Pyöräkaistasta Hämeentielle on puhuttu jo vuosikausia. Kesällä 2010 järjestetty
”Pyöräkaista 2010” -yömielenosoituskin oli suurmenestys.
Asia ei tunnu kuitenkaan nytkähtävän yhtään mihinkään. Yleisin perustelu tuntuu olevan se, että pyöräkaista ei vaan mahdu Hämeentielle. Poljen kuitenkin itse säännöllisesti Hämeentietä molempiin suuntiin ja olen ihmetellyt perustelua. Ainakin silmämääräisesti pyöräkaistalle olisi tilaa.
Kun monet insinöörit ja arkkitehdit vapaa-ajallaan rentoutuvat musiikin parissa, käytän minä vastaavasti vapaa-aikaani leikkien kaupunkisuunnittelua. Otimme siis toverien Tulenheimo ja Kivekäs kanssa heinäkuussa mittanauhan karvaisiin kouriimme ja mittasimme Hämeentien kaistaleveydet saadaksemme konkreettista tuntumaa siihen mahtuisiko pyöräkaista Hämeentielle vai ei.
24:stä paikasta Hämeentiellä tekemämme mittaukset eivät tietenkään ole vaadittavalla tarkkuudella liikennesuunnittelun pohjaksi, mutta ne antavat kuitenkin hyvää näppituntumaa siihen, olisiko pyöräkaista toteutettavissa vai ei.
Lyhyt vastaus: olisi.
Pitkä vastaus:
Yleisesti kaistaleveyksistä, nopeusrajoituksista ja tavoiteleveyksistä:
Kaistaleveydet riippuvat suoraan halutuista ajonopeuksista. Nyrkkisääntönä mitä kapeammat kaistat, sitä alhaisempi nopeusrajoitus on mahdollinen. Tällä hetkellä Hämeentie onkin nopeusrajoitusten suhteen varsinainen härdelli:
Lahdenväylän suunnasta paahdetaan viittä kymppiä, sitten hidastetaan Kurvittaren kohdilla 30 km/h nopeuteen, korttelin päästä kiihdytetään taas 50 km/h vauhtiin, muutaman korttelin kuluttua hidastetaan 40 km/h nopeuteen ja sitten jo taas jarrutellaankin 30 km/h vauhtiin Hakaniemeä lähestyttäessä. (Itseasiassa kaupungin kartassa on tässä kohdassa virhe – 30 km/h tulee voimaan korttelia aiemmin.)
Laskemalla rajoituksia 50 km/h alueilla 40 km/h nopeuteen ja 40 km/h pätkillä 30 km/h nopeuteen, voidaan piirtää kapeammat ajokaistat kuin nykyisin. Nykyisillä ajonopeuksilla pyöräkaista ei Hämeentielle turvallisesti mahdu.
Kannattaa myös muistaa että todelliset ajonopeudet riippuvat paljon koetusta myös liikenneympäristöstä. Kun kaistat ovat kapeammat autoilijat ajavat hitaammin.
Oletamme laskelmissamme joukkoliikennekaistan leveydeksi 350cm, autokaistan leveydeksi 300cm, kääntymiskaistan leveydeksi 300cm ja pyöräkaistan leveydeksi 150cm. Nämä ovat varsin realistisia lukuja sillä tällä hetkellä kapeimmassa kohdassa Hämeentietä bussikaista on 320cm, autokaista 305cm ja kääntymiskaista vain 275cm leveä! Itseasiassa suuressa osassa Hämeentietä ehdotuksemme mukaisilla kaistaleveyksillä bussikaista olisi nykyistä leveämpi. Myös pyöräkaista voi olla paikoitellen kapeampi kuin 150cm. Helsingissä yksisuuntainen pyöräkaista on usein 120cm leveä ja kapeimillaan (Bulevardilla) pyöräkaista on noin metrin levyinen.
Lisäksi ehdotuksessamme ei siirretä kiskoja, joka tekisi remontista kertaluokkaa kalliimpaa.
Perusmitoituksemme:
Hämeentien osat
Puretaan Hämeentie osiin ja käsitellään niitä yksi kerrallaan. Ensin pohjoisesta etelään (Kurvista Hakaniemeen) ja sitten etelästä pohjoiseen. Mittauksiamme voi ihmetellä myös myös tästä Google Docs -taulukosta. Numerointi vastaa Google Maps -kartan numeroita.
Etelään:
1. Kurvi Etelään
Kurvissa tilaa on hyvin. Jalkakäytävä reunakivineen on 530cm leveä. Käyttämällä hiukan nykyistä kapeampaa autokaistamitoitusta jalkakäytävän leveydeksi jää yhä 430cm. Bussikaista levenee hiukan.
Etelän suuntaan ainoa todella ongelmallinen kohta on heti Kurvin jälkeisen bussipysäkin kohdalla. Käyttämällä perusmitoitustamme jalkakäytävä jää vain 195cm leveäksi. Tämäkin riittää jos kohdalla tällä hetkellä jalkakäytävällä töötöilevät pyöräilijät siivootaan omalle kaistalleen. Silti tällä kohdalla varmaankin voisi tinkiä myös pyöräkaistan leveydestä 30cm ja näin jalkakäytävää jäisi 225cm.
2. Torkkelinkatu
Torkkelinkadun ratikkapysäkin kohdalla on Hämeentien tällä hetkellä eteläsuunnan kapein kohta, jossa bussikaista on nykyisin vain 315cm ja autokaista 320cm. Tällä kohdalla perusmitoituksemme jättää jalkakäytävän leveydeksi 250cm ja autojen käytettävissä oleva tila hiukan lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna.
3. Käenkuja – Hakaniemi
Koko loppumatka Hakaniemeen Käenkujasta onkin varsin ongelmaton: Perusmitoituksellamme jalkakäytävän leveys vaihtelee 300cm-645cmvälillä, ja Hakaniemeä kohti tultaessa jalkakäytävän leveys vaihtelee 350-385 senttimetrin välillä.
Pyöräkaista olisi helppoa ja verrattain halpaa toteuttaa Kurvista Hakaniemeen. Jalkakäytävän kaventamisen lisäksi vain muutamaa viemärikaivoa ja liikennevalopylvästä olisi siirrettävä.
4. Hakaniemi
Hakaniemessä pyöräkaistan sijoittelu on hiukan ongelmmallista bussiliikenteen suuren määrän vuoksi. Huono, mutta mahdollinen vaihtoehto olisi piirtää Hakaniemeen jaettu pyörätie bussipysäkkien kohdalle. Johdonmukaisempi vaihtoehto olisi jatkaa pyöräkaistaa, mutta linjaus kannattaisi ehkä piirtää bussipysäkkien taakse. Tilaa omalle kaistalle löytyy ainakin jos ajokaistoja hiukan kavennetaan.
5. Hakaniemi – Pitkäsilta
Hakaniemen jälkeen pyöräkaista mahtuu helposti nykyisten muutaman parkkipaikan tilalle.
Pohjoiseen:
Pohjoisen suuntaan haasteita pyöräkaistalle luo Hämeentien jyrkkyys ja kapeus sekä alku- että loppupäässä.
1. Pitkäsilta – Kauppahalli
Nykyinen pyörätien linjaus vetää Pitkäsillalta tiukan mutkan oikealle kohti Sörnäisten rantatietä. Tämä ensimmäinen mutka ei välttämättä ole huono idea; Hakaniemen risteys on erittäin ahdas ja bussiliikenne pysäkkeineen erittäin vilkasta. Pohjoiseen suuntautuvan pyöräkaistan voisi hyvinkin vetää torin itälaidalta Hakaniementorikadun laitaa.
Tällöin myöskään Kauppahallin edustan busseille erittäin ahtaaseen käännökseen ei tarvitsisi änkeä lisää liikennettä. Mutka on nykyiselläänkin liian kapea ja jonkinlainen valoetuusjärjestely linja-autoille olisi tarpeen.
(Jos Hämeentiestä tehtäisiin joukkoliikennekatu, voitaisiin myös Kallion suunnan henkilöautoliikenne ohjata yllä olevan kartan mukaisesti ja pyöräreitti piirtää Siltasaarenkadun mukaisesti.)
2. Hakaniemen torikatu – Näkinkuja
Pätkä on erittäin kapea, ja perusmitoituksellamme jalkakäytävä kapenisi vain 195cm leveäksi. Tinkimällä 30cm pyöräkaistasta, jäisi jalkakäytävälle (mukaanlukien reunakivi) kuitenkin 225cm.
3. Näkinkuja – Haapaniemenkatu
Tälle välille pyöräkaista on erittäin helppo sijoittaa.
Pätkällä on tällä hetkellä noin 20 kadunvarsipysäköintipaikkaa – niistä luopumalla saadaan pyöräkaistalle tilaa yllin kyllin.
Hakaniemen torin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen valmistuessa maanpäällistä pysäköintiä tulisi vähentää joka tapauksessa.
Välillä sijaitsevia liiketiloja varten voidaan piirtää lastauspysäköintipaikkoja, joiden käyttöaika on erittäin rajattu, esim. 5-10min. Nämä paikat mahtuvat normaalilla 5m pysäköintipaikkamitoituksella puiden väleihin. Myös sivukatujen puolela löytyy tilaa lastauspaikoille.
4. Väinö Tannerin kenttä
Bussipysäkit, pyöräkaista ja ajokaistat mahtuvat Väinö Tannerin kentän kohdalle.
Lisätilaa jalkakäytävälle olisi mahdollista saada siirtämällä bussipysäkit lähemmäs Tannerin kenttää tai jopa rajaamalla niille hiukan tilaa itse kentän puolelta. Tämä ei haittaisi kentän käyttöä lainkaan – kohtuullisen hintava ratkaisu se kylläkin olisi.
5. Kaikukatu – Käenkuja
Ehkä ongelmattomin osuus pohjoisen suuntaan. Leveyttä piisaa kun otetaan muutama pysäköintipaikka pois.
6. Käenkujan risteys – Kurvi
Koko Hämeentien pyöräkaistaa ajatellen ongelmallisin osuus alkaa Käenkujan risteyksestä. Tila vaan on kortilla. Perusmitoituksellamme jalkakäytävän leveydeksi tulee erittäin kapea 185-195cm (reunakivi mukaanlukien).
Tosin nykyisinkin bussikaistan leveys tällä osuudella on noin 330cm. Tinkimällä bussikaistan perusleveydestä (350cm) 30cm , autokaistasta 20cm ja pyöräkaistasta 30cm saadaan jalkakäytävän leveys siedettäväksi, noin 2,8 metriin.
7. Kurvi Pohjoiseen
Kurvissa pohjoiseen tilaa on. Jalkakäytävässä on nykyisellään leveyttä 560cm ja myös molemmat ajokaistat ovat noin kolme ja puoli metriä leveitä.
Joukkoliikennekatu
Pyöräkaista, bussikaista ja autokaista on mahdollista sijoittaa Hämeentielle. Tarvitaan hiukan alemmat nopeusrajoitukset ja hiukan kapeampia kaistoja. Rahaa kuluisi varsin kohtuullisesti.
Onko esittelemämme pyöräkaistamalli kuitenkaan paras ratkaisu Hämeentien ongelmiin? Ei.
Hämeentien suurin perusongelma on itseasiassa bussiliikenteen valtaisa määrä: ruuhka-aikoihin Hämeentietä suhaa jopa 110 vuoroa tunnissa. Bussikaistan suositus on noin 60-70 bussia tunnissa. Lopputulos on helposti nähtävissä: bussit ajavat toistensa perässä kiinni.
Ratkaisu on varsin yksinkertainen. Hämeentiestä tulisi tehdä leveämmillä jalkakäytävillä ja pyöräkaistalla varustettu joukkoliikennekatu. Tätäkin ajatusta on pyöritelty jo pitkään.
Henkilöautoliikenteen siirtäminen Sörnäisten rantatielle rauhoittaisi koko Hämeentietä ja loisi siitä paljon nykyistä viihtyisämmän kaupunkibulevardin. Hakaniemen hallin ympäristö etnisine kauppoineen ja ravintoloineen voisi hyvinkin herätä uudenlaiseen kukoistukseen. Terasseillekin olisi tilaa toisin kuin nykyisin.
Ratkaisu tuntuisi reilulta alueen asukkaitakin ajatellen: kalliolaisista kotitalouksista 70-80% on autottomia ja kalliolainen liikkuminen perustuu julkisiin, fillareihin ja omiin jalkoihin. Hämeentie taas on Kallion pääväylä, hoidetaan se ohi- ja läpiajo Sörnäisten rantatietä myöten.
Oma veikkaukseni on että Hämeentiellä pyöräillään omalla kaistallaan muutaman vuoden sisällä. Nyt vain tarvitaan hiukan lisää poliittista tahtoa hankkeen taakse – täysin toteuttamiskelvottomaksi hanketta ei voi vakavalla naamalla väittää.
Mahtavaa työtä! 🙂
Yksi detailikommentti suunnitelmaan: Yhdistetty kävely- ja pyöräilytie Hakanimen bussipysäkin takana olisi täysi katastrofi. Paikalla on erittäin runsaasti jalankulkijoita, useita bussipysäkkejä, metron sisäänkäynti, runsaasti kauppoja sekä puita ja muita näkemisesteitä. Mikäli erillistä pyöräkaistaa/-tietä ei saada siihen paikkaan mahdutettua, olisi parempi vaihtoehto liikenne sekakaistalla ajoradalla.
Olen täysin samaa mieltä että joukkoliikennekatu olisi paras ratkaisu. Tämän voisi toteuttaa myös niin että kiellettäisiin läpiajo Hakiksen ja Kurvin välillä, jolloin toisen ajokaistan voisi poistaa. Tällöin toki bussikaista juridisesti poistettaisiin.
Bussiralliin pitäisi keksiä jokin ratkaisu, Hämeentien pitäisi olla Kallion sydän eikä bussien läpiajokuilu. Jonkin verran busseja voisi korvata haaroittamalla ratikka 1:stä Maunulaan ja Oulunkylään, sekä rakentamalla Viikin pikaratikan ja haaroittamalla sen myös Malmiin. Kehärata taitaa korvata pari linjaa. Loput bussilinjat voisi joko päättää Kalasataman metroasemalle tai ajaa Sörkan rantatien kautta.
Kiitos.
Unelmieni Helsingissä Hakaniemeen piirtämäni linjaus olisi toki tasoeroteltu. HKRhän vastustaa 1,5 metriä leveitä tasoerotteluja koska ”ei ole laitteita niiden kunnossapitoon”. Perustelu on ehkä surkein ikinä. No ostetaan sellanen traktori…
Ajan aina bussipysäkkien vierestä enkä koe siinä ongelmaa itseni tai useimpien nykyisten aktiivipyöräilijöiden kohdalla. Yritän vaan miettiä näitä juttuja jossain määrin myös ”mutsi-kertoimella”. Ajaisiko äitini fillarilla bussien vierestä autokaistaa tai edes pyöräkaistaa? En oikein usko. Ratkaisujen pitäisi olla sellaisia että kuka tahansa uskaltaisi ajaa.
Tähänkin ongelmaan ratkaisu löytyy heti kun henkilöautoliikenne Kurvista kielletään.
Se 1,5 m leveä tasoeroteltu yksisuuntainen pyörätie on liian kapea, pyöräkaistalla leveys ei ole yhtä kriittinen kun viereistäkin kaistaa voi käyttää helposti tarpeen vaatiessa (kunhan tieliikennelain aivopieruista päästään). Tanskalainen lähdeteos tarjoaa pyöräkaistan suositus- ja vähimmäisleveyksiksi samoja 1,5 ja 1,2 m kuin Suomenkin ohjeet, mutta reunakiven kanssa luvut ovatkin jo 2,2 ja 1,7 m. Esimerkiksi Kööpenhaminan keskustan pääkatujen pyörätiet ovat lähes aina kolmimetrisiä. (Näitähän voi sitten taas tänään ja huomenna iltapäivällä ihailla esim Eyposportilta…)
Tähän Hakaniemen ongelmaan osaratkaisu olisi että Hämeentielle maalattaisiin pyörätasku Hakaniemen torikadun liittymään. Näin pystyisi keskustaan jatkaessa välttämään koko bussipysäkkialueen ajamalla Torikadun kautta. Tosin yksi tarkoitus Hämeentien pyöräkaistoilla on myös helpottaa pyöräilyä Hakaniemeen, joten jonkinlainen ratkaisu bussipysäkin kohdalle tarvitaan.
Hienoa, todellakin. Tahdon puuttuminen tosiaan taitaa olla se suurin este tässäkin, ehkä sille nyt vähitellen jotain sitten tapahtuisi.
Ja ihan samaa mieltä Andersin kommenteista. Ei sitä pyöräväylää ole mitään järkeä ahtaa vilkkaalle jalkakäytävälle, pyöräkaista pysäkkilevennyksen vasemmalle puolelle ja sillä hyvä. Paljon helpompi pyöräilijän on väistää yhtä tai kahta pysäkiltä lähtevää bussia (ja pysäkille tulevien bussien väistää pyöräilijöitä, paitsi että yleensä pysäkillä jo seisovissa busseissa on enemmän väistettävää) kuin kymmenittäin parveilevia jalankulkijoita.
Insinööritaidon puutteesta tässä ei ole todellakaan kysymys, Hämeentie on piirretty jo uusiksi ja paremmin (pyöräilijöille ja jalankulkijoille soveltuvaksi) KSV:n pyöräkonttorin toimesta. Tässä on kysymys poliittisesta päätöksestä.
Hämeentie on tietääkseni ollut esillä säännöllisesti (parin vuoden välein) kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun on tehty päätöksiä pyöräverkoston muutoksista, mutta se on aina torpattu lautakunnan enemmistön päätöksellä. Jos en ole aivan väärässä, niin viimekierroksella saatiin vaihdossa 20 m pyörätietä Kauppatorin nurkalle niin, ettei rantaa kulkevan enää tarvitse koukata Skattan puolelta.
Hämeentien kaltaisia näkyviä muutoksia todella tarvitaan ja niitä pitää nostaa poliittiseen keskusteluun.
Joo, kuten Antti toteaa, niin tämä meidän mittailummehan oli silkkaa harrastustoimintaa ja KSV:ssä on kyllä piirretty ihan oikeitakin luonnoksia.
Tämän blogauksen tarkoituksena on kasvattaa omalla pienellä osallaan poliittista painetta, jotta muutoksia sitten edes joskus tapahtuisi. Tässä kaupungissa vaan tuntuu välillä siltä että autopuolueella on yhä kaikki paikat.
Täältä myös yksi ääni kadulla ajoon Hakaniemessä. Jos yritetään tehdä liian vaikeaa pyörille (vrt. Braahenkentän lippukassan editse), pyöräilijä jättää sen ajamatta.
Ja jos suunnitelmassa joudutaan kanttikivitöihin, niin silloin olisi mielestäni järkevintä tehdä yksisuuntainen pyörätie. Toisaalta siellä on jo nyt paikoitellen niin leveät jalkakäytävät, että reunatukeen koskematta voidaan uudistettu jako suorittaa. Jossain kohdissa jää jopa lastipaikalle tila pyörätien ja talon välistä. Näen jo nyt silmissä SKAL:n autot pyöräkaistan täydellisenä tukkeena. Myös 2,75m leveää normaalikaistaa voisi hyvin toteuttaa.
Tahtoon olen kuullut jopa sellaisen perustelun, että turhan kapeita ”väliaikaisratkaisuita” ei kannata tehdä. Mutta mikä on turhan kapea? 1,25+turvaväli 0,50 on mielestäni aivan riittävä. Kaistat nyt ja suurempien katuremonttien myötä muutos pyörätieksi puita, penkkejä, roskiksia, pyörätelineitä unohtamatta.
Kuka muistaa, kuinka monta kaupunkipyörätelinettä tulikaan Hämeentielle 2012?
Liittyen tuohon pyöräkaistan leveyteen, Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen mukaan pyöräkaistan minimileveys tulisi olla normaaliolosuhteissa vähintään 1,5 metriä, lyhyillä matkoilla poikkeuksellisesti 1,25 metriä.
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/kevliisu.pdf
Juurikin näin. 1,2 metriä on aika normaali pyöräkaistan leveys Helsingissä, mutta 1,5 metriä olisi hyvä olla kun vieressä kulkee vilkasta liikennettä.
Väliaikaisratkaisuista puheen ollen, juuri nyt on Hietalahdenrannassa (Salven edestä länteen) tuollainen ajokaistoja kaventamalla tehty pyöräkaista. Syynä tosin rannan kevyen liikenteen väylän tietyö eikä verkostolliset syyt kuten tuon ensi kerran nähdessäni ajattelin. Saisi kyllä jäädä pysyväksi niin Bulevardilta länteen jatkaessa saisi pysyä tien oikealla puolella Länsilinkkiin asti.
Hämeentiellä jalkakäytäväpysäköinti on tosiaan tätä nykyäkin varsin yleistä. Reunakivi siinä välissä tuskin vaikuttaisi pyörätielle/-kaistalle pysäköintiin mitään, sen sijaan se kyllä tekee esteen kiertämisen vaikeammaksi.
Kuorma-autojen luovuus on todellakin omaa luokkaansa.
Jopa yksi jalkakäytävällä, toinen pyöräkaistalla ym. Kaikki on mahdollista, jos mihinkään ei poliisi puutu.
Forumin takana yrjonkadulla on kivat tolpat estämässä jalkakäytävälle pysäköinnin. Mutta nää lupsakat kuskit hinaavat ittensä sinne jo edellisestä suojatiekohdasta ja ajelevat siellä seuraavaan aukkoon saakka, ja kukaan ei välitä.
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=60.167881,24.93772&spn=0.015713,0.038581&t=m&z=15&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.168028,24.937504&panoid=PNSkMiNaSaFhwvAmyjnbfA&cbp=12,341.83,,0,24.43
pitäisikö punaiselle kivelle laittaa kiinteät pyörätelineet ja penkit?? Vai virkavalta,.. Todella säälittävää.
http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ll=60.167881,24.93772&spn=0.015713,0.038581&t=m&z=15&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.168028,24.937504&panoid=PNSkMiNaSaFhwvAmyjnbfA&cbp=12,181.16,,0,13.31
Helppomuutto, mutta lastenvaunuilla helpotonta!
… Onkohan sulla minkäänlaista realistista käsitystä siitä, että mitä liikennettä nämä Helsingin kaupat tarvitsevat toimiakseen.
Kokeilisit joskus ajaa jakelu/kuorma-autoa keskustassa, niin saisit vähän uutta perspektiiviä tohon maailmaasi…
Kommentoin aihetta jo Oskalan blogiin, mutta kirjoitanpa tännekin, tällä kertaa vähän laajemmin.
Ensiksi kiitokset amatööriliikenneinsinööreille Oskala, Kivekäs ja Tulenheimo erinomaisesta työstä.
Sitten asiaan. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää polkupyörät. Eli nykyisellään pyöräilijä saa ajaa Hämeentien kaistoista millä vaan. Jos lisätään pyöräkaista, ei linja-autokaista enää olekaan oikeassa reunassa. Silloin pyöräilijän paikka on joko oikeassa reunassa pyöräkaistalla tai vasemmassa reunassa tavallisella ajokaistalla – välissä olevan linja-autokaistan käyttö on kielletty. Jännä tilanne.
Mutta miksi pyöräilijä ajaisi muualla kuin pyöräkaistalta? Vaikka ohittaakseen hitaamman pyöräilijän, laittomasti pysäköidyn auton, tai ison lumikinoksen. (Jos lukija on optimisti, pyöräkaistalla ei ole autoja eikä kinoksia, mutta onkin sitä enemmän pyöräilijöitä, niin nuoria urheilijoita kuin arvokkaita herrasmiehiä. Pessimistinen lukija on luonnollisesti täsmälleen vastakkaista mieltä.)
Tämän juridisen knopin voi nähdä osana laajempaa kysymystä: onko pyöräilijän paikka muun liikenteen seassa vaiko erillisellä pyöräväylällä? Mielestäni hyvän pyöräkaistojen vahvuus on nimenomaan se, että se on täydellinen kompromissi näiden vaihtoehtojen välillä. Jos pyöräkaistalla on pakko pysytellä, silloin ratkaisu valuu liikaa erillisen pyöräväylän suuntaan.
Ehdotettu pyöräkaista olisi toki parannus nykytilaan. Mutta samalla olisi hyvä korjata nuo kummalliset pyöräilijän paikkaa tiellä koskevat järjestelyt. Kummallisia järjestelyjä sivusi myös myös toveri Kivekäs blogissaan keväällä.
Tämän saa seuraavalla tieliikenneasetuskierroksella uskoakseni korjattua ilman suurempaa vääntöä, jos se vain muistetaan nostaa esille oikeassa kohdassa. Eikös moinen sääntö estä myös pyöräkaistalta bussikaistan yli ryhmittymisen vasemmalle kääntymistä varten, vai onko siihen joku erityissallimus?
On erityissallimus, ryhmittymistä varten saa aina ajaa bussikaistalle.
Tieliikennasetuksen korjaamista odotellessa Helsingin kaupunki voi korjata asian lisäämällä liikennemerkkiin lisäkilven.
Tosi tervetullut ajatus / muutos ja hyvää työtä ! Pidetään peukkuja, että pian nähdään hienon projektin toimivan todellisuudessa !
… Pari päivää tässä jo asiaa miettinyt, mutta en vieläkään ymmärrä, että miksi haluatte väkisin ajaa Hämeentiellä polkupyörällä. Fillarilla on paljon nopeampaa ajaa ja ennen kaikkea miellyttävämpää ajaa Kallion läpi.
Suorastaan naurettavaa, että noinkin marginaalisen liikkumismuodon pitäisi rajoittaa ainoata väylää Tuusulantielle…
Hämeentie ainoa väylä Tuusulantielle? Mistä oikein puhut? Tarkoitus oli, että autot käyttäisivät Sörnäisten rantatietä läpiajoliikenteeseen.
1950-luvulla lähettihommissa Hämeentietä pitkin Hermannista Kalevankadulle ja sitten toiseen suuntaan. Ei ne dösät päälle aja, ota oma tila siitä ajaessa, metri puolitoista reunakivetyksestä. Bussikuskeilla on ammattitaitoa, väistävät polkijaa, mutta oma kaista harvoille pyöräilijöille? montako meitä on ? sinne vaan liikentten joukkoon, kalliita ratkaisuja erityisryhmille, haluun, en maksaa.
Sano tuo lapsille ja vanhuksille, ylipäänsä Hämeentien autottomille asukkaille, jotka eivät liikennehelvettiä ymmärrä.
Kyllähän minäkin siellä pärjään, mutta aina ei kannata ajatella vain itseään.
Ja mitä pyöräilijöiden määrään tulee, se selviää vasta kun turvallinen yhteys on rakennettu. Ehkä 15 pyörää/min, joka tapauksessa Sörnäisten rantatiellä polkee enää harva.
Eskilille on vastattu jo täällä.
Kuvat joissa havainnollistetaan mahdollinen pyöräkaista ovat erittäin hyvät. Ne pitäisi vain saattaa kaupungin päättäjien nähtäväksi.
Sitä varten tämä blogi on olemassa 🙂 Vakavasti puhuen, politiikassa eivät riitä pelkät parhaat ratkaisut. Tarvitaan yhteistä tahtoa. Sitä rakennetaan!
It’s not my first time to pay a quick visit this web site, i am visiting this
web page dailly and obtain good information from here every day.