lautakunnan hyväksyttäväksi? Pyöräteiden poistaminen on aivan vastaavan tasoinen muutos.
Ilmeisesti pyöräteiden hävittäminen on koodattu tähän viime kesänä rakennussuunnitelmaan kirjattuun muutokseen:
18.6.2013 Muutettu poikkileikkausta ja tasausta koko katuväliltä
reunatukilinjat, kaivojen sijainti, kaistaleveydet ja suojatiejärjestelyt muuttuneet.
Pyörätiet on siis poistettu suunnitelmasta vasta tänä vuonna. Ehkäpä viraston suunnittelijat huomasivat, että 6 metrin ratikkakaista ja 2 metrin pysäköintikaistat molemmin puolin eivät vaan toimi yleisen ratikkakiskoille pysäköimisen takia, ja päättivät sitten ratkaista väärin pysäköityjen autojen aiheuttaman ongelman ottamalla pyörätiet pois. Absurdilta kuulostava ratkaisu on tietysti linjassa autoilulähtöisen suunnittelufilosofian kanssa, mutta valitettavasti metri lisää ratikoille ei riitä poistamaan kiskoille pysäköinnin ongelmaa, kun molemmin puolin on edelleen 2 metrin pysäköintikaistat.
Arielinkatu
Arielinkatu kulkee yhden korttelin lännempänä kuin Junonkatu. Myös siellä pitäisi olla toisella puolella katua yksisuuntainen pyörätie. Arielinkadun katusuunnitelma (29670) ja rakennussuunnitelma sentään näyttävät tältä osin samalta. Kävin kuitenkin katsomassa, miltä toteutus näyttää.
Pyörätiestä ei ole tietoakaan. Pieni yksityiskohta vihjaa, että moka on mahdollisesti huomattu ja se aiotaan korjata: jalkakäytävälle on jyrsitty pituussuuntainen railo. Arielinkadun kämmi on todennäköisesti puhdas erehdys toteuttajan puolelta, eikä viittaa periaatteelliseen ongelmaan virastojen käytännöissä. Mitä nyt jonkun resursseja valuu hukkaan, kun katua tehdään väärin, revitään auki ja tehdään uudestaan.
Virastossa sen sijaan on sössitty jo kaksi kappaletta uuden Kalasataman katuja, joille kummallekin piti tulla laadukasta pyöräinfraa: Capellan puistotie ja Junonkatu.
Eipä tähän kaikkeen voi muuta sanoa kuin että hupsista vaan.
Mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen. Seuraavaksi on luvassa Kaupunkifillarin ehdotus Kalasataman pyöräliikenneratkaisuksi.
Marjut Ollitervo
Tiedä sitten onko tuo normaali toimintatapa: Kuuluttajankatu Ilmalassa rakennettiin niin että ensin koko jalkakäytävä asvaltoitiin normaalisti, jonka jälkeen asvaltin keskelle leikattiin auki n. 10 cm railo johon tuli paririvi graniittikiviä kevyen liikenteen kävely- ja pyörätietä erottamaan. Ilmeisesti toisin päin tekien eli kahden rinnakkaisen kapeamman asvalttikaistan tekeminen valmiiden erotinkivien väliin on hankalampaa, joten on tapana tehdä näin päin, jossa pyörätie ehkä vaikuttaa olevan jälkiajatus.
Nykyään vaan on tapana, että pyörätie tehdään punaisesta asfaltista ja jalkakäytävä mustasta. Esittämästäsi toimintatavasta ei siis ole kyse, ainakaan jos urakoitsija tekee mitä hänen kuuluu tehdä.
Tämä on kyllä niin käsittämätöntä tekemistä, että meinaa itku tulla. On visioita, strategioita ja lupauksia, mutta käytännössä mennään edelleen siten, ettei näitä huomioida lainkaan. Eli suuria päättäjiä viisaammat ihmiset ovatkin töissä käytännön tasolla. Tai näin he ainakin itsestään kuvittelevat.
Parasta tässä tapauksessa tietenkin on se, että löytyy tahoja jotka jaksavat kaivaa epäkohdat esiin ja keinoja, joilla nämä saadaan helposti muidenkin tietoon. Ja jatkossakin tiedetään ettei mihinkään kannata näiden tahojen kanssa luottaa ennen kuin esim ko. tie on rakennettu. Tässä paljastuu myös, että raskaalla ja vaivalloisella menettelyllä ja byrokraattisuudella varmistetaan se, ettei myöskään kokonaisuutta kukaan valvo polun alusta loppuun. Erittäin surullista toki sinänsä.
Jäin myös miettimään sitä, onko näillä organisaatioilla mitään tulosvastuuta? Jos vaikkapa yritysmaailmassa tai ihan vaan urheiluseurassa johdon linjauksista ei välitetä pätkääkään, niin monoahan siinä helposti tulisi. Olettaen, että pyöräilyn edistäminen tai suunnittelun uudet painopistealueet ovat millään tapaa olleet esillä. Onko tiedottaminen toiminut organisaatiossa?
Mitä tapahtuu, kun tällaiset fibat paljastuvat? Riittääkö, että Hesarin haastattelussa kuittaa, että hupsis? Onko tulosseuranta kunnossa, tuleeko toruja esimieheltä, tai hänen esimieheltään? Kuka kantaa vastuun, vai onko raskaan byrokratian yksi tarkoitus nimenomaan piilottaa lopullinen vastuun osastojen välille site, ettei kenenkään tarvitse välittää kun kokonaisuus ei kuulu oikeastaan kenellekään?
Tulee sutta ja sekundaa, mutta mikään ei koskaan muutu. Pitäisikö asialle tehdä jotain?
Dakkus, punaiset pyörätiet ovat hyviä, mutta käsittääkseni Helsingissä niistä eivät päättäjät pidä, kun kuulemma eivät sovi kaupunkikuvaan?!
Onko kukaan tehnyt virallista oikaisuvaatimusta? Kunnan töppäilyjen korjaamisesta on säädetty laissa, ja sen mukainen valitusmenettely on ainoa tapa saada vastuulliset esille. Lisäksi voi olla, että tuossa tarvitaan toimeenpanokieltoa hallinto-oikeudelta.
Junonkadun, Antareksenkadun, Arielinkadun ja Polariksenkadun rajamaa kortteli on ”autoton kortteli”. http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/perustietoa/autottomassa-korttelissa-pyorailijan-kelpaa
Autoton kortteli näkyy Junonkadulta ja Arielinkadulta otetuissa valokuvissa vasemmalla.